esimerkillisyyden puutteesta

[YksinäinenSusi]

Kerran eräs vanhimman poika Kemissä, sanoi että "...ei meidän tarvitse itseämme pitää niin huonoina ettemme voisi rukoilla tai käydä kentällä tai liittyä teokraattiseen kouluun, eikä varsinkaan pitää itseämme niin huonoina, että eroaisimme kokonaan seurakunnasta..."

sitten hän lisäsi:

"... kyllä se Jehova huolehtii siitä ja erottaa meidät jos katsoo tarpeelliseksi..."

Tällainen asenne mahdollistaa mielestäni omantuntonsa turruttamisen, jos havaitsee itsessään pahuutta ja inhottavuutta ... jopa sairautta .

Se mahdollistaa pahuuden pesiytymisen juurikin niiden keskuuteen, joiden pitäisi olla lauman esimerkkejä kaikessa.

Kemissä oli joitakin veljiä , joilla oli kielteinen asenne vastuiden ottoon, kuten puhekouluun liittymiseen, mutta he viisaasti eivät möläytelleet mielipiteitään, vaan eivät vaan sanoneet mitään, jos joku tinkasi jotain, että miksi.
Käänsivät vaan jutun iloisemmalle linjalle pois siitä aiheesta.

Eräs vanhapoikaveli takarivissä kuitenkin lipsautti kerran että, "ei hän ole kelvollinen niin tärkeisiin hommiin".
Ja vanhimmat ihmettelivät sitä.

[Markku Meilo]

Kerran eräs vanhimman poika Kemissä, sanoi että "...ei meidän tarvitse itseämme pitää niin huonoina ettemme voisi rukoilla tai käydä kentällä tai liittyä teokraattiseen kouluun, eikä varsinkaan pitää itseämme niin huonoina, että eroaisimme kokonaan seurakunnasta..."

sitten hän lisäsi:

"... kyllä se Jehova huolehtii siitä ja erottaa meidät jos katsoo tarpeelliseksi..."

On hienoa, että tuollainen suuri ajattelija on jehovantodistaja, normaalielämässä noilla asenteilla joutuisi katu-uskottavuus ylipääsemättömiin ongelmiin.

[stigma]

Kerran eräs vanhimman poika Kemissä, sanoi että "...ei meidän tarvitse itseämme pitää niin huonoina ettemme voisi rukoilla tai käydä kentällä tai liittyä teokraattiseen kouluun, eikä varsinkaan pitää itseämme niin huonoina, että eroaisimme kokonaan seurakunnasta..."

sitten hän lisäsi:

"... kyllä se Jehova huolehtii siitä ja erottaa meidät jos katsoo tarpeelliseksi..."

Tällainen asenne mahdollistaa mielestäni omantuntonsa turruttamisen, jos havaitsee itsessään pahuutta ja inhottavuutta ... jopa sairautta .

Se mahdollistaa pahuuden pesiytymisen juurikin niiden keskuuteen, joiden pitäisi olla lauman esimerkkejä kaikessa.

Kemissä oli joitakin veljiä , joilla oli kielteinen asenne vastuiden ottoon, kuten puhekouluun liittymiseen, mutta he viisaasti eivät möläytelleet mielipiteitään, vaan eivät vaan sanoneet mitään, jos joku tinkasi jotain, että miksi.
Käänsivät vaan jutun iloisemmalle linjalle pois siitä aiheesta.

Eräs vanhapoikaveli takarivissä kuitenkin lipsautti kerran että, "ei hän ole kelvollinen niin tärkeisiin hommiin".
Ja vanhimmat ihmettelivät sitä.

Oli klopilla sana hallussa. Ei niin huono, ettei kelpaisi, eikä niin hyvä, että itse voisi. Melkein käy kateeksi tuo ajatus.