Hyvät puolet

[SuurinBabylon]

Palstalla satunnaisesti vierailevat jehovantodistajat ja asiaan myönteisesti suhtautuvat valittavat että palstalla puhutaan jehovantodistajista ainoastaan kriittisesti. Ko. uskonnosta tälle palstalle paenneiden näkökulmasta tämä ei tietenkään tule yllätyksenä. Tiedän että tästä aiheesta on ollut ketjuja aikeisemminkin, mutta mitkä ovat jehovatodistajuuden hyvät puolet?

Itse sain aikanani jotain irti ainakin yhteisöllisyydestä, suuresta määrästä "ystäviä" ja siitä pienestä statuksesta seurakunnassa joka tuli "palvelusetuja" hoitamalla.

[Kivikko]

Viis siitä, että elämänkatsomustieto olisi kiinnostanut, ja että kokouksissa istuin 5h/vko, oli mahtavaa päästä koulusta kotiin, kun muut jäivät vielä uskontotunnille!

Lapsena myös kuvittelin, että todistajuus oli ainut syy siihen, etten polta tupakkaa, tule harrastamaan irtosuhteita ja että minulla oli ystäviä. Toki nämä vaikuttivat asiaan positiivisella tavalla, mutta mikään noista ei ole matkalla muuttunut, vaikka usko on poistunut kuviosta. Uskonto teki kieltäytymisestä kyllä helppoa, ei tarvinnut edes harkita asioita tai omia mielipiteitä, kun en vielä kyseenalaistanut asioita.

Ystäväpiirin tiiviys vaikutti positiivisesti, ainakin niin kauan kun halusin kuulua kyseiseen piiriin. Lapsena kun ei tullut pohdittua ystävyyden ulkokultaisuutta, vaan sitä otti kaiken aitona ja rehellisenä. Lapsena ja nuorena kuvittelin ymmärtäväni yleisesti elämää paremmin kuin ikätoverini, ja tästä tuli mukavan turvallinen olo, olinhan pelastettu, toisin kuin muut! Vaikka nämä ovat myöhemmin paljastuneet hieman erilaisiksi todellisessa elämässä kuin olin kuvitellut, niin nämä asiat olivat minulle hyviä asioita niinä aikoina.

[Kivikko]

Niin ja konventit olivat mukava piristys harmaassa arjessa. Kuka tyttö ei haluaisi pukeutua parhaisiinsa, laittaa hiuksensa nätisti ja meikit kohdilleen muutaman kerran vuodessa! Samalla näki tuttuja ja kavereita hieman kauemmilta paikkakunnilta. Niin kauan kun olin vielä aktiivinen, ei se muutaman päivän istuskelu ja jäähallin ympärikävely käytävillä tuntunut kovin pahalta, kavereiden kanssa oli ihan hauskaa viettää aikaa.

[Markku Meilo]

Itse sain aikanani jotain irti ainakin yhteisöllisyydestä...

Tuohon kysymykseen sain jatkuvasti tuon saman vastauksen, joten kysyinkin mitä sellaista positiiviseksi laskettavaa jehovantodistajuudessa on, jota ei ole muualla. Niinpä vastaukset harvenivat, mutta yhteisöllisyys oli silti vastaus.

Minä olen kokenut aivan verrattavaa, ellei lämpimämpää yhteisöllisyyttä harrasteeni parissa, joten yhteisöllisyys ei voi olla minkäänlainen merkki totuudesta, koska yhteisöllisyyttä tavataan Saatanan maailmassa laajemminkin.

Paljastavampaa onkin kysyä mitä negatiivista Vt-seurassa on. Sitäkin on kysytty, mutta vastauksia en jostain syystä muista.

[Vieras]

Yhteisöllisyys (joka ei tietenkään ole merkki 'totuudesta' eikä sitä kai edes kysytty) ja suuri osa yritti olla myös mukavia ihmisiä.
Varjopuolena sairas lahko sairaine oppeineen.

[Kynsilakka]

Niin ja konventit olivat mukava piristys harmaassa arjessa. Kuka tyttö ei haluaisi pukeutua parhaisiinsa, laittaa hiuksensa nätisti ja meikit kohdilleen muutaman kerran vuodessa! Samalla näki tuttuja ja kavereita hieman kauemmilta paikkakunnilta. Niin kauan kun olin vielä aktiivinen, ei se muutaman päivän istuskelu ja jäähallin ympärikävely käytävillä tuntunut kovin pahalta, kavereiden kanssa oli ihan hauskaa viettää aikaa.

Juuri näin, ja yhdessä konventissa tapasin ihanan puolisoni. Ehdottomasti hyvä asia.

[Vieraas]

Tiedän että tästä aiheesta on ollut ketjuja aikeisemminkin, mutta mitkä ovat jehovatodistajuuden hyvät puolet?

Kouluruokalan mainiot lihapullat kaikkien inhoamien verilettujen sijaan.

[Vieras]

Ei lahkossa voi katsoa olevan hyviä puolia.
Vaikka äkkiä katsoen saattaisi näyttää siltä, kuten värvättävän henkilön saamat hyvät asiat, niin asiaa on katsottava kokonaisvaltaisesti, lahko merkitsee elinikäistä sidettä, koska eroaminen pyritään tekemään periaatteessa päivä päivältä vaikeammaksi. Näin on, koska normaali elämä etääntyy kauemmaksi ja kauemmaksi, normaalit ihmissuhteet kauemmaksi ja kauemmaksi, lahkon maailma "kasvaa kiinni" ja on todelliset sitovat tekijät kuten valvonta ja kantelu, uhkailu, epärealistisen maailmankuvan istuttaminen yms.

Siten ei joskus pulassa olevan ihmisen saa hyvä kohtelu värväyskaksikolta ole muuta kuin tosiaan värväämistä ja hyvää lahkossa ei ole.

[rippeli]

Hyvät kaverit.
Ehdottomasti.
Asiaa ehkä kärjistää se, että ne hyvät kaverit jäivät unholaan kun irtauduin lahkosta. Taitaa kaikilla olla samanlaisia kokemuksia.

[SuurinBabylon]

Paljastavampaa onkin kysyä mitä negatiivista Vt-seurassa on. Sitäkin on kysytty, mutta vastauksia en jostain syystä muista.

Se on varmaa että jos lasketaan plussat ja miinukset yhteen, on saldo silti varmasti edelleen vahvasti negatiivinen. On kuitenkin mielenkiintoista tietää mitä ne plussat sitten oikein käytännössä ovat ja miksi ne riittävät ihmiselle motivaation lähteeksi joskus jopa hautaan saakka.

Oma teoriani on, että vaikka VT-seura antaa vähän, se riittää, koska se on saanut ihmiset vakuuttuneeksi että kenelläkään muulla ei ole enempää. Tämä informaation kontrollointiin perustuva metodi on tosin alkanut menettää tehoaan tänä vapaan tiedonlevityksen aikana.

Lisäisin vielä yhden positiivisena kokemani puolen: ainakin ajoittainen turvallisuuden tunteen kokeminen. Aikoina joina oli poikkeuksellisen vakuuttunut VT-seuran jumalallisista yhteyksistä yläkertaan tunsi melkoista varmuuden tunnetta, koska "tiesi" (tai luuli) mitä tulevaisuudessa tulisi tapahtumaan. Lisäksi oli illuusio siitä että "kaikkiin kysymyksiin on vastaukset", joka sekin lisäsi valheelle perustuvaa itsetyytyväisyyden ja turvallisuuden tunnetta.

[Markku Meilo]

On kuitenkin mielenkiintoista tietää mitä ne plussat sitten oikein käytännössä ovat ja miksi ne riittävät ihmiselle motivaation lähteeksi joskus jopa hautaan saakka.

Riittävät hyvinkin, vaikka ovat näennäisiä plussia, esimerkiksi yhteisöllisyys loppuu helposti jo sillä hetkellä kun jättää raportoinnin, puhumattakaan kun jättää harhaluulot. Saatanan maailmassa yhteisöllisyys jatkaa olemassaoloa, vaikka sitten nypläyskerhon jättäisikin.

Tämä informaation kontrollointiin perustuva metodi on tosin alkanut menettää tehoaan tänä vapaan tiedonlevityksen aikana.

Tiedon hallinta on valtaa.

Lisäisin vielä yhden positiivisena kokemani puolen: ainakin ajoittainen turvallisuuden tunteen kokeminen.

Ajoittaisuus lienee kuvaava sana, eli esimerkiksi hetket jolloin ei ole mielessä Vt-seuran pelottelu pian alkavista vainoista. Ainakaan minun turvallisuuden tunnetta ei lapsena lisännyt jatkuva ajatus siitä, että pian Jehova tappaa faijan.

Lisäksi oli illuusio siitä että "kaikkiin kysymyksiin on vastaukset", joka sekin lisäsi valheelle perustuvaa itsetyytyväisyyden ja turvallisuuden tunnetta.

Kaikenlaiseen harhaan sitä ihminen saakin itsensä psyykattua.

[Vieras]

Onko mahdollisesti sellainen alitajuinen illuusio että joku kerta vielä haistattaa pitkät .... koko lahkolle ?

[SuurinBabylon]

Riittävät hyvinkin, vaikka ovat näennäisiä plussia, esimerkiksi yhteisöllisyys loppuu helposti jo sillä hetkellä kun jättää raportoinnin, puhumattakaan kun jättää harhaluulot. Saatanan maailmassa yhteisöllisyys jatkaa olemassaoloa, vaikka sitten nypläyskerhon jättäisikin.

Jehovan todistajat ovat sitoutuneet haitalliseen ajatusmalliin, jonka mukaan toistensa kanssa rauhassa pystyvät elämään ainoastaan ihmiset joilla on...

a) sama hallitsija (hallintoelin, Jehova)
b) samat mielipiteet ("totuus")
c) samat ystävät ("veljesseura")

"Totuuden" jätettyään monelle tulee yllätyksenä se, kuinka monia erilaisia mielipiteitä omaavat ihmiset voivat olla ystäviä. Ja jopa eri kulttuureista olevat maailmalliset kykenevät yhteiseloon vaikka rotuvihan pitäisi roihuta heti Vartiotornin muurien takana.

Yksilöiden altistaminen samanlaisille vaikutteille ylläpitää tietenkin "totuuden" kulissia. VT-seura tietää itsekin että ulkopuoliset vaikutteet saavat nopeasti laput tippumaan silmiltä ja siksi se suositteleekin todistajia seurustelemaan vain toisten todistajien kanssa, lukemaan vain VT-seuran julkaisuja ja välttämään kaikkea mikä saisi yksilön tuntemaan olevansa osa jotain muuta kuin jehovantodistajuutta.