Nuoren Jt-miehen olemus?

[Vieras]

Olen lyhyen ajan sisään tavannut kolme nuorta Jehovantodistajamiestä. Ikä noin 20-30 vuotta. Yllättäen (tai ehkä ei sittenkään yllättäen) heissä kaikissa oli jotain samaa. Heistä tuli jotenkin korostuneen rauhallinen vaikutelma. Ehkä sana jäyhä kuvaa tuota vähäpuheista ja vaiteliasta olemusta, mutta heistä kaikista huokui tiettyä jämäkkyyttä, luotettavuutta ja tiettyä varmuutta.

On ehkä ylianalysointia väittää, että Jehovantodistajamiehet olisivat jo olemukseltaan ja antamaltaan ensivaikutelmalta erilaisia kuin maailmalliset miehet, mutta silti väitän, että heistä kaikista jäi jotenkin mieleenpainuvampi ja erikoisempi ensivaikutelma kuin "tavallisista" miehistä. Tai sitten se johtuu siitä, että tiesin heidän olevan todistajia...

Mutta mikä on palstalaisten näkemys: tuoko Jt-opetus ja Vt-seuran antama valoa ihmisen käytökseen ja olemukseen jotain normaalista poikkeavaa? Ovatko kaikki Jt-miehet viilipyttymäisiä ja loppuun asti rauhallisia "jäämiehiä", vai onko vain ollut sattumaa, että olen tavannut kolme hyvin samantyyppistä nuorta Jt-miestä?

Vai onko tämä hillitty ja korostuneen rauhallinen käyttäytyminen arkipäivän kanssakäymisessa maailmallisen kanssa tarkoituksella annettavaa julkikuvaa?

[Vieras]

Korjaan heti otsikkoa: tarkoitus oli kysyä Jt-miehen olemuksesta, ei sinänsä luonteesta.

Eli onko nuoren Jt-miehen olemuksessa jotain ainutlaatuista? Jotain erilaista kuin tavallisissa miehissä?

[Kaarmis]

Se on tarkoituksellista julkikuvaa, "teatteriesitystä maailmalle".

Keskimääräinen nuori jt-mies ryyppää, runkkaa mikäli poikamies, valehtelee ovilla, elää kaksoiselämää. Ja kuvittelee silti olevansa parempi kuin maailmalliset.

[Vieras]

Jehovan todistajat saavat paljon opetusta julkisesta esiintymisestä ja varmaan ovelta ovelle -työssäkin kokee monenlaisia tilanteita, joita oppii hoitamaan kun kokemus on kasvanut. Tietysti sekin antaa varmuutta, kun tietää kuuluvansa harvojen valittujen joukkoon (uskonnollisesti siis). Olen tavannut aloittajan kuvauksen mukaisia naisia myös.

Tietysti voihan siinä olla myös "poliisi"-ilmiö: lähes jokainen maallikko hieman sävähtää jos joutuu olemaan tekemisissä poliisin kanssa. Ehkä Jehovan todistajuuskin sävähdyttää, sillä useinmiten ihmiset pitävät Jehovan todistajia jotenkin erikoisia, niin hyvässä kuin pahassakin.

[Vieras]

Se on rooli jota pienestä saakka salilla opetellaan.

[Vieras]

Lahko ja jehovantodistajuus on jatkuva prosessi monella tasolla.
Oppien täkeä lähtökohta on ajankohtaisten asioiden todistaminen pian-lopun merkiksi, niistä pohjimmiltaan johtuu maanpäällistoivo (taivaspaikat olivat täynnä. Täynnä jotta lopun tulo uskottavampi) On ollut anglo-amerkikkalaista petoa, pohjoiskunkkua (kun N-liitto uhitteli maailmanvallnakumouksella)

Ovityön käytös on jatkuva kokemuksiin nojaava tapojen parantelu. Stereotyyppinen hymy, kiinnostus värvättävän asioihin.

Nyt on Syyria lopun merkki, saakutti väijyy internetissä, jehova-kanavana saatu oikea ovityön määrä on pienennetty (kuka tietää johtuuko määrän mukauttamisesta tosiasialliseksi todettuun työhön vai mihinkä). Menneiten vuosikymenien ovityön määrä tuo kylläkin esimerkillisen statuksen, mutta nyt on standartti -jt vähemmälläkin (millä taas menneinä vuosikymmeninä sai leiman ei-suotavaa seuraa).

[Vieraas]

Heistä tuli jotenkin korostuneen rauhallinen vaikutelma. Ehkä sana jäyhä kuvaa tuota vähäpuheista ja vaiteliasta olemusta, mutta heistä kaikista huokui tiettyä jämäkkyyttä, luotettavuutta ja tiettyä varmuutta.

Aika lailla samanlaisia kokemuksia. Vähäpuheisuus on hyvä huomio, se lisääntyy omien kokemusteni mukaan hierarkiassa noustessa. Luulin pienenä että se on merkki jostain syvällisemmästä ajattelusta, sittemmin tajusin että kysymys on kielen pitämisestä keskellä suuta. Muutamat Betel-veljet varoivat niin kovasti kompastuttamasta niitä kuuluisia heikkoja, että hiljaisuus vallitsi suurimman osan ajasta. Tällä ihmislajilla puhe vilkastuu tiettävästi saunassa ja ruotsinlaivalla.

[Mir]

Olen lyhyen ajan sisään tavannut kolme nuorta Jehovantodistajamiestä. Ikä noin 20-30 vuotta. Yllättäen (tai ehkä ei sittenkään yllättäen) heissä kaikissa oli jotain samaa. Heistä tuli jotenkin korostuneen rauhallinen vaikutelma. Ehkä sana jäyhä kuvaa tuota vähäpuheista ja vaiteliasta olemusta, mutta heistä kaikista huokui tiettyä jämäkkyyttä, luotettavuutta ja tiettyä varmuutta.

On ehkä ylianalysointia väittää, että Jehovantodistajamiehet olisivat jo olemukseltaan ja antamaltaan ensivaikutelmalta erilaisia kuin maailmalliset miehet, mutta silti väitän, että heistä kaikista jäi jotenkin mieleenpainuvampi ja erikoisempi ensivaikutelma kuin "tavallisista" miehistä. Tai sitten se johtuu siitä, että tiesin heidän olevan todistajia...

Mutta mikä on palstalaisten näkemys: tuoko Jt-opetus ja Vt-seuran antama valoa ihmisen käytökseen ja olemukseen jotain normaalista poikkeavaa? Ovatko kaikki Jt-miehet viilipyttymäisiä ja loppuun asti rauhallisia "jäämiehiä", vai onko vain ollut sattumaa, että olen tavannut kolme hyvin samantyyppistä nuorta Jt-miestä?

Vai onko tämä hillitty ja korostuneen rauhallinen käyttäytyminen arkipäivän kanssakäymisessa maailmallisen kanssa tarkoituksella annettavaa julkikuvaa?

Kyseessä on pitkälti sisäisistä vaikutteista omaksuttu käyttäytymismalli. Jos olet sattumoisin maailmallisen light versio, eli kiinnostunut niin on päivänselvää, että pyritään antamaan mahdollisimman positiivinen vaikutelma.

Tuon ikäiset miehet, olivat sitten todistajia tai ei, pyrkivät olemaan enemmän mitä todellisuudessa ovat.

Jokatapauksessa jt-miehet ovat keskimääräistä parempia ja varmempia esiintyjiä kuin maailmalliset. Jouduin itsekin pitämään lähes satapäisen yleisön edessä viisiminuuttisia harjoituspuheita siitä asti kun opin lukemaan. Puolipakollisessa kenttäpalveluksessa joutuu väistämättä erinäisiin sosiaalisiin tilanteisiin, joissa ulkoinen varmuus ja sosiaaliset mekanismit hioutuvat väistämättä.

Yleensä jämäkät ja verbaalisesti lahjakkaat liikuskelevat vertaistensa seurassa. Harvemmin korskeammat ja äänekkäämmät urokset viihtyvät nyhverö-nyyssösten kanssa.

[Tony]

Korjaan heti otsikkoa: tarkoitus oli kysyä Jt-miehen olemuksesta, ei sinänsä luonteesta.

Muokkasin otsikkoa alkuperäistarkoitustasi vastaavaksi.