"Hyvän ja pahan tiedon puusta?"
Valvoja: Moderaattorit
-
Seuraaja
Re: "Hyvän ja pahan tiedon puusta?"
Ariadna kirjoittaa: >>Tyyrosta tarvittiin meren kautta kulkevaa kaupankäyntiä varten Englannin kanssa, sieltä tuotettiin tinaa ja sitä tarvittiinkin suuria määriä pronssiin, muualta sitä ei saanut, elettiinhän pronssikautta.<<
- Historia on mielenkiintoista, käydessäni Roomassa tuli hyvin esille tuon entisen maailmanvallan mahti ja voima. Tyyroksen kautta kulkeva tina ym. kauppatavara päätyi varmaankin myös Roomaan.
Tinaa tarvittiin Roomassa valtavia määriä jo yksin Herculeksen patsaisiin ( Antiikin myyttinen sankarihahmo ), Rooman historian tunteva oppaamme Vatikaanin kierroksella kertoi myös kuinka juuri niihin aikoihin kun Paavali ja Pietarikin oleskelivat Roomassa, oli kaupungin tunnusmerkkinä sadat pronssiset Herculeksen patsaat.
Jotkin noista patsaista saattoivat kohota jopa 20 -metrisiksi jättiläisiksi jotka antoivat Rooman kaupungille kiiltäessään iltaauringon loisteessa marmorirakennusten yllä henkeäsalpaavan ja yliluonnollisen ilmeen.
Oletko tutustunut Rooman historiaan enemmän?
- Historia on mielenkiintoista, käydessäni Roomassa tuli hyvin esille tuon entisen maailmanvallan mahti ja voima. Tyyroksen kautta kulkeva tina ym. kauppatavara päätyi varmaankin myös Roomaan.
Tinaa tarvittiin Roomassa valtavia määriä jo yksin Herculeksen patsaisiin ( Antiikin myyttinen sankarihahmo ), Rooman historian tunteva oppaamme Vatikaanin kierroksella kertoi myös kuinka juuri niihin aikoihin kun Paavali ja Pietarikin oleskelivat Roomassa, oli kaupungin tunnusmerkkinä sadat pronssiset Herculeksen patsaat.
Jotkin noista patsaista saattoivat kohota jopa 20 -metrisiksi jättiläisiksi jotka antoivat Rooman kaupungille kiiltäessään iltaauringon loisteessa marmorirakennusten yllä henkeäsalpaavan ja yliluonnollisen ilmeen.
Oletko tutustunut Rooman historiaan enemmän?
-
Ariadna
- Viestit: 2177
- Liittynyt: 28.04.2007 10:16
Re: "Hyvän ja pahan tiedon puusta?"
Rooma valloitti Britannian, joten Tyyrosta siihen tinan tuontiin ei tarvittu.Seuraaja kirjoitti:Roomassa tuli hyvin esille tuon entisen maailmanvallan mahti ja voima. Tyyroksen kautta kulkeva tina ym. kauppatavara päätyi varmaankin myös Roomaan.
Nähtävästi oppaanne ei ollut Raamatun historian asiantuntija, koska totuutena kertoi Pietarin Roomassa oleskelleen. Myyttihän sekin vain on.Rooman historian tunteva oppaamme Vatikaanin kierroksella kertoi myös kuinka juuri niihin aikoihin kun Paavali ja Pietarikin oleskelivat Roomassa, oli kaupungin tunnusmerkkinä sadat pronssiset Herculeksen patsaat.
Vatikaani muistuttaakin suuresti Assyrin ja muiden sen jälkeisten kaupunkien pääjumalien temppelien kokoa. Assyrin aikana temppeli oli todella suuri ja sitä ympäroivä kaupunki suhteessa temppeliin nähden aivan mitätön.
Paavin asukaan ei poikkea mainitsemastasi Tyyron kuninkaankaan asusta, muuta kuin halvempana kopiona siitä.
Muuten Eden sanana tarkoittaa kirjaimellista puistoa, joka oli ja on edelleenkin huomattavan suuri ja kaunis kaikkien palatsien yhteydessä.
Viimeksi muokannut Ariadna, 08.09.2012 13:40. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
sinner74
- Ylläpitäjä
- Viestit: 2754
- Liittynyt: 12.01.2009 14:12
- Paikkakunta: Rollo
Re: "Hyvän ja pahan tiedon puusta?"
Theos! Koita nyt pysyä housuissasi, vaikka et olekaan toisen kanssa samaa mieltä. Toisen sielunelämän pyytämättä tapahtuva kommentointi ei vaan kertakaikkiaan kuulu tälle foorumille. Ei jaksaisi jatkuvasti leikkiä kustannustoimittajaa nuille sinun teksteille.
And Justice For All
-
theos
- Viestit: 389
- Liittynyt: 29.07.2012 16:30
Re: "Hyvän ja pahan tiedon puusta?"
Sori. Epälooginen jankuttaminen pistää välillä tympäisemään.
-
Seuraaja
Re: "Hyvän ja pahan tiedon puusta?"
Tyyroksen kuningasta ei ole koskaan kutsuttu, eikä koskaan voida kutsuakkaan Raamatussa "vanhurskaaksi ja nuhteettomaksi", hänhän edustaa Kanaanin ja Foinikean monijumalaista uskontoa: Ishtarin ( Astarte ) hedelmällisyys-kulttia ja hirviöjumala Baalin palvontaa.
- Kaikesta huolimatta Daavid on Tyyroksen kuningas Hiiramin kanssa yhteistyössä ja Hiiram toimittaa Salomolle temppeliin rakennustarvikkeita ( 1Kun.5 ). Hiiramia sanotaan jopa Daavidin ystäväksi ja Hiiram kiittääkin tästä Israelin Jumalaa sillä Kanaanissa palvottiin muiden jumalien ohella myös Elohim-Jumalaa.
Entäpä sitten tapaus Iisebel joka oli Tyyroksen kuninkaan Etbaalin tytär ja Israelin kuninkaan Ahabin vaimo, josta kerrotaan 1Kun.16 -luvusta lähtien ja 2Kun.9:30-37 kertoo hänen loppunsa.
Tyyroksen kuningas ei ole ollut koskaan tosiasiassa Israelin ja Jumalan edessä "tehtäväänsä valittu, suojaava Kerubi Jumalan pyhällä vuorella" , ei koskaan "nuhteeton ja vanhurskas", ei koskaan "voideltu", eikä koskaan oleskellut "Jumalan puutarhassa Edenissä" joten Hesekiel käyttää Metaforaa "valituslaulussaan" samaistamaan tuon kuninkaan todelliseen Herraan eli Baaliin ja Saatanaan.
- Hesekiel profetioi, hän ei esitä omia näkemyksiäään, eikä hän toimi historioitsijan ominaisuudessa.
- Kaikesta huolimatta Daavid on Tyyroksen kuningas Hiiramin kanssa yhteistyössä ja Hiiram toimittaa Salomolle temppeliin rakennustarvikkeita ( 1Kun.5 ). Hiiramia sanotaan jopa Daavidin ystäväksi ja Hiiram kiittääkin tästä Israelin Jumalaa sillä Kanaanissa palvottiin muiden jumalien ohella myös Elohim-Jumalaa.
Entäpä sitten tapaus Iisebel joka oli Tyyroksen kuninkaan Etbaalin tytär ja Israelin kuninkaan Ahabin vaimo, josta kerrotaan 1Kun.16 -luvusta lähtien ja 2Kun.9:30-37 kertoo hänen loppunsa.
Tyyroksen kuningas ei ole ollut koskaan tosiasiassa Israelin ja Jumalan edessä "tehtäväänsä valittu, suojaava Kerubi Jumalan pyhällä vuorella" , ei koskaan "nuhteeton ja vanhurskas", ei koskaan "voideltu", eikä koskaan oleskellut "Jumalan puutarhassa Edenissä" joten Hesekiel käyttää Metaforaa "valituslaulussaan" samaistamaan tuon kuninkaan todelliseen Herraan eli Baaliin ja Saatanaan.
- Hesekiel profetioi, hän ei esitä omia näkemyksiäään, eikä hän toimi historioitsijan ominaisuudessa.
-
Seuraaja
Re: "Hyvän ja pahan tiedon puusta?"
Ariadana kirjoittaa: >> Paavin asukaan ei poikkea mainitsemastasi Tyyron kuninkaankaan asusta, muuta kuin halvempana kopiona siitä.<<
- Tästä "puvusta ja asusta" tuli mieleen Keisari Konstantinuksen saapuminen Nikean 1:n kirkolliskokoukseen v.325 jaa, jossa pyrittiin ratkaisemaan kiista ns. Areiolaisuudesta.
Keisari saapui kokous-saliin:
""Vihdoin koitti suuri päivä, ja kaikki kokoontuivat kirkolliskokouksen avajaisiin, jotka oli keisarin itsensä määrä suorittaa. Kokousta varten varattu huone oli pitkä suorakaiteen muotoinen sali keisarinpalatsissa. Huoneen keskelle oli asetettu kopioita kaikista tunnetuista evankeliumeista, joita tuohon aikaan oli peräti noin 300. Kaikkien katseet kohdistuivat keisarin valtaistuimeen, joka oli puusta veistetty ja runsaiden kultausten peitossa. Se oli sijoitettu hallin ylempään päähän kahden toisiaan vastakkain olevan penkkirivin väliin. Syvää hiljaisuutta häiritsi vain etäisen juhlakulkueen vaimea ääni. Kulkue oli lähestymässä palatsia. Hovimiehet astuivat sisään yksi kerrallaan, ja vihdoin ulkoa annettu merkki ilmoitti, että keisari itse oli lähestymässä. Kaikki kokouksen osanottajat nousivat ylös ja moni kohdisti ensimmäistä ihmettelevän katseensa Konstantinukseen, valloittajaan. Hänen jättiläismäinen kokonsa, hyvinmuodostunut olemuksensa, leveät hartiansa ja komeat kasvonpiirteensä sopivat hyvin yhteen hänen korkea-arvoisen asemansa kanssa. Hänen esiintymisensä oli niin vaikuttavaa, että monet luulivat hänen olevan Apollon, roomalaisen auringonjumalan, ruumiillistuma. Moniin piispoihin teki suuren vaikutuksen hänen pukunsa häikäisevä, joskin barbaarinen loisto. Hänen pitkiä hiuksiaan kruunasi keisarillinen helmidiadeemi. Hänen tulenpunainen pukunsa kimalteli jalokivin ja kultakoruompeluin koristeltuna. Hänellä oli jalassaan tulenpunaiset kengät, joita siihen aikaan sai käyttää ainoastaan keisari ja nykyään paavi.
Hosius ja Eusebius istuutuivat keisarin molemmille puolille. Eusebius aloitti asian käsittelyn kääntymällä ensin keisarin puoleen. Keisari vastasi lyhyellä puheella, joka käännettiin latinasta kreikaksi, jota vain hyvin harvat ymmärsivät keisari itse mukaanlukien, sillä hänen kreikan kielen tuntemuksensa oli hyvin vähäinen. Kokouksen edetessä erimielisyyden aiheuttanut ristiriita pääsi jälleen valloilleen. Konstantinus keskitti murteellisella kreikallaan kaikki voimansa yhteen asiaan eli päätöstä koskevan yksimielisyyden saavuttamiseen. Hän ilmoitti kaikille, että hän oli polttanut kaikki anomukset. jotka hän oli saanut eri vastapuolilta muutamaa päivää aiemmin. Hän vakuutti, että koska hän ei ollut lukenut yhtäkään niistä, hänen mielensä oli edelleen avoin, eikä hän halunnut taipua kummankaan puolelle."" Lähde http://www.islamopas.com/bok/jeesus/luku7.htm
- Tästä "puvusta ja asusta" tuli mieleen Keisari Konstantinuksen saapuminen Nikean 1:n kirkolliskokoukseen v.325 jaa, jossa pyrittiin ratkaisemaan kiista ns. Areiolaisuudesta.
Keisari saapui kokous-saliin:
""Vihdoin koitti suuri päivä, ja kaikki kokoontuivat kirkolliskokouksen avajaisiin, jotka oli keisarin itsensä määrä suorittaa. Kokousta varten varattu huone oli pitkä suorakaiteen muotoinen sali keisarinpalatsissa. Huoneen keskelle oli asetettu kopioita kaikista tunnetuista evankeliumeista, joita tuohon aikaan oli peräti noin 300. Kaikkien katseet kohdistuivat keisarin valtaistuimeen, joka oli puusta veistetty ja runsaiden kultausten peitossa. Se oli sijoitettu hallin ylempään päähän kahden toisiaan vastakkain olevan penkkirivin väliin. Syvää hiljaisuutta häiritsi vain etäisen juhlakulkueen vaimea ääni. Kulkue oli lähestymässä palatsia. Hovimiehet astuivat sisään yksi kerrallaan, ja vihdoin ulkoa annettu merkki ilmoitti, että keisari itse oli lähestymässä. Kaikki kokouksen osanottajat nousivat ylös ja moni kohdisti ensimmäistä ihmettelevän katseensa Konstantinukseen, valloittajaan. Hänen jättiläismäinen kokonsa, hyvinmuodostunut olemuksensa, leveät hartiansa ja komeat kasvonpiirteensä sopivat hyvin yhteen hänen korkea-arvoisen asemansa kanssa. Hänen esiintymisensä oli niin vaikuttavaa, että monet luulivat hänen olevan Apollon, roomalaisen auringonjumalan, ruumiillistuma. Moniin piispoihin teki suuren vaikutuksen hänen pukunsa häikäisevä, joskin barbaarinen loisto. Hänen pitkiä hiuksiaan kruunasi keisarillinen helmidiadeemi. Hänen tulenpunainen pukunsa kimalteli jalokivin ja kultakoruompeluin koristeltuna. Hänellä oli jalassaan tulenpunaiset kengät, joita siihen aikaan sai käyttää ainoastaan keisari ja nykyään paavi.
Hosius ja Eusebius istuutuivat keisarin molemmille puolille. Eusebius aloitti asian käsittelyn kääntymällä ensin keisarin puoleen. Keisari vastasi lyhyellä puheella, joka käännettiin latinasta kreikaksi, jota vain hyvin harvat ymmärsivät keisari itse mukaanlukien, sillä hänen kreikan kielen tuntemuksensa oli hyvin vähäinen. Kokouksen edetessä erimielisyyden aiheuttanut ristiriita pääsi jälleen valloilleen. Konstantinus keskitti murteellisella kreikallaan kaikki voimansa yhteen asiaan eli päätöstä koskevan yksimielisyyden saavuttamiseen. Hän ilmoitti kaikille, että hän oli polttanut kaikki anomukset. jotka hän oli saanut eri vastapuolilta muutamaa päivää aiemmin. Hän vakuutti, että koska hän ei ollut lukenut yhtäkään niistä, hänen mielensä oli edelleen avoin, eikä hän halunnut taipua kummankaan puolelle."" Lähde http://www.islamopas.com/bok/jeesus/luku7.htm
-
Markku Meilo
- Viestit: 13450
- Liittynyt: 24.04.2007 10:28
Re: "Hyvän ja pahan tiedon puusta?"
Tyroksen ikuinen autioittaminen onkin klassinen esimerkki Raamatun ennustusten epäluotettavuudesta, mutta ei toki Hesen ainoa ennustusmoka. Ennustus Egyptin 40-vuotisesta autioituksesta oli myös huti.Seuraaja kirjoitti:- Hesekiel profetioi, hän ei esitä omia näkemyksiäään, eikä hän toimi historioitsijan ominaisuudessa.
Vt-seuran vuonna 1917 julkaisemassa The Finished Mystery -kirjassa Tyros edusti "inhimillistä viisaustiedettä, etenkin kreikkalais-platolaista" (Täyttynyt salaisuus sivu 674)
-
Seuraaja
Re: "Hyvän ja pahan tiedon puusta?"
Tyyrosta voidaan ansiosta pitää "filosofian kasvualustana" sen hyvinvoinnin tuoman aseman perusteella.
Filosofia on kaiken sivistyneen yhteiskunnan "kasvualusta", ainoa ihmiselle mahdollinen oikea tapa kehittää yksilöä ja yhteiskuntaa kohti parempaa ja kaikkia hyödyttävää tasapainon tilaa ilman että odotetaan Jumalan hoitavan yhteiskunnan kehityksen ihmiskunnan kansakuntien puolesta. Tasapainoisen kehityksen saavuttaminen on valtava ponnistus joka vaatii tahtoa, pyrkimystä päämäärään sekä kykyä toteuttaa filosofian kautta opittuja asioita ja kykyä soveltaa tuota tietoa yhteiskunnan rakenteissa.
Filosofian "jaottelu" :
Filosofian osa-alueet
Teoreettinen filosofia:
Tietoteoria tutkii, mitä tieto on, mitä voimme tietää ja miten saamme uutta tietoa.[16][17]
Tieteenfilosofia on tietoteorian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.[18]
Metafysiikka tutkii olevan perimmäistä luonnetta. Se pyrkii näin fysiikan ja empiiristen havaintojen ulkopuolelle.[19] Metafysiikka tutkii todellisuutta yleisellä tasolla kokonaisuutena ja ihmistä sen osana.
Ontologia eli oppi olevasta tutkii todellisuutta (”sitä mikä on”) käsitteellisesti. Ontologia on metafysiikan osa ja voidaan jakaa substanssiontologiaan, formaaliontologiaan ja fundamentaalionotologiaan.
Logiikka tutkii loogisesti pätevän ajattelun lakeja. Se on itsenäinen tieteenala ja filosofian osa-alue, joka pyrkii muodostamaan yhtenäisen ja ristiriidattoman aksiomaattisen järjestelmän matematiikan ja muun ajattelun pohjaksi.
Kielifilosofia pyrkii filosofisella (käsitteellisellä) ajattelulla selvittämään kielen olemusta ja ilmiöitä.
Käytännöllinen filosofia:
Etiikka eli moraalifilosofia tutkii, mitä voidaan sanoa moraalisesti hyväksi tai pahaksi ja miten tulisi elää.
Yhteiskuntafilosofia tutkii ihmisten järjestäytymisen myötä syntyneitä rakenteita ja suhteita, kuten yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta, moraalisesta näkökulmasta.[6]
Poliittinen filosofia tutkii valtion, julkisen moraalin ja pakkovallan käytön oikeutuksia sekä myötäelävien ihmisten oikeuksien ja vapauksien törmäyksiä.
Estetiikka tutkii kauneutta ja sitä, mitä voidaan sanoa kauniiksi. Taiteenfilosofia tutkii sitä, mitä taide on.
Mitä tahansa inhimillisen toiminnan aluetta voidaan tarkastella filosofisesti. On olemassa esimerkiksi erityistieteiden filosofioita (fysiikan filosofia, biologian filosofia, matematiikan filosofia), kielifilosofia, mielenfilosofia, teonfilosofia, uskonnonfilosofia, historianfilosofia ja oikeusfilosofia. Lähde Wikipedia artikkeli:Filosofia
- Filosofia on tunkeutunut jokaiseen ihmiselämän ja yhteiskunnan osa-alueelle modernissa yhteiskunnassa, missä filosofia ei kykene vaikuttamaan, yhteiskunnan rakenteessa vallitsee tyrannia, diktatuurinen mielivalta ja ihmisen alennustila, nämä kaksi vastakkaista yhteiskuntajärjestelmää sopivat hyvin "Tyyron kuninkaan" tapaan: "Hajota ja hallitse (lat. Divide et impera)", tähän kyetään ilman luottamuksen asettamista Jumalaan.
Filosofia on kaiken sivistyneen yhteiskunnan "kasvualusta", ainoa ihmiselle mahdollinen oikea tapa kehittää yksilöä ja yhteiskuntaa kohti parempaa ja kaikkia hyödyttävää tasapainon tilaa ilman että odotetaan Jumalan hoitavan yhteiskunnan kehityksen ihmiskunnan kansakuntien puolesta. Tasapainoisen kehityksen saavuttaminen on valtava ponnistus joka vaatii tahtoa, pyrkimystä päämäärään sekä kykyä toteuttaa filosofian kautta opittuja asioita ja kykyä soveltaa tuota tietoa yhteiskunnan rakenteissa.
Filosofian "jaottelu" :
Filosofian osa-alueet
Teoreettinen filosofia:
Tietoteoria tutkii, mitä tieto on, mitä voimme tietää ja miten saamme uutta tietoa.[16][17]
Tieteenfilosofia on tietoteorian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.[18]
Metafysiikka tutkii olevan perimmäistä luonnetta. Se pyrkii näin fysiikan ja empiiristen havaintojen ulkopuolelle.[19] Metafysiikka tutkii todellisuutta yleisellä tasolla kokonaisuutena ja ihmistä sen osana.
Ontologia eli oppi olevasta tutkii todellisuutta (”sitä mikä on”) käsitteellisesti. Ontologia on metafysiikan osa ja voidaan jakaa substanssiontologiaan, formaaliontologiaan ja fundamentaalionotologiaan.
Logiikka tutkii loogisesti pätevän ajattelun lakeja. Se on itsenäinen tieteenala ja filosofian osa-alue, joka pyrkii muodostamaan yhtenäisen ja ristiriidattoman aksiomaattisen järjestelmän matematiikan ja muun ajattelun pohjaksi.
Kielifilosofia pyrkii filosofisella (käsitteellisellä) ajattelulla selvittämään kielen olemusta ja ilmiöitä.
Käytännöllinen filosofia:
Etiikka eli moraalifilosofia tutkii, mitä voidaan sanoa moraalisesti hyväksi tai pahaksi ja miten tulisi elää.
Yhteiskuntafilosofia tutkii ihmisten järjestäytymisen myötä syntyneitä rakenteita ja suhteita, kuten yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta, moraalisesta näkökulmasta.[6]
Poliittinen filosofia tutkii valtion, julkisen moraalin ja pakkovallan käytön oikeutuksia sekä myötäelävien ihmisten oikeuksien ja vapauksien törmäyksiä.
Estetiikka tutkii kauneutta ja sitä, mitä voidaan sanoa kauniiksi. Taiteenfilosofia tutkii sitä, mitä taide on.
Mitä tahansa inhimillisen toiminnan aluetta voidaan tarkastella filosofisesti. On olemassa esimerkiksi erityistieteiden filosofioita (fysiikan filosofia, biologian filosofia, matematiikan filosofia), kielifilosofia, mielenfilosofia, teonfilosofia, uskonnonfilosofia, historianfilosofia ja oikeusfilosofia. Lähde Wikipedia artikkeli:Filosofia
- Filosofia on tunkeutunut jokaiseen ihmiselämän ja yhteiskunnan osa-alueelle modernissa yhteiskunnassa, missä filosofia ei kykene vaikuttamaan, yhteiskunnan rakenteessa vallitsee tyrannia, diktatuurinen mielivalta ja ihmisen alennustila, nämä kaksi vastakkaista yhteiskuntajärjestelmää sopivat hyvin "Tyyron kuninkaan" tapaan: "Hajota ja hallitse (lat. Divide et impera)", tähän kyetään ilman luottamuksen asettamista Jumalaan.
-
Markku Meilo
- Viestit: 13450
- Liittynyt: 24.04.2007 10:28
Re: "Hyvän ja pahan tiedon puusta?"
Hesen mönkään mennyt ennustus Tyroksesta koski kirjaimellista, fyysistä paikkaa. Filosofointi asian ympärillä on sivuraiteelle menoa. Toistaiseksi en ole tietoinen ensimmäisestäkään Raamatun toteutuneesta ennustuksesta, toteutumattomia löytyy kyllä.