Seuraaja kirjoitti:Vastaan: - vaikuttaa, sillä aurinko on jo luotu tämän mukaan: "Alussa Jumala loi _taivaat_ ja maan.
Muuten hyvä, mutta joko et ymmärrä mistä on kyse, tai Vt-tyyliin vastaat aiheen sivusta. Kysymykseni kuului: "Ja miten se vaikuttaa Raamatun maailmankuvaan, jossa aurinko kiersi kiinteässä taivaanvahvuudessa?
Vastaan: - noin runollisesti sanoen, tosiaan "pajassaan" ja sitten "siirsi" auringon 4:a pnä näyttämään aikaa, muut taivaankappaleet luonnollisesti seurasivat "mukana" tässä prosessissa.
Ja mistä raamatunjakeesta tämä on havaittavissa?
Vastaan: - " Aurinkomme ylösnousi, seisoo voittovuorella..."
Raamatun mukaan aurinko ei seuraa maata...
Älä viitsi selitellä potaskaa, tämäkin on jo ollut esillä, ilmeisesti useamman kerran. Auringon, kuten kaikkien muidenkin taivaankipaleiden liikerata oli taivaanvahvuudessa, jonka yläpuolella oli sitten vettä:
”Niiden mittanuora on ulottunut yli kaiken maan ja niiden sanat tuottoisan maan ääriin. Niihin hän on pystyttänyt teltan auringolle, ja se on kuin sulhanen, joka tulee hääkammiostaan; se riemuitsee niin kuin väkevä mies radan juoksemisesta. Taivaiden äärestä se lähtee, ja sen kierros päättyy sen toiseen ääreen, eikä mikään ole piilossa sen kuumuudelta.” (Ps. 19:4-6 UMK)
”Ja aurinko on leimahtanut loistamaan, ja aurinko on laskenut, ja se kiirehtii sijalleen, josta se taas leimahtaa loistamaan. Tuuli menee etelään ja kiertää ympäri pohjoiseen. Se kiertää kiertämistään, ja takaisin kierroilleen tuuli palaa.” (Saarn. 1:5,6 UMK)
...aurinko tietenkin on aurinkokunnan keskipiste...
Niin on, mutta nyt onkin kyse siitä, ettei tuo ole raamatunkirjoittajien käsitys.
Kun neljäntenä päivänä "aurinko luodaan" se tarkoittaa juuri sitä etä tuolloin maan vuorokausi asetetaan säännölliseen rytmiin: juuri kuten Raamattu sanoo!
Ainoastaan fundiksen toiveajattelussa.
Vastaan: - Nimenomaan Raamatun mukaan
Ja mistä raamatunjakeesta tuo on havaittavissa?
Vastaan: - Kyllä, juuri sitä tarkoitan, katso liite 3C
Raamatun luomistarun kirjoitusaikaan lyyrikoilla tuskin oli slaaveista tietoa, kielellisistä vaikutteista puhumattakaan, Wiki toteaa, että "nimitys slaavi (Sklavenoi tms.) tavataan ensimmäistä kertaa itäroomalaisissa teksteissä 500-luvulla jaa."
Hämärtyykö luomispäivät kun ilmaisu "tuli ilta ja tuli aamu" ei tarkoita kirjaimellista 24 h vuorokautta kuten aiemmin osoitin?
Jokaisella, joka haluaa vilpittömästi ja vakavissaan esittää, että yom ei viittaa kirjaimelliseen vuorokauteen, on edessään loputon työmaa. Jo pelkkä ko. sanan esiintyminen mooseksenkirjoissa kertoo lahjomatonta kieltään, yom kun viittaa, paria poikkeusta lukuunottamatta, kirjaimelliseen vuorokauteen.
- Raamatun mukaan elämän mahdollistava aurinko ( valo ) on siis olemassa jo ennen kuin elämä maapallolla alkaa.
Sillähän ei ole eurosentinkään merkitystä. Olet keskustelupalstalla, mutta et kunnioita muiden mielipiteitä, vetoat Raamattuun,
mutta et kepilläkään koske Raamatun ilmoituksen taivaanvahvuudessa vipeltävästä auringosta. Todellista fundismenoa, jossa selitellään asioita, niitä edes kaiken aikaa ymmärtämättä.
Vastaan: - miten sillä ei ole "eurosentinkään merkitystä" kun kysymys on siitä onko luomiskertomuksessa kerrottu luomisjärjestys mahdollista ja oikeellista?
Vaikea päätellä onko luetun ymmärtämisvaikeutesi tahatonta tai tahallista? En viitannut luomistarun sisäiseen järjestykseen. Lihavoin kohdan, johon monetaarinen lausahdus viittaa.
Vastaan: - voit ottaa jonkun kohdan noista Raamatunjakeista joita voidaan käsitellä, en ala heittään verkkoja veteen summassa.
Tuossa luettelossa on kaksi palstaa, joissa vertaillaan kahden sanan käyttöä, jos luettelo on kokonaisuutena sinulle liian pelottava, niin otetaan ensimmäinen, siis ylin jaepari. Kerro mikä on mielestäsi se oleellinen ero noiden sanojen välillä. Kun se on selvitetty, niin menemme toiselle riville jne. Lopuksi käymme läpi alla olevat numeroidut yhteenvedot ja katsomme millaisen merkityseron saamme asah ja bara sanoille. Lisäksi voimme ihmetellä kasvien erikoisasemaa tässä luomistarussa. Mutta sitä ennen siis luettelon ensimmäiseen jaepariin, ole hyvä.