Onko ateismi teismin vastakohta?

[HannaJo]

Yhtäkkiseltäänhän se on...mutta kun jos näin on , Hänen Pyhyytensä Dalai Lama on ateisti ja se taas tuntuu vaan hassulta ajatukselta, että hengellinen johtaja on ateisti !
Kaikkea sitä tulee miettineeksi, mutta mä oon miettiny tätä jo paripäivää hyvin ahkerasti ja jollain tasolla siitä saakka, kun olin Dalai Lamaa kuuntelemassa ja joku kysyi häneltä, että voiko ihminen harjoittaa buddhalaisuutta, jos uskoo Jumalaan.
Buddhalaisuushan ei ole teistinen filosofia (minusta se on filosofia, ei uskonto, vaikka kai suomessa virallisesti uskonnoksi määritellään), siitä puuttuu käsitteet jumala ja synti, mutta silti tuntuu ihan päättömältä sanoa, että Dalai Lama olisi ateisti

[Ariadna]

Minusta ihan johdonmukaista.
Ateisti sanana juontaa alkunsa kreikan jumalien kieltämiseen, siis viisaana miehenä voi Dalai Lama aivan rehellisesti sanoa, ettei palvo ylijumala Zeusta eikä hänen jälkeläisiäkään.

Lisäys: ja tuon otsikon kysymys jäi vastaamatta:teismi on ateismin vastakohta.

[HannaJo]

Minusta ihan johdonmukaista.
Ateisti sanana juontaa alkunsa kreikan jumalien kieltämiseen,

Tätä mä kai pohjommiltaan mietin, että mikä on sanan ateismi ihan virallinen määritelmä. Kun mä koen sen sana, joka kiistää kaiken ns. yliluonnollisen, ei vain luoja-jumalan, olemassa olon

[sinner74]

Ateismi on pöljä termi. Paljon loogisempaa olisi kutsua jumalaan uskovia teisteiksi, ja jumalaan uskomattomat olisivat mitä ovat, ilman sen kummempaa viiteryhmää jumaluuksiin liittyen. Vai oletteko havainnoineet jostain Lentävään Spagettihirviöön epäuskoisesti suhtautuvien ryhmänimikkeen?

Siinä vaiheessa kun jumala löytyy, voi nykyistä ateistia (mikäli hän ei muuta mielipidettään jumalan olemassaolosta) alkaa loogisessa mielessä kutsumaan ateistiksi. Silloin se olisi sama kuin nyt olisi aelefantisti. Aelefantistin mielestä elefantteja ei ole olemassa.

[Markku Meilo]

Tätä mä kai pohjommiltaan mietin, että mikä on sanan ateismi ihan virallinen määritelmä.

Virallisuudesta en tiedä, mutta tämä avaa hieman aihetta.

Kun mä koen sen sana, joka kiistää kaiken ns. yliluonnollisen, ei vain luoja-jumalan, olemassa olon

Jossain vaiheessa esitin hetken aikaa, että olen ateisti. Sitten huomasin kuinka monella tavalla ateismi käsitetään ja vaihdoin luokitukseni agnostismiin. Sitten kyllästyin vastaamaan kysymykseen: "Mitä se tarkoittaa?"

Nykyinen luokitukseni on; "uskonnoton". Se on menyt perille ilman ihmettelyä tai tarkentavia kysymyksiä. Ainoat huomautukset ovat tulleet jehovantodistajiksi mieltämiltäni nettikirjoittajilla, jotka eivät millään hyväksy ajatusta, että uskonnoton ihminen yleensäkään keskustelee mistään Raamattuun liittyvästä. Tosin muistan kyllä itsekin jehovantodistajana omineeni raamatunselittelyn auktoriteetin itselleni, onnekseni tiedän nyt paremmin.

[Jaakko Ahvenainen]

Uskonnotonkin on hieman ongelmallinen termi. Minä olen uskonnoton, koska en kuulu mihinkään uskontoon. Uskon silti Jumalaan, jolla voin selittää itselleni avoimiksi jääneet mystifiot. Laitan silti toivoni kvanttifysiikkaan, missä voidaan liikkua ajassa niin eteen- kuin taaksepäin. Tämä taas on oleellinen seikka pohdittaessa, voiko ihminen saada ennakkoon tietoa tulevista tapahtumista. Mikähän minäkin oikeastaan olen.

[Vieraas]

Tätä mä kai pohjommiltaan mietin, että mikä on sanan ateismi ihan virallinen määritelmä. Kun mä koen sen sana, joka kiistää kaiken ns. yliluonnollisen, ei vain luoja-jumalan, olemassa olon

Kyllä ateismi taitaa kattaa pelkästään jumalan tai jumaluuksien olemassaolemattomuuden, termi on sen verran vanha. "Yliluonnollinen" näyttäisi olevan sen verran epämääräisempi käsite, että siihen ei logiikka pysty.

Itse uskon mielelläni "yliluonnolliseen", koska jo kvanttimekaniikan on todistettu menevän perinteisen "luonnollisen" yli. JT-fantasioihin kuuluvat saatanat, demonit tai enkelit eivät ole kuitenkaan siltä puolelta tulleet moikkaamaan, eivät edes tätä pimeyden puolelle siirtynyttä yksilöä.

[Mag Mell]

saatanat, demonit tai enkelit eivät ole kuitenkaan siltä puolelta tulleet moikkaamaan, eivät edes tätä pimeyden puolelle siirtynyttä yksilöä.

Joo, tämä on kieltämättä jt-hypetys huomioiden melkoinen antikliimaksi.

[Ariadna]

Jossain vaiheessa esitin hetken aikaa, että olen ateisti. Sitten huomasin kuinka monella tavalla ateismi käsitetään ja vaihdoin luokitukseni agnostismiin......Nykyinen luokitukseni on; "uskonnoton".

Kummastuttaa, että vielä nykyisinkin ihminen on lokeroitava uskonsa mukaan?

Ateismi sanalla on niin huono kaiku, eihän sitä kannata mainita, vaikka yhteen jumalaan uskovat ovat itse asiassa ateisteja 99.90 prosenttisesti.

Kysyttäessä voisin olla vaikka "atomisti", terminä tuo on hauska ja sisältää myös ajatuksen yhteenkään jumalaan uskomista. Jos sitä pitäisi selitellä, niin myöhäisepikurolaiseen suuntaan, joskaan en ole vegetaristi.

[Markku Meilo]

Uskonnotonkin on hieman ongelmallinen termi.

Niin on, jos tavallisimmin uskonnolla tarkoitetaan uskoa jumalaan/jumaliin tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä siihen liittyvää pyhyyden kokemusta yleismaailmallisena ilmiönä. Olisi kai syytä tehdä selvemmäksi ero uskon ja uskonnon välillä, ryhtymällä yksinkertaisesti uskottomaksi tai uskomattomaksi.

[Markku Meilo]

Kummastuttaa, että vielä nykyisinkin ihminen on lokeroitava uskonsa mukaan?

Kilpailu "sieluista" teettää kaikenlaista. Vastaavalla tavalla ihmisiä haalitaan ja lokeroidaan puoluepoliittisestikin. Niin ja autonostajissakin on merkkiuskollisia, kuten viinakaupan asiakkaissa, urheilusta puhumattakaan.

Jos sitä pitäisi selitellä, niin myöhäisepikurolaiseen suuntaan, joskaan en ole vegetaristi.

Voisin nykyään olla vaikka myöhäisjumalatonkin.

[HannaJo]

Ateismi on pöljä termi. Paljon loogisempaa olisi kutsua jumalaan uskovia teisteiksi, ja jumalaan uskomattomat olisivat mitä ovat

Niinhän se on. Koko sana jumala on hankala! JOllekkin se on Jumala, se Raamatun heppu, mutta jollekkin muulle jotain ihan muuta!
Sanan ateisti ensimmäinen ongelma on jo tossa; miten määritellään sana jumala! Pitääkö se sisällään kaiken henkimaailman ja yliluonnollisen vai vaan luojan? Vai voiko uskoa Tapioon ja Ahtiin vaikka on ateisti, kunhan ei usko siihen Raamatun heppuun ja luojaan? Voiko ateisti rukoilla ohjausta esi-isiltä tai pyörittää rukousmyllyä?

Olisi kai syytä tehdä selvemmäksi ero uskon ja uskonnon välillä

Tää on yks mun lempiaiheita! Musta itseasiassa uskonto on jopa uskon vastakohta; eihän uskonnollinen ihminen välttämättä edes tiedä mihin uskoo, vaan saattaa alkaa selvittää mitä hänen USKONTONSA sanoo jostakin asiasta! JOpa hänen omatuntonsa saattaa toimia kirjojen mukaan, eli hän ei tiedä, onko joku oikein vai väärin kysymättä sitä joltain uskontonsa johtajalta tai lukematta uskontonsa julkaisuja! Eihän se ole mitään aitoa uskoa, se on ulkokultaisuutta; noudatetaan lain kirjainta, mutta ei ymmärretä sen henkeä! Aidosti uskova kysyy sydämeltään (tai jumalaltaan, miski sitä omaatuntoa kukakin sanoo), ei mistään muualta.

[HannaJo]

Jossain vaiheessa esitin hetken aikaa, että olen ateisti.

Mulle se oli tärkeä osa irtaantumisprosessia sanoa olevani ateisti.
Mä luovuin siitä siinävaiheessa, kun musta vaan alkoi tuntua, että se pitää sisällään myös uskon puutteen (vaikka sehän on mahdoton ajatus, jokaisella on uskonsa!) ja kun oma arvomaailma alkoi selkiytyä se alkoi tuntua teennäiseltä pakopaikalta todistajuudesta, mutta se kuului oleellisesti irtaantumisprosessiin. Mähän lähdin yksinkertaisesti siksi, että en uskonut siihen ja jotenkin kun oli kasvanu jt-kodissa ajattelu oli sillätavalla mustavaklkoinen, että joko uskoo Raamatun Jumalaan tai sitten ei mihinkään.
Nykyään mä sanon, että en usko Jumalaan, mutta uskon jumaliin ja jätän vastuun ymmärtämisestä kuulijalle

[Markku Meilo]

Tää on yks mun lempiaiheita! Musta itseasiassa uskonto on jopa uskon vastakohta; eihän uskonnollinen ihminen välttämättä edes tiedä mihin uskoo, vaan saattaa alkaa selvittää mitä hänen USKONTONSA sanoo jostakin asiasta!

Järjestäytyneet uskonnolliset liikkeet loppuisivat siihen paikkaan jos ne lakkaisivat hallitsemasta jäsenistöään. Uskonto on hallinnan väline ja yksi tehokkaimpia työkaluja on ihmisen seksuaalisuuden hallinta.

Aidosti uskova kysyy sydämeltään (tai jumalaltaan, miski sitä omaatuntoa kukakin sanoo), ei mistään muualta.

Joten tässä suhteessa henkilökohtaisen jumaluskon omaava toimii samalla tavalla kuin sellainen, jolla ei ko. jumaluskoa ole. Yleisen moraalin kannalta katsoen he ovat samalla viivalla.

[Markku Meilo]

Mulle se oli tärkeä osa irtaantumisprosessia sanoa olevani ateisti.

Kun ton luin, niin voisin muistella jotain samantyyppistä myös itselläni.

Mähän lähdin yksinkertaisesti siksi, että en uskonut siihen ja jotenkin kun oli kasvanu jt-kodissa ajattelu oli sillätavalla mustavaklkoinen, että joko uskoo Raamatun Jumalaan tai sitten ei mihinkään.

Vt-seuran meno kannustaa ajattelemaan mustavalkoisesti, ulkopuolisten ehdoton tuominta on siitä kuvaavin esimerkki.