Mooses-Joosua-amalekilaiset ja jumalan lupaus

[Markku Meilo]

Palataanpa ajassa noin 3500 vuotta taaksepäin. On kulunut 40 vuotta siitä, kun Jehova väkevällä kädellään vapautti miljoonat israelilaiset Egyptin orjuudesta. Profeetta Mooses on toiminut kansan johtajana. Hän katselee nyt 120-vuotiaana Luvattua maata matkan päästä Nebon vuoren huipulta. Sitten hän kuolee siellä. Hänen seuraajakseen tulee Joosua, joka on ”täynnä viisauden henkeä”. (5. Moos. 34:1–9.) Israelilaisten on määrä ottaa Kanaanin maa haltuunsa. Menestyäkseen heidä n johtajanaan Joosua tarvitsee Jumalalta saatavaa viisautta. Hänen tä ytyy myös uskoa Jehovaan ja osoittautua rohkeaksi ja lujaksi. (5. Moos. 31:22, 23.) (Vartiotorni 15. tammikuuta 2013 sivu 8)

Palatkaamme tosiaan ja ihan Raamatun omalla kerronnalla. Ei nyt pysähdytä miettimään sellaista pientä yksityiskohtaa miksi 40-vuotinen erämaavaellus on pelkkää tarinaa, vaan keskittykäämme Raamatun Mooses-Joosua-amalekilaiset tarinointiin. Tosiaankin, Raamatun mukaan jumala antoi Moosekselle lupauksen, että hän (jumala, ei siis Mooses) tulee pyyhkimään Amalekin muiston täysin pois taivaiden alta. Moosekselle taas annettiin tehtäväksi Joosuan valistaminen asiasta. (2. Moos. 17:14)

Se miten Mooses tästä mahdottommasta valistustehtävästä suoriutui jää arvailun varaan, sillä Raamatun mukaan Mooses oli neljättä polvea Jaakobista (Jaakob-Leevi-Kehat-Amram-Mooses) ja Joosua kahdettatoista polvea Jaakobista (Jaakob-Joosef-Efraim-Beria-Refah-Reesef-Telah-Tahan-Ladan-Ammihud-Elisama-Nun-Joosua). (1. Aikakirja 7:23-27)

Ei jäädä miettimään miten Mooses tuosta sukupolvien välisestä kuilusta suoriutui, vaan keskittykäämme jumalan lupaaman toimenpiteen suoritukseen. Aikanaan Armeijoiden Jehova (UMK) päätti tosiaan kostaa amalekilaisille ja heidät pyyhkäistiin pois maailmankartalta. (1. Sam. 15:2-9)

Vaan jo kerran sukupuuttoon hävitetyt amalekilaiset eivät jostain syystä hyväksyneet tätä jumalan kostopäätöstä ja siksi heidät oli tuhottava täydellisesti toistamiseen. (1. Sam. 27:8, 9)

Jo kahdesti sukupuuttoon hävitetyt amalekilaiset eivät toisenkaan kerran jälkeen uskoneet ettei heitä jumalan mukaan ole olemassa, vaan menivät pahalaiset tekemään ryöstöretken. (1. Sam. 30:1 UMK)

Ja koska jumala oli jo aiemmin luvannut kostaa amalekilaisille, niin luonnollisesti tuo rosvojoukko oli hävitettävä vielä kolmannen kerran. (1. Sam. 30:17)

Tässä siis Raamatun kerrontaa jumalan lupauksesta ja ennätyksellisen sitkeistä amalekilaisista. Nyt jäämme odottelemaan sitä miten jumala täyttää Moosekselle antamansa lupauksen, että hän (jumala, ei siis Mooses) tulee pyyhkimään Amalekin muiston täysin pois taivaiden alta. Toistaiseksihan se on esimerkiksi Raamatun tekstissä, ehkä se pyyhitään taivaallisella raapevedellä siitä ja muusta kirjallisuudesta joskus pois (ja myös erilaista magneettivuon muutoksista sekä C- ja DV-levyjen heijastusmuutoksista, unohtamatta erilaisia muita haihtumattomia tallennustapoja).

[Jaakko Ahvenainen]

Niille, joita historia huvittaa, voin keroa Samuelin kirjojen olleen alunperin yksi "nide", mutta jo LXX:ssa niitä nimitettiin ensimmäiseksi ja toiseksi kuningasten kirjaksi, nykyisten vastaavien ollessa kolmas ja neljäs. Eräs huomattava Raamatun kirjoja käsittelevä teos mainitsee 1. Sam. kirjoittajaksi Samuelin, Gaadin ja Naatanin, alkaen vuodesta 1180-1078 eaa, jolloin kirjoitusaika päättyi.

Itse lähden siitä, että kirjoittaja on tuntematon ja että Samuelin kirjoina tunnettu "nide" on saanut nimensä päähenkilöstään ja on lisäksi koottu ainakin kahdesta eri kertomuksesta, joista vanhempi lienee Salomonin ajoilta (noin 900-luvulta ja toinen noin 800-luvulta eKr). Nämä kaksi eri kertomusta on sittemmin koottu yhteen eri toimittajien (redaktor) toimesta.

Kysymys amalekilaisten kolminkertaisesta totaalisesta tuhosta on mielenkiintoinen ja selittynee edellä mainitulla, sekä sillä, että lopulliset kopioitsijat, mahdollisesti 400-luvulla eKr, laativat nyt käytettävissä olevan koosteen, mitä vielä LXX:n kääntäjät muokkasivat 200-luvulla eKr.

Ensimmäinen täystuho ei suinkaan kohdistunut amalekilaisiin (1. Sam. 27:8-9) vaan myös gesurilaisiin ja gerelilalaisiin amalekilaisten ohella. Ja toden totta: kaikki ihmiset tuhottiin miehiä ja naisia myöten, mutta lapsista ei ole mainintaa. Suur on suomennettuna muuri ja tarkoittanee Egyptin rajalinnaketta.

1. Sam.30:1 Kertoo amalekilaisia olleen ja kun juttua seuraa eteen päin, havaitaan Daavidin käyttäneen ylipapin arpakuutioita, uurimia ja tummimia, saaden hyviä enteitä ja taas amalekilaiset saivat turpiinsa, mutta heistä pääsi pakenemaan 400 nuorta miestä kameleillaan (jae 17), joten vielä jotain jäi amalekilaisistakin (1. Sam. 30:17).

Kuitenkin fundamentalistisen näkökulman mukaan 1. Sam. tarjoaa amalekilaisista muitakin namipaloja, kuten: 15:8 ja vielä lisäksi ainakin 1. Aikak. 4:43. (Aikakirjathan tavataan sijoittaa 300-luvulle eKr, ei kun sen alussa mainitun verrattoman tieteellisen ja täsmällisen teoksen mukaan 580 eaa, jolloin kirjoitus päätttyi ja tekijäkin tunnetaan: Jeremiahan se).


Että kyllähän tuo triplatuho hyvinkin täyttyy.

[Markku Meilo]

Että kyllähän tuo triplatuho hyvinkin täyttyy. :D

Nyt sitten odottelemme mielenkiinnolla luotettavan jumalan luotettavaa lupausta amalekilaisten muiston täydellisestä hävittämisestä kaikkialta taivaiden alta. Jää sitten nähtäväksi toteuttaako jumala täydellisen teon seitsen- vai kymmenkertaisesti? Samoin jää nähtäväksi oliko kyse samasta suppean alueen taivasmääritelmästä kuin Paavalilla siinä vaiheessa kun hän ilmoitti täyttäneensä jakeessa Matt. 24:14 annetun tehtävän?

Siitä voimme olla täysin vakuuttuneita, ettei Vt-paratiisissa kukaan tunne amalekilaisten historiaa, se pyyhitään pois viimeistään pian koittavassa maailmanlopussa hengissä selviävien jehovantodistajien muistista. Vastaava lobotomia toimitetaan tietysti myös niille ylösnouseville, joilla oli kuollessaan tietoa amalekilaisista ja heidän esimerkillisestä elinvoimastaan.