Viljo kirjoitti:Kouluruotsista ei ole juurikaan apua Ruotsissakaan: puhututtua ruotsia ei oikein ymmärrä eikä itse osaa sitä kunnolla puhua. Kannatan vapaaehtoisuutta koska se on niin paljon parempi keino saada oppitunneille motivoituneita oppilaita. Toki yhteiskunnalliset muutokset tekevät myös kipeää, mutta se on ohimenevää.
Lisäksi väitän että jos aikuisella iällä todella haluaa oppia ruotsia, niin parissa kuukaudessa oppii enemmän kuin kolmena - vastahakoisena - vuonna koulussa yhteensä.
Perinteistä kouluopetusta voisi myös muokata radikaalisti. Jos siihen saisi sorvattua jotenkin kielikylpy-mallisen opetusratkaisun, niin uskaltaisin väittää tulosten olevan nykyistä huomattavasti parempia. Kielikylpyhän on mallina käytössä esim. täällä länsirannikolla, jolloin kieltä pääsee oppimaan jo päiväkodissa. Pitäisin kielikylpyä tehokkaana ratkaisuna myös aikuisille (sellaisen käytännön järjestely onkin sitten toinen tarina).
Kielikylpy perustuu ajatukseen, että lapsi omaksuu kylpykielen samalla tavalla kuin äidinkielen: kuulemalla sitä ympäristössään ja käyttämällä sitä todellisissa viestintätilanteissa. Kielikylpyopetuksen tavoitteena on kaksikielisyys, eli lapset oppivat toisen kielen ilman että heidän äidinkielensä kärsii. Kielikylpy kestää yleensä vuosia, ja opettajien pitäisi olla kaksikielisiä. Myös kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
Viljo kirjoitti:Historiaa perusteena käyttäviltä kysyn pitäisikö ottaa saame myös kielivalikoimaan koska olen käsittänyt että saamelaiset ovat asuttaneet maatamme paljon laajemmin kuin ruotsinkieliset.
Kyllä minun mielestäni historiaa voi käyttää yhtenä perusteena sikäli, että ainakin peruskoulun tarkoitus voidaan nähdä yleissivistävänä. Ruotsin kielen (ja historian) osaaminen on hyödyllistä myös suomalaisuuden ymmärtämisessä. Tietysti jos ruotsintuntien tilalle löydetään jotain vähintään yhtä järkevää ja hyödyllistä, niin eikai siinä. Loppujen lopuksi kyseessä lienee arvovalinta, mitä koulutuksessa pidetään tärkeänä.
Suomenruotsi ei ole millään tavalla muita kieliä yleissivistävämpi. Mikäli kielitaidon ajatellaan olevan rikkaus, niin pakkoruotsilla on kuitenkin kansallisella tasolla köyhdyttävä vaikutus. Kahden pakollisen kielen vuoksi kansallinen kielitaito on kuin monokulttuuriviljelmä pitkälle nuoruuteen asti, minkä tarjoama rikkaus on lähinnä henkilökohtaisesta kokemuksesta kiinni.
Tony kirjoitti:Lisäksi väitän että jos aikuisella iällä todella haluaa oppia ruotsia, niin parissa kuukaudessa oppii enemmän kuin kolmena - vastahakoisena - vuonna koulussa yhteensä.
Tiedän ihmisiä joiden kolmannen asteen tutkinnon valmistuminen on venynyt pitkällä ajalla huonojen ruotsintaitojen vuoksi. Lopputyöt jo valmiina, mutta pitänyt sitten vielä harjoitella ruotsia, jotta saa ne pakolliset virkamieskurssit läpi. Jotenkin Kafkamainen tilanne.
Pehmoluopio kirjoitti:Mitäpä jos kotoutuisivat ja opettelisivat enemmistön kielen?
Jaa että tosissaanko suomenruotsalainen kulttuuri pitäisi sulauttaa suomalaiseen kulttuuriin? (Toivottavasti ymmärsin ajatuksesi väärin). Ihan kielen osalta "enemmistö" on suhteellinen käsite. Luodon (Larsmon) kunnan asukkaista 92,2 prosenttia on ruotsinkielisiä, Korsnäsin kunnan 88,4.
Pehmoluopio kirjoitti:Asiaa kohtaan voisi muuten tuntea sympatiaa ellei tietäisi tämän paremman kansanosan nyrpeästä ja ylimielisestä asenteesta suomenkielisiä kohtaan.
Tämä tieto vetää kyllä hiljaiseksi.
Edit: typo
Viimeksi muokannut Vieraas, 13.08.2013 19:35. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Tony kirjoitti:Perinteistä kouluopetusta voisi myös muokata radikaalisti. Jos siihen saisi sorvattua jotenkin kielikylpy-mallisen opetusratkaisun, niin uskaltaisin väittää tulosten olevan nykyistä huomattavasti parempia. Kielikylpyhän on mallina käytössä esim. täällä länsirannikolla, jolloin kieltä pääsee oppimaan jo päiväkodissa.
Samaa mieltä. Ennen kouluikää aloittaminen kai olisi paras vaihtoehto kaikista, lapsi pystyy kuulemma siinä vaiheessa omaksumaan vieraan kielen yhdeksi äidinkielekseen ihan aivojen fysiikasta johtuen. Myöhemmin opituista kielistä tulee automaattisesti vieraita kieliä, sanovat asiantuntijat. En löytänyt linkkiä, mutta äidinkieliä voi ilmeisesti olla jopa viisi tai enemmän. Sillä määrällä alkaisi jo työpaikka olla hankittuna.
Tony kirjoitti:Turhake ja jäänne historiasta. Itärajalla on ruotsin kielestä yhtä paljon hyötyä kuin lännessä venäjän kielestä. Valinnaisuutta ja alueellisuutta enemmän peliin. Pakollisen englannin kielen lisäksi valinnaisina voisi olla saksa, ruotsi ja venäjä.
Tätä komppaan, mutta lisään ranskan, portugalin ja espanjan. Itselleni suomen ja ruotsin lisäksi ainoiksi vaihtoehdoiksi jäivät saksa ja englanti (silloisessa keskikoulussa, mikä jäi kesken), painostettuna valitsin saksan ja huonosti kävi, kuten ruotsinkin kanssa. Tätä viimeistä opin käytännön kautta Lapinjärvellä ja Pietarsaaressa jonkin verran. Alkaa harmikseni jo unohtua tämäkin vähä.
Mikä tahansa kielitaito ei ole pahasta ja jotkut oppivat helposti useitakin kieliä. Tulee sallia heidän oppia.
Hufvudstadsbladetissa on tänään juurikin tähän aiheeseen liittyvä kolumni. Sinä on muutama hyvä pointti: hormonipäissään pyörivä 13-vuotias teinipoika on mahdollisimman huonossa iässä aloittamaan uuden kielen opiskelemista, eikä ruotsinkielen vastainen ilmapiiri epävarman teinin motivaatiota ainakaan lisää. Olisi ehkä viisasta tehdä lisää vaikka niitä lasten kielikylpykokeiluja jotka Tony nosti esiin. Pienemmillä lapsilla ei vielä niitä turhia ennakkoluulojakaan juuri ole.
En linkkaa artikkeliin koska se on pakkoruotsiksi.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
Vieraas kirjoitti:Hufvudstadsbladetissa on tänään juurikin tähän aiheeseen liittyvä kolumni. Sinä on muutama hyvä pointti: hormonipäissään pyörivä 13-vuotias teinipoika on mahdollisimman huonossa iässä aloittamaan uuden kielen opiskelemista, eikä ruotsinkielen vastainen ilmapiiri epävarman teinin motivaatiota ainakaan lisää. Olisi ehkä viisasta tehdä lisää vaikka niitä lasten kielikylpykokeiluja jotka Tony nosti esiin. Pienemmillä lapsilla ei vielä niitä turhia ennakkoluulojakaan juuri ole.
En linkkaa artikkeliin koska se on pakkoruotsiksi.
Se miksi suomenruotsin opintojen aloittaminen on osalle 13-vuotiaista huono ikä ansaitsisi mielestäni syvempääkin pohdintaa. Tuollaisesta heitostahan jää ilman täydentävää pohdintaa helposti argumentointivirheen maku mikäli haluttomuuden puutetta vähätellään seurauksena hormonitoiminnasta ja ennakkoluuloista. Pakkoruotsin vastustajat assosioidaan myös helposti tavalla tai toisella noihin hormonihumalaisiin teini-ikäisiin.
Omasta mielestäni ratkaisu mysteerin miksi suomenruotsin opiskelu ei kiinnosta kaikkia teinejä - tai aikuisiakaan - samalla tavalla kuin vaikkapa aikaisemmin aloitettu englannin kieli löytyy yksinkertaisesti kysymällä, "Mitä suomenruotsilla saa sellaista mitä englannin kielellä ja muulla tahansa kielellä ei olisi tarjottavana?". Kuvittelisin, että jokaisen henkilökohtainen vastaus tähän kysymykseen määrittelee hyvin pitkälti kuinka motivoitunut on opiskelemaan suomenruotsia. Tietysti osa opiskelee sen kummempia pohtimatta, koska sanotaan ja niin on ennenkin tehty.
p0ter0 kirjoitti:Tuollaisesta heitostahan jää ilman täydentävää pohdintaa helposti argumentointivirheen maku mikäli haluttomuuden puutetta vähätellään seurauksena hormonitoiminnasta ja ennakkoluuloista.
Kolumnissa on kyllä muutakin pohdintaa, enkä nähnyt sitä kovin asenteellisena. Hyvä ja uusi pointti minulle oli tuo uuden kielen aloittamisen hankaluus pahimmassa teini-iässä. Itse aloitin saksan, enkä kyllä lämmöllä muistele. Ei vaan huvittanut, kaiken lisäksi vahvasti epäilin, että Saksa on paska maa.
p0ter0 kirjoitti:Pakkoruotsin vastustajat assosioidaan myös helposti tavalla tai toisella noihin hormonihumalaisiin teini-ikäisiin.
En kyllä usko, että kirjoittaja halusi tällaista analogiaa esittää.
p0ter0 kirjoitti:Omasta mielestäni ratkaisu mysteerin miksi suomenruotsin opiskelu ei kiinnosta kaikkia teinejä - tai aikuisiakaan - samalla tavalla kuin vaikkapa aikaisemmin aloitettu englannin kieli löytyy yksinkertaisesti kysymällä,
Ehkä. Mutta kyllä teini(poika) keskimäärin haluaa kaljaa, p*llua ja mopoauton. Tyttöjen suhteen en ole asiantuntija.
p0ter0 kirjoitti:Omasta mielestäni ratkaisu mysteerin miksi suomenruotsin opiskelu ei kiinnosta kaikkia teinejä - tai aikuisiakaan - samalla tavalla kuin vaikkapa aikaisemmin aloitettu englannin kieli löytyy yksinkertaisesti kysymällä,
Ehkä. Mutta kyllä teini(poika) keskimäärin haluaa kaljaa, p*llua ja mopoauton. Tyttöjen suhteen en ole asiantuntija.
Niin, mutta miksi esimerkiksi englannin oppiminen on noin yleensä tuosta kaikesta huolimatta suomenruotsia mielekkäämpää? Itse arvelisin, koska se tarjoaa monelle hyötyä tässä nyt ja heti. Esimerkiksi suurin osa peleistä tulee englanninkielisinä - eikä ruotsin- tai suomenkielisinä - kuten valtaosa muustakin populaarikulttuurista, mitä teinipojat kuluttavat. Kaikki muut kielet vaativatkin sitten jonkinlaisen toisenlaisen henkilökohtaisen kiinnostuksen motivaattoriksi.
p0ter0 kirjoitti:Omasta mielestäni ratkaisu mysteerin miksi suomenruotsin opiskelu ei kiinnosta kaikkia teinejä - tai aikuisiakaan - samalla tavalla kuin vaikkapa aikaisemmin aloitettu englannin kieli löytyy yksinkertaisesti kysymällä,
Ehkä. Mutta kyllä teini(poika) keskimäärin haluaa kaljaa, p*llua ja mopoauton. Tyttöjen suhteen en ole asiantuntija.
Niin, mutta miksi esimerkiksi englannin oppiminen on noin yleensä tuosta kaikesta huolimatta suomenruotsia mielekkäämpää? Itse arvelisin, koska se tarjoaa monelle hyötyä tässä nyt ja heti. Esimerkiksi suurin osa peleistä tulee englanninkielisinä - eikä ruotsin- tai suomenkielisinä - kuten valtaosa muustakin populaarikulttuurista, mitä teinipojat kuluttavat. Kaikki muut kielet vaativatkin sitten jonkinlaisen toisenlaisen henkilökohtaisen kiinnostuksen motivaattoriksi.
Edit: Ihme hakasulkuhässäkä tuli lainauksen kanssa.
p0ter0 kirjoitti:Niin, mutta miksi esimerkiksi englannin oppiminen on noin yleensä tuosta kaikesta huolimatta suomenruotsia mielekkäämpää? Itse arvelisin, koska se tarjoaa monelle hyötyä tässä nyt ja heti. Esimerkiksi suurin osa peleistä tulee englanninkielisinä - eikä ruotsin- tai suomenkielisinä - kuten valtaosa muustakin populaarikulttuurista, mitä teinipojat kuluttavat. Kaikki muut kielet vaativatkin sitten jonkinlaisen toisenlaisen henkilökohtaisen kiinnostuksen motivaattoriksi.
Totta puhut. Mutta eikö sen myös ylivoimainen enemmistö aloita kolmannella luokalla? Eli sikäli tämä hormonihuuruteoriakin voi olla hyvä pointti.
Englantihan opitaan nykyään miltei automaationa pelien ja netin käytön lieveilmiönä.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
p0ter0 kirjoitti:Niin, mutta miksi esimerkiksi englannin oppiminen on noin yleensä tuosta kaikesta huolimatta suomenruotsia mielekkäämpää? Itse arvelisin, koska se tarjoaa monelle hyötyä tässä nyt ja heti. Esimerkiksi suurin osa peleistä tulee englanninkielisinä - eikä ruotsin- tai suomenkielisinä - kuten valtaosa muustakin populaarikulttuurista, mitä teinipojat kuluttavat. Kaikki muut kielet vaativatkin sitten jonkinlaisen toisenlaisen henkilökohtaisen kiinnostuksen motivaattoriksi.
Totta puhut. Mutta eikö sen myös ylivoimainen enemmistö aloita kolmannella luokalla? Eli sikäli tämä hormonihuuruteoriakin voi olla hyvä pointti.
Joo, mutta korrelaatio ei vielä osoita kausaliteettia. Luulisi niiden hormonien sitten vaikuttavan muihin seiskalla aloitettuihin aineisiin samansuuntaisesti. Esimerkiksi ainakin ennen aloitettiin mm. kemia ja fysiikkakin vasta seiskalla.
(Toivottavasti ymmärsin ajatuksesi väärin). Ihan kielen osalta "enemmistö" on suhteellinen käsite. Luodon (Larsmon) kunnan asukkaista 92,2 prosenttia on ruotsinkielisiä, Korsnäsin kunnan 88,4.