Pakkoruotsista

[Vieraas]

Joo, mutta korrelaatio ei vielä osoita kausaliteettia. Luulisi niiden hormonien sitten vaikuttavan muihin seiskalla aloitettuihin aineisiin samansuuntaisesti. Esimerkiksi ainakin ennen aloitettiin mm. kemia ja fysiikkakin vasta seiskalla.

No ei nekään juuri kiinnostaneet, otantani on hulppeat yksi henkilö. HBL:n kirjoittaja esitti tämän vain yhtenä mahdollisena kiinnostuksen puutteeseen vaikuttavana tekijänä. Vaikea tätä on varsinkaan toisen juttuja välittäen tieteeksi muuttaa, olipahan vaan mielestäni hyvä lisäpointti.

Sen osaan sanoa paljon syvemmällä kokemuksen rintaäänellä, että suomalaisessa nettikeskusteluissa on kaksi pomminvarmaa tunteiden nostattajaa: pakkoruotsi ja tv-maksu (nyttemmin YLE-vero. )

[p0ter0]

Joo, mutta korrelaatio ei vielä osoita kausaliteettia. Luulisi niiden hormonien sitten vaikuttavan muihin seiskalla aloitettuihin aineisiin samansuuntaisesti. Esimerkiksi ainakin ennen aloitettiin mm. kemia ja fysiikkakin vasta seiskalla.

No ei nekään juuri kiinnostaneet, otantani on hulppeat yksi henkilö. HBL:n kirjoittaja esitti tämän vain yhtenä mahdollisena kiinnostuksen puutteeseen vaikuttavana tekijänä. Vaikea tätä on varsinkaan toisen juttuja välittäen tieteeksi muuttaa, olipahan vaan mielestäni hyvä lisäpointti.

Sen osaan sanoa paljon syvemmällä kokemuksen rintaäänellä, että suomalaisessa nettikeskusteluissa on kaksi pomminvarmaa tunteiden nostattajaa: pakkoruotsi ja tv-maksu (nyttemmin YLE-vero. )

Oleellista - näin aluksi - tuon hormoniteorian kannalta olisi selvittää - vaikkakin henkilökohtaisesti - kiinnostivatko ne ennen murkkuikää aloitetut aineet yhtään sen enemmän. Esimerkiksi matematiikkaan olisi tullut kohdistua kiinnostus edelleen, kun taas fysiikkaan ja kemiaan ei.

Minusta suomenruotsin opiskelun aloitusiän hormonitoiminnan vaikutuksen spekulointi suuntaa red herring osastolle, koska potentiaalisen aloitusiän sijasta tulisi keskustella tulisiko kaikkien sitä ylipäätään opiskella. Potentiaalisinta olisi tietysti aloittaa suomenruotsin opettaminen vastasyntyneelle, mutta tulisiko kielen olla juuri pakkoruotsi.

[Vieraas]

Minusta suomenruotsin opiskelun aloitusiän hormonitoiminnan vaikutuksen spekulointi suuntaa red herring osastolle, koska potentiaalisen aloitusiän sijasta tulisi keskustella tulisiko kaikkien sitä ylipäätään opiskella. Potentiaalisinta olisi tietysti aloittaa suomenruotsin opettaminen vastasyntyneelle, mutta tulisiko kielen olla juuri pakkoruotsi.

Idea ei ollut minun, joten en nyt ainakaan itse halua käynnistää tutkimusta aiheesta "nuorten hormonitoiminnan vaikutukset kieltenopiskelun aloittamisen halukkuuteen: ehdotuksen heikkoudet ja vahvuudet." Totesin, että kolumnissa oli uusi ja hyvä pointti, joka ei itselleni ole tullut mieleen ennen. Jospa vielä täsmennän: uusi ja kiinnostava pointti.

Kolumni on täällä: http://bit.ly/1buRzkV. Vasta-argumentit ja vaatimukset mielellään suoraan idean isälle: janne.strang@hbl.fi.

[p0ter0]

Minusta suomenruotsin opiskelun aloitusiän hormonitoiminnan vaikutuksen spekulointi suuntaa red herring osastolle, koska potentiaalisen aloitusiän sijasta tulisi keskustella tulisiko kaikkien sitä ylipäätään opiskella. Potentiaalisinta olisi tietysti aloittaa suomenruotsin opettaminen vastasyntyneelle, mutta tulisiko kielen olla juuri pakkoruotsi.

Idea ei ollut minun, joten en nyt ainakaan itse halua käynnistää tutkimusta aiheesta "nuorten hormonitoiminnan vaikutukset kieltenopiskelun aloittamisen halukkuuteen: ehdotuksen heikkoudet ja vahvuudet." Totesin, että kolumnissa oli uusi ja hyvä pointti, joka ei itselleni ole tullut mieleen ennen. Jospa vielä täsmennän: uusi ja kiinnostava pointti.

Kolumni on täällä: http://bit.ly/1buRzkV. Vasta-argumentit ja vaatimukset mielellään suoraan idean isälle: janne.strang@hbl.fi.

Tuli nyt vaan mieleen, että jokainen murkkuikäisenä teinipoikana ollut voi omalla kohdallaan muistella motivoivatko seiskalla aloitetut aineet aikaisemmin aloitettuja vähemmän. Näinhän hormoniteorian voi testata yhden miehen otoksella. Samaan tyyliinhän muistelitkin omia motivoitumishaasteitasi tuossa iässä. En odottanutkaan mitään kattavaa sosiologista tutkimusta.

Kiitos vaan pointin esille tuomisesta ja kolumniin viittaamisesta, sehän herätti uutta keskustelua, ajatuksia ja kritiikkiä. Mielentilani viestejä kirjoittaessa ei ollut puhumattakaan , mutta hiemaakaan eroavat mielipiteet ja kritiikki korostuvat tahattomasti taitamattomalla kirjoittajalla - kuten allekirjoittanut - persoonattomaksi tylytykseksi.

[Mievaan]

Yläasteella meillä ei ollu edes oppikirjoja, vaan keskeneräsestä kirjasta sai kopioita ja kyseisen kirjan tekijä istui useesti luokassa ja kommentoi ja jopa keskeytti meidän opetuksen useesti. Lopulta sain tarpeeksen tämän kirja tekijästä ja jättäydyin kokonaan pois tunneilta. Pääsin onneksi tukiopetukseen, vaikkakin ruotsin opiskelu ei enää maistunut sain siitä silti 7=). Muut aineet meni ihan hyvin, niin kemia, bilsa kuin matikkakin. Joten en usko että hormoonit vaikutti ainaskaan mun motivaatioon. Toinen asia, minkä haluisin nostaa ilmaan on se ettei nyky suomenruotsilla välttämättä pärjää ruotsissa, nää suomenruottalaiset nuoret täällä pääkaupungissa ei enää osaa puhuu kunnolla vaan se on sellasta sekakieltä, suomea ruotsia ja englantia.

[sinner74]

Yläasteella meillä ei ollu edes oppikirjoja, vaan keskeneräsestä kirjasta sai kopioita ja kyseisen kirjan tekijä istui useesti luokassa ja kommentoi ja jopa keskeytti meidän opetuksen useesti.

Minä olin yläasteella ruotsinopettajan painajainen. Häiritsin opetusta parhaan kykyni mukaan, taisinpa joskus saada jälki-istuntoakin päänaukomisen seurauksena. Ruotsi on ainoa oppiaine peruskoulussa, josta onnistuin hankkimaan nelosen, eräällä syyslukukaudella. Sen eteen piti jo nähdä vähän vaivaa

Kun muistelee yläasteaikoja, niin kyllä kai se "hormoonimyrsky" häiritsi vähän kaikkien oppiaineiden opiskelua. Ruotsin opetuksella on siihen päälle vielä taakkanaan turhan oppiaineen maine. Ei sitä kukaan tarvi. Bättre folke kyykytystä. Ruotsalaiset on homoja. Englannilla pärjää. Nuita mantroja kun toistellaan, niin ei ihme ettei oppi mene perille.

[Tony]

Ruotsinkielinen mediahahmo poistaisi ”pakkoruotsin”

Ruotsin kielen opiskelupakko voitaisiin poistaa, jotta kielikiista saataisiin rauhoittumaan. Näin sanoo ruotsinkielisen toimittajaliiton Findlands svenska publicistförbundin entinen puheenjohtaja Geo Stenius Helsingin Sanomien mielipidesivulla.

Hän huomauttaa myös, että 3-4 vuoden aikana huonosti motivoidut yläasteen oppilaat eivät opi ruotsia juuri nimeksikään.

-Toisin sanoen hyödyllinen ruotsin kielen taito saavutetaan jo nyt vapaaehtoisuuden pohjalta.

Steniuksen mukaan parempi kielirauha toisi Suomeen aidompaa kaksikielisyyttä. Erityisesti hän haluaisi panostaa lasten kielikylpyihin, suomen- ja ruotsinkielisten koulujen yhteistyöhön ja kieliopetuksen aikaistamiseen.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61566-r ... kkoruotsin

[Bergerac]

Sen mitä tiedän ruotsalaisilta ystäviltäni... Ovat kertoneet että "murre" on hyvinkin erilainen eri puolilla Ruotsin maata. Esimerkkinä ovat kertoneet (Stockholm)) että esim. Malmölaisten kanssa täytyy keskittyä tai jopa kehoittaa puhumaan hitaammin/selvemmin <- asiaa ei voi yleistää, kerroin vain sen mitä minulle "kotomaassa"-asuvat ovat kertoneet.

En väitä että suomenruotsilla ei pärjäisi ruotsissa tai ahvenanmaalla, mutta olettaisin että suomenruotsi on toisaalta hitusen ellei kauempanakin verrattuna lahden toisella puolella puhuttuun "ruotsiin".
Englanti pitää olla pakollinen, sen jälkeen muut kielet valinnaisena.

[Mir]

Kaksikielisyys on vain muinaisjäänne, johon olisi jo korkea aika puuttua kovalla kädellä. Katukylttienvaihtotalkoisiin löytyisi taatusti apuvoimia helposti. Yksi kieli - yksi mieli.

[sinner74]

Kaksikielisyys on vain muinaisjäänne, johon olisi jo korkea aika puuttua kovalla kädellä. Katukylttienvaihtotalkoisiin löytyisi taatusti apuvoimia helposti. Yksi kieli - yksi mieli.

Epäilemättä näin. Aluksi katukylteistä ruotsinkieliset nimet pois, ja kun homma edistyy, myös lukutaito voidaan kyseenalaistaa. Vittu sillä mitään tee. Laitetaan kylttiin symboli. Tikkurilan kyltissä kirkkovene. Helsingin kyltissä ihmisen pää ja taajama.

[Jaakko Ahvenainen]

Kaksikielisyys on vain muinaisjäänne, johon olisi jo korkea aika puuttua kovalla kädellä. Katukylttienvaihtotalkoisiin löytyisi taatusti apuvoimia helposti. Yksi kieli - yksi mieli.

Ei tämä aivan näin mene. Olen työskennellyt kakhdellakin Suomen ruotsinkielisellä alueella ja todennut, etteivät kaikki paikkakunnalla asuvat henkilöt taida suomea. Mitä katukyltteihin tulee, tämä riippuu kunnan kielirakenteesta. Lapinjärvellä muistelen katukylttien olleen kaksikielisiä, joista suomen kieli päällimmäisenä, Pietarsaaressa asia oli toisin päin. Tämä riippui kunnan kielienemmistöstä.

Täällä itärajalla ruotsin sijaan venäjä vaikuttaisi mielekkäämmältä valinnalta. Toisaalta ruotsi on toinen Suomen virallisista kielistä, joten voin vaatia viranomaisten palvelevan minua ruotsiksi, niin hassulta kuin se täältä käsin kuulostaakin ja kuuluuhan Radio Vega täälläkin.

Asia ei viimekädessä ole tyystin turhanpäiväinen. Olen virkamiehenä ollessani asiakkaitani palvellessani toisinaan joutunut ottamaan yhteyttä Ruotsin viranomaisiin. Aina saatavilla ei ole ollut suomenkielen taitoista, joten keskustelu on käyty ruotsiksi.

En kannata pakkoruotsia, mutta suositan ruotsinkielen osaamista edes välttävästi. Otaksun ainakin Tonyn ymmärtävän näkökulmaani, mutta Larsmon murre on kyllä aivan mahdoton tai ainakin oli.

P.S. Oli hienoa omata edes pikkuriikkisen ruotsia. Näin tulin toimeen myös ruotsinkielisten kollegoitteni kanssa ja vice versa.

[Mir]

Minulla ei ole mitään ruotsin kieltä eikä paria poikkeusta lukuunottamatta mitään ruotsinkielisiäkään vastaan. Mukava ja helppo kieli oppia, kunhan asenne on kohdallaan. Nopeasti pääsee perusteisiin sisään. Puhun itsekin sujuvaa ruotsia. Valinnaiseksi kouluihin ja yksikielisyys kunniaan!

[p0ter0]

Yksikielisyyttä en itse kannata, koska kieli on niin tärkeä osa omaa ja yhteisön identiteettiä. Ruotsinkieliset suomalaiset ovat suomalaisia, joidenka äidinkieli nyt vaan sattuu olemaan ruotsi. Eivätkä nämä sen suomalaisemmiksi siitä muuttuisi yksikielisessäkään Suomessa. Suomalaisilla ei olisi yhtä mieltä vaikka olisikin vain yksi kieli, koska suomalaisilla on monta mieltä vaikka kieliä vain kaksi.

[Tony]

En kannata pakkoruotsia, mutta suositan ruotsinkielen osaamista edes välttävästi. Otaksun ainakin Tonyn ymmärtävän näkökulmaani, mutta Larsmon murre on kyllä aivan mahdoton tai ainakin oli.

Nå he e nu he. Joka kylässä tuntuu olevan vähän omanlainen murteensa. Ei toki harvinainen ilmiö muissakaan kielissä.

[Vieraas]

Kaksikielisyys on vain muinaisjäänne, johon olisi jo korkea aika puuttua kovalla kädellä. Katukylttienvaihtotalkoisiin löytyisi taatusti apuvoimia helposti. Yksi kieli - yksi mieli.

Epäilemättä näin. Aluksi katukylteistä ruotsinkieliset nimet pois, ja kun homma edistyy, myös lukutaito voidaan kyseenalaistaa. Vittu sillä mitään tee. Laitetaan kylttiin symboli. Tikkurilan kyltissä kirkkovene. Helsingin kyltissä ihmisen pää ja taajama.

Minäkin näkisin, että tätä lopullista ratkaisua ruotsalaisongelmaan ei pidä jättää katukyltteihin. Vähintäänkin pitää polttaa kirjastojen ruotsinkieliset kirjat.