Moraalista
Valvoja: Moderaattorit
- Jaakko Ahvenainen
- Viestit: 8099
- Liittynyt: 28.04.2007 15:41
- Paikkakunta: Lieksa
Moraalista
Toisaalla näillä sivuilla on keskusteltu moraalista. Tähän käsitteesen emme voi olla törmäämättä puhuttaessa jehovantodistajuudesta ja sen käytännöistä. Mainiota. Aloittakaamme keskustelu moraalista. Mistä se on alkuisin, mitä siihen sisältyy. Miten se voidaan määritellä ja niin edelleen.
Lähdetään liikkeelle hyvin yksinkertaistaen Wikipedian määrittein, kas näin: "Moraali viittaa vallitseviin käsityksiin oikeasta ja väärästä (kuvaileva käyttö), siihen mikä on oikein ja väärin (normatiivinen käyttö) sekä etiikkaan eli moraalifilosofiaan.
Kolmannessa käyttötavassaan moraali on synonyymi etiikan kanssa. Etiikka on moraalin systemaattista filosofista tutkimista. Etiikka tutkii, mitä moraalin tulisi olla, käytännön moraaliongelmia, moraalin perustaa, käytännössä ihmisten noudattamaa moraalia sekä moraalin psykologista kehittymistä ja luonnetta.
Sana ”moraali” on johdettu latinan sanasta mos (monikko mores), joka tarkoittaa tapaa, käyttäytymismallia. Sana ”etiikka” tulee kreikan kielen sanasta ethos, joka tarkoittaa 'tottumusta ja tapaa'. Sanalla etiikka viitataan yleiskielessä usein myös itse moraaliin tai eettisiin normeihin eli moraalisääntöihin.
Etiikka ja moraali käsitetään usein lähes synonyymeiksi. Ne erotetaan kuitenkin joskus niin, että etiikalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista ajattelutapaa, jonka pohjalta ihminen suhtautuu moraalisiin kysymyksiin."
Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Moraali
Puhun edelleen hyvin yksinkertaistaen. Moraali vaikuttaa hyvin kulttuurisidonnaiselta ja kulttuureita on lukuisia, aina heimokulttuurista kansan, jopa kansainyhteisön kulttuuriin. Tapaamme puhua länsimaisesta (anglo-amerikkalaisesta), itämaisesta, tai monesta muusta kulttuurista käsin katsantokulmasta riippuen.
Kulttuuri ei ole mitenkään staattinen, vaan dynaaminen ilmiö. Se kehittyy jatkuvasti. Joidenkin heimokulttuurien npiiriin kuului mm. ihmissyönti. Käsitettiin voitetun sankarivastustajan sydämen syönti tuottavan vastaavaa urhoollisuutta tai rohkeutta.
Samantapaista kulttuuria tavataan edelleen. Omassa länsimaisessa kulttuurissamme ja moraalissamme on vaikutuksia tuhansien vuosien takaa toisaalta varhaiskreikkalaisesta ja kerikkalaisesta moraalista, toisaalta juutalais-kristillisestä kulttuurista.
Juutalaisen moraalin piirteet eivät juurikaan poikenneet esim. Hammurabin lain moraalikäsitteistä. Juutalainen moraalikäsitys lähti, kuten kerikkalais-roomalainenkin kulttuurin polyteismista, mutta muuntui aikojen saatossa, lähinnä eksiilin aikana ja sen jälkeen monoteistiseksi.
Olen tehnyt avaukseni hyvin laajaksi ja yksityiskohtiin paneutumatta. Joka tapauksessa moraalikäsitteet ovat alkuaan paljon ennen kirjoitettuja moraalikäsityksiä ja kirjoitettua kulttuuria, kirjoitettua historia ja esiintuotuja jumalia tai jumaluuksia, kymmenien vuosituhansien takaa.
Moraali ja etiikka liittyvät hyvin läheisesti toisiinsa, mutta mitä se on ollut, mitä se on nykyääm!
Lähdetään liikkeelle hyvin yksinkertaistaen Wikipedian määrittein, kas näin: "Moraali viittaa vallitseviin käsityksiin oikeasta ja väärästä (kuvaileva käyttö), siihen mikä on oikein ja väärin (normatiivinen käyttö) sekä etiikkaan eli moraalifilosofiaan.
Kolmannessa käyttötavassaan moraali on synonyymi etiikan kanssa. Etiikka on moraalin systemaattista filosofista tutkimista. Etiikka tutkii, mitä moraalin tulisi olla, käytännön moraaliongelmia, moraalin perustaa, käytännössä ihmisten noudattamaa moraalia sekä moraalin psykologista kehittymistä ja luonnetta.
Sana ”moraali” on johdettu latinan sanasta mos (monikko mores), joka tarkoittaa tapaa, käyttäytymismallia. Sana ”etiikka” tulee kreikan kielen sanasta ethos, joka tarkoittaa 'tottumusta ja tapaa'. Sanalla etiikka viitataan yleiskielessä usein myös itse moraaliin tai eettisiin normeihin eli moraalisääntöihin.
Etiikka ja moraali käsitetään usein lähes synonyymeiksi. Ne erotetaan kuitenkin joskus niin, että etiikalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista ajattelutapaa, jonka pohjalta ihminen suhtautuu moraalisiin kysymyksiin."
Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Moraali
Puhun edelleen hyvin yksinkertaistaen. Moraali vaikuttaa hyvin kulttuurisidonnaiselta ja kulttuureita on lukuisia, aina heimokulttuurista kansan, jopa kansainyhteisön kulttuuriin. Tapaamme puhua länsimaisesta (anglo-amerikkalaisesta), itämaisesta, tai monesta muusta kulttuurista käsin katsantokulmasta riippuen.
Kulttuuri ei ole mitenkään staattinen, vaan dynaaminen ilmiö. Se kehittyy jatkuvasti. Joidenkin heimokulttuurien npiiriin kuului mm. ihmissyönti. Käsitettiin voitetun sankarivastustajan sydämen syönti tuottavan vastaavaa urhoollisuutta tai rohkeutta.
Samantapaista kulttuuria tavataan edelleen. Omassa länsimaisessa kulttuurissamme ja moraalissamme on vaikutuksia tuhansien vuosien takaa toisaalta varhaiskreikkalaisesta ja kerikkalaisesta moraalista, toisaalta juutalais-kristillisestä kulttuurista.
Juutalaisen moraalin piirteet eivät juurikaan poikenneet esim. Hammurabin lain moraalikäsitteistä. Juutalainen moraalikäsitys lähti, kuten kerikkalais-roomalainenkin kulttuurin polyteismista, mutta muuntui aikojen saatossa, lähinnä eksiilin aikana ja sen jälkeen monoteistiseksi.
Olen tehnyt avaukseni hyvin laajaksi ja yksityiskohtiin paneutumatta. Joka tapauksessa moraalikäsitteet ovat alkuaan paljon ennen kirjoitettuja moraalikäsityksiä ja kirjoitettua kulttuuria, kirjoitettua historia ja esiintuotuja jumalia tai jumaluuksia, kymmenien vuosituhansien takaa.
Moraali ja etiikka liittyvät hyvin läheisesti toisiinsa, mutta mitä se on ollut, mitä se on nykyääm!
-
Ariadna
- Viestit: 2177
- Liittynyt: 28.04.2007 10:16
Re: Moraalista
Tuohon liittyen kannattaa katsoa Sam Harris tosiasioiden ja arvojen suhteestaJaakko Ahvenainen kirjoitti:Puhun edelleen hyvin yksinkertaistaen. Moraali vaikuttaa hyvin kulttuurisidonnaiselta ja kulttuureita on lukuisia, aina heimokulttuurista kansan, jopa kansainyhteisön kulttuuriin. Tapaamme puhua länsimaisesta (anglo-amerikkalaisesta), itämaisesta, tai monesta muusta kulttuurista käsin katsantokulmasta riippuen.
http://peda.net/veraja/jkllukiokoulutus ... npanorunko
-
Drontti82
- Viestit: 410
- Liittynyt: 31.07.2013 20:49
Re: Moraalista
Vähän off-topic, mutta täällä on mielenkiintosia luentoja moraalista ja oikeudenmukaisuudesta:
Justice: What's The Right Thing To Do?
www.youtube.com/watch?v=kBdfcR-8hEY&lis ... 42291D5DAE
Justice: What's The Right Thing To Do?
www.youtube.com/watch?v=kBdfcR-8hEY&lis ... 42291D5DAE
- Jaakko Ahvenainen
- Viestit: 8099
- Liittynyt: 28.04.2007 15:41
- Paikkakunta: Lieksa
Re: Moraalista
Kiitos, Ariadna. Annoit mainion vinkin ja siihen perehtyminen vie minulta paljon aikaa, vaikka siinä paljon tuttua onkin. Tätä ennen jään pohdiskelemaan moraalia sinänsä. Ihminen erkaantui gorillasta kaiketi 10 mij. vuotta sitten jatkaen kehitystään omana lajinaan.
Joka tapauksessa ihmisellä on ollut sama kantamuoto ja vasta eriytyessään omaksi lajikseen, on ihmisen kehitys voinut jatkua kohti nykyihmistä. Alkuaan ihmisellä on tuskin ollut moraalia, kuten sen nyt ymmärrämme. Pikemminkin niin, että moraali on kehittynyt ihmisen kehittyessä ja laajentaessaan reviiriään.
Moraali ei ole ollut kaikille ihmispopulaatioille yhteinen, kuten ei nytkään ole, vaan niin, että se on palvellut kunkin populaation keskinäistä selviytymistä muihin populaatioihin nähden (perhe, heimo, kylä contra muut perheet, heimot, kylät).
En osaa sanoa, miten pitkälle taaksepäin pääsemme kartoittaesamme moraalikäsitteitä. Rohkenisin veikata jonnekin neandertaalin ihmisen aikoihin, muutamia kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Huomattavasti helpompaa on tarkastella moraalikäsityksiä kirjoitetun historian ajalta Sumerista ja Egyptistä sekä sittemmin antiikin ajoilta, esim. Aristoteleesta ja Platonista alkaen.
Oman, joskin nuoremman linjansa Sumeriin ja Egyptiin nähden tuo juutalainen moraalikäsitys, minkä kehitystä mm. Raamatun Vanha testamentti valottaa. No kuitenkin: aihe on kovin laaja ja sitä lienee syytä supistaa ainoastaan päälinjoja koskevaksi.
Joka tapauksessa ihmisellä on ollut sama kantamuoto ja vasta eriytyessään omaksi lajikseen, on ihmisen kehitys voinut jatkua kohti nykyihmistä. Alkuaan ihmisellä on tuskin ollut moraalia, kuten sen nyt ymmärrämme. Pikemminkin niin, että moraali on kehittynyt ihmisen kehittyessä ja laajentaessaan reviiriään.
Moraali ei ole ollut kaikille ihmispopulaatioille yhteinen, kuten ei nytkään ole, vaan niin, että se on palvellut kunkin populaation keskinäistä selviytymistä muihin populaatioihin nähden (perhe, heimo, kylä contra muut perheet, heimot, kylät).
En osaa sanoa, miten pitkälle taaksepäin pääsemme kartoittaesamme moraalikäsitteitä. Rohkenisin veikata jonnekin neandertaalin ihmisen aikoihin, muutamia kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Huomattavasti helpompaa on tarkastella moraalikäsityksiä kirjoitetun historian ajalta Sumerista ja Egyptistä sekä sittemmin antiikin ajoilta, esim. Aristoteleesta ja Platonista alkaen.
Oman, joskin nuoremman linjansa Sumeriin ja Egyptiin nähden tuo juutalainen moraalikäsitys, minkä kehitystä mm. Raamatun Vanha testamentti valottaa. No kuitenkin: aihe on kovin laaja ja sitä lienee syytä supistaa ainoastaan päälinjoja koskevaksi.
-
Ariadna
- Viestit: 2177
- Liittynyt: 28.04.2007 10:16
Re: Moraalista
Mulle on vähän epäselvää aletaanko tätä purkamaan uskonnon vai filosofian kautta?Jaakko Ahvenainen kirjoitti:En osaa sanoa, miten pitkälle taaksepäin pääsemme kartoittaesamme moraalikäsitteitä. Rohkenisin veikata jonnekin neandertaalin ihmisen aikoihin, muutamia kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Huomattavasti helpompaa on tarkastella moraalikäsityksiä kirjoitetun historian ajalta Sumerista ja Egyptistä sekä sittemmin antiikin ajoilta, esim. Aristoteleesta ja Platonista alkaen.
Oman, joskin nuoremman linjansa Sumeriin ja Egyptiin nähden tuo juutalainen moraalikäsitys, minkä kehitystä mm. Raamatun Vanha testamentti valottaa. No kuitenkin: aihe on kovin laaja ja sitä lienee syytä supistaa ainoastaan päälinjoja koskevaksi.
Tosin ne liittyivät kiinteästi toisiinsa kirjoitetun historian valossa, mutta ne voidaan myös erottaakin.
-
p0ter0
- Viestit: 443
- Liittynyt: 16.09.2012 12:08
Re: Moraalista
Jos puhutaan inhimillisistä moraalikäsitteistä, niin neandertalinihminen on varmasti pystynyt sen vaatimaan abstraktiin ajatteluun, mahdollisesti myös heidelberginihminen, koska on löytynyt merkkejä näiden kuolleiden hautaamisesta. Jos taas puhutaan toiminnasta, missä on merkkejä moraalisuudesta, niin sitä on havaittu kädellisten lisäksi muillakin lajeilta. Ihmisen tietoisuus, kulttuuri ja sopeutumiskyky antavat eläimellisille tuntemuksille uusia ulottuvuuksia, kuten niin monissa muissakin asioissa.
-
Ariadna
- Viestit: 2177
- Liittynyt: 28.04.2007 10:16
Re: Moraalista
Minä taas käsitän ettei alkukantainen ihminen kyennyt abstraktiin ajatteluun, koska ei voinut muodostaa käsityksiä asioista, jotka olivat toisenlaisia kuin hänen kokomuspiirinsä kuuluvat. Juuri siitä syystä jumalatkaan eivät olleet muuta kuin ihmisen tai eläimen kaltaisia. Samalla hän ajatteli jumalien suhtautuvan ihmisiin samoin kuin nämä toisiinsa.p0ter0 kirjoitti:Jos puhutaan inhimillisistä moraalikäsitteistä, niin neandertalinihminen on varmasti pystynyt sen vaatimaan abstraktiin ajatteluun, mahdollisesti myös heidelberginihminen, koska on löytynyt merkkejä näiden kuolleiden hautaamisesta.
-
p0ter0
- Viestit: 443
- Liittynyt: 16.09.2012 12:08
Re: Moraalista
Ai? Minusta taas eläimille kuvitellut piirteet jumalallisuudesta ja inhimillisyydestä ovat itsessään abstrakteja ajatuksia, muutenhan toiminta olisi noudattanut kaavaa: etsi ruokaa, tapa, syö. Jumalallisuuden piirteethän ovat tuolloin kuviteltuja syitä ja seurauksia. Moinen kuvittelu taas on jo mielestäni melko abstraktia.Ariadna kirjoitti:Minä taas käsitän ettei alkukantainen ihminen kyennyt abstraktiin ajatteluun, koska ei voinut muodostaa käsityksiä asioista, jotka olivat toisenlaisia kuin hänen kokomuspiirinsä kuuluvat. Juuri siitä syystä jumalatkaan eivät olleet muuta kuin ihmisen tai eläimen kaltaisia. Samalla hän ajatteli jumalien suhtautuvan ihmisiin samoin kuin nämä toisiinsa.p0ter0 kirjoitti:Jos puhutaan inhimillisistä moraalikäsitteistä, niin neandertalinihminen on varmasti pystynyt sen vaatimaan abstraktiin ajatteluun, mahdollisesti myös heidelberginihminen, koska on löytynyt merkkejä näiden kuolleiden hautaamisesta.
-
Ariadna
- Viestit: 2177
- Liittynyt: 28.04.2007 10:16
Re: Moraalista
Niinkö? Minusta ne on antropomorfisia käsityksiä jumalasta.p0ter0 kirjoitti:Ai? Minusta taas eläimille kuvitellut piirteet jumalallisuudesta ja inhimillisyydestä ovat itsessään abstrakteja ajatuksia,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antropomorfismi
- Jaakko Ahvenainen
- Viestit: 8099
- Liittynyt: 28.04.2007 15:41
- Paikkakunta: Lieksa
Re: Moraalista
Erinomaisen hyvä kysymys. Mun olis helpompi lähestyä asiaa uskonnon kannalta, mutta pelkään tätä lähesymistapaa tässä yhteydessä, lähinnä syystä, että keskustelu menee helposti toisille raiteille.Ariadna kirjoitti:Mulle on vähän epäselvää aletaanko tätä purkamaan uskonnon vai filosofian kautta? Tosin ne liittyivät kiinteästi toisiinsa kirjoitetun historian valossa, mutta ne voidaan myös erottaakin.
Ehdotan itselleni vaikeampaa asetelmaa. Josko lähestymme aihetta ensisijaisesti filosofian näkökulmasta. Tämä on siitä minulle edullinen lähtökohta, että voin oppia Sinulta.
Päästäksemme eteen päin tuon esille erään hyvin vanhan säädöksen, jota en pysty määrittelemään, miltä ajalta se on. Joka tapauksessa ajalta kauan ennen kirjoitustaidon syntymistä, mutta kuitenkin ajalta, jolloin ihmiselle oli kehittynyt abstrakti ajattelu tai ainakin sen alkeet.
Mikäli populaatioon kuuluva ihminen teki jotain sellaista, mikä oli omiaan heikentämään populatiota, hänet karkotettiin populaatiostaan. Käytännössä se merkitsi kuolemantuomiota. Jo tuolloin ihminen siis ymmärsi, mikä on populaatiolle hyväksi tai pahaksi ja paha poistettiin. (Jean M. Untinen-Auel: Luolakarhun klaani, 1. Moos. 4:9-16. Tämä on kenties pöllö viite, mutta jumala(t) poisjätten jokseenkin realistinen.).
Tämä hyvä - paha, oikea - väärä ovat filosofiaan soveltuvia termejä, joita voimme tarkastella filosofian käsittein sortumatta uskonnollisuuteen. Voimme siis tarkastella ihmispopulaation näkökulmasta, onko oikein tappaa populaatioon kuuluva ihminen, vaiko ei.
Alkuaan ihmispopulaatiot olivat hyvin pieniä, elivät hajallaan ja eriytyivät toisistaan, kuolleisuus oli suuri (otaksuma). Tällöin, populaatioiden ollessa pieniä, ne joutuivat pohtimaan omaa selviytymistään syntyneessä tilanteessa. Jos otaksumme populaation sisällä tapahtuvan tapon todelliseksi, mikä estäisi tappajaa tappamaan toisiakin populaatioon kuuluvia. Tällöin olisi hyvin loogista ajatella hänen karkottamistaan populaatiosta. Vai?
Näin ovat voimassa sanaparit: hyvä - huono, oikea - väärää, säilyttää - tuhota. Probleemi kulkee siinä, mikä miksikin katsotaan. Onko hyvä välttämättä hyvä tai huono välttämättä huono! Toisin sanoen ole heittänyt esiin nyt hyvin yksinkertaisen ja tietokoneista tutun käsiteparin on-off, kyllä- ei, päällä- poissa.
Voimmeko antamastani esimerkistä ratkaista esille tuodun ongelman? Mielestäni emme voi.
-
p0ter0
- Viestit: 443
- Liittynyt: 16.09.2012 12:08
Re: Moraalista
Eikö sekin jo vaadi abstraktia ajattelua konkreettisen havainnoinnin sijasta?Ariadna kirjoitti:Niinkö? Minusta ne on antropomorfisia käsityksiä jumalasta.p0ter0 kirjoitti:Ai? Minusta taas eläimille kuvitellut piirteet jumalallisuudesta ja inhimillisyydestä ovat itsessään abstrakteja ajatuksia,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antropomorfismi
-
Ariadna
- Viestit: 2177
- Liittynyt: 28.04.2007 10:16
Re: Moraalista
Olisivatko alkuihmiset olleet meidän 10-12 vuotiaita älykkäämpiä, tuskin.p0ter0 kirjoitti:Eikö sekin jo vaadi abstraktia ajattelua konkreettisen havainnoinnin sijasta?
Joskus olen lukenut tutkimuksen alakoululaisten abstraktisen ajattelun kehittymisestä, jota ei ollut vielä koulun alkamisiässä vaan kehittyi vähitellen.
Omien lasteni nukke-autoleikkejä on tullut katseltua ja tuollainen tutkimus pitänee paikkansa.
-
Ariadna
- Viestit: 2177
- Liittynyt: 28.04.2007 10:16
Re: Moraalista
Reissusta rähjääntyneenä yritän nyt miettiä jotain, tuskin minulta mitään opit.Jaakko Ahvenainen kirjoitti: Ehdotan itselleni vaikeampaa asetelmaa. Josko lähestymme aihetta ensisijaisesti filosofian näkökulmasta. Tämä on siitä minulle edullinen lähtökohta, että voin oppia Sinulta.
Mooseksen kirjan esimerkki on huono, koska siinä moraalittomuuteen sortui itse jumala, poikien isä sekä pojat itse.Mikäli populaatioon kuuluva ihminen teki jotain sellaista, mikä oli omiaan heikentämään populatiota, hänet karkotettiin populaatiostaan. Käytännössä se merkitsi kuolemantuomiota. Jo tuolloin ihminen siis ymmärsi, mikä on populaatiolle hyväksi tai pahaksi ja paha poistettiin. (Jean M. Untinen-Auel: Luolakarhun klaani, 1. Moos. 4:9-16. Tämä on kenties pöllö viite, mutta jumala(t) poisjätten jokseenkin realistinen.).
Filosofian tehtävä on kasvattaa ihmistä,antiikin filosofinen maailma painottikin hyvyyttä,totuutta ja kauneutta, toisen tappaminen ei tule heti mieleen.Tämä hyvä - paha, oikea - väärä ovat filosofiaan soveltuvia termejä, joita voimme tarkastella filosofian käsittein sortumatta uskonnollisuuteen. Voimme siis tarkastella ihmispopulaation näkökulmasta, onko oikein tappaa populaatioon kuuluva ihminen, vaiko ei.
Juu,tuli mieleen Sokrates hänen saadessa tekaistuin syin tuomion nuorten harhaanjohtamisesta ja tuomio oli joko maastakarkoitus tai itsemurha, hän valitsi jälkimmäisen.
Luolissa asuneet olivat jo varhain kehittäneet oman moraalinorminsa, he lämmittivät toisiaan jakoivat ruokansa, johtajakin oli asemansa saavuttanut, joten tappo olisi todennäköisesti ollut jotain varsin poikkeavaa käytöstä. Nähtävästi karkoitus on ollut vanhin rangaistusmuoto, tosin nyt olen jo uskonnon puolella syntipukki teoriassa.Alkuaan ihmispopulaatiot olivat hyvin pieniä, elivät hajallaan ja eriytyivät toisistaan, kuolleisuus oli suuri (otaksuma). Tällöin, populaatioiden ollessa pieniä, ne joutuivat pohtimaan omaa selviytymistään syntyneessä tilanteessa. Jos otaksumme populaation sisällä tapahtuvan tapon todelliseksi, mikä estäisi tappajaa tappamaan toisiakin populaatioon kuuluvia. Tällöin olisi hyvin loogista ajatella hänen karkottamistaan populaatiosta. Vai?
Tässä kohtaa poikkeaisin itämaisen filosofian puoleen.Näin ovat voimassa sanaparit: hyvä - huono, oikea - väärää, säilyttää - tuhota. Probleemi kulkee siinä, mikä miksikin katsotaan. Onko hyvä välttämättä hyvä tai huono välttämättä huono! Toisin sanoen ole heittänyt esiin nyt hyvin yksinkertaisen ja tietokoneista tutun käsiteparin on-off, kyllä- ei, päällä- poissa.
Voimmeko antamastani esimerkistä ratkaista esille tuodun ongelman? Mielestäni emme voi.
Filosofian kehto on Intiassa ja sieltä Kiinaan levittäyneenä luulisin muinaisen käytännön olevan näkyvimmin esillä.
Laotsen kirjoitettu filosofia on suullisena ollut paljon länsimaista filosofiaa vanhenpaa, Laotse ei uskonut väkivaltaan vaan rakkauden nöyryyden ja kärsivällisyyden voimaan. (kuten myöhemmin elänyt Jeesus) Laotsen Paavalina toimi Tsuangtsen ja hänen viitoittamaa suuntaa nimitetään Taoksi ja toinen vastaava Kongfutsen jolle valtiojärjestyksen tuli perustua siveelliseen järjestykseen ja sen tuli nousta kansalaisten itsekasvatuksen pohjalta, eli hyvästä kodista tulee hyviä kansalaisia.
Kiinalaisessa filosofiassa oivalletaan, että kaikki elämä ja ilmiöt muodustavat vastakkaisen voiman Jinin ja Jangin tasapainosta, yhdessä ne muodostavat pyörylän, täydellisen kokonaisuuden.
Kun länsimainen looginen ajattelu erittelee, jaottelee asian ja toimii valmiiden määritelmien mukaan, niin kiinalainen filosofia katsoo syytä ja seurausta saman rajallisen ympyrän puitteissa. Siten tutkittaessa löytyy kultainen keskitie.
Taisi mennä ulalle, no ainakin itään, pitääkö palata länteen? Mutta vielä tämä.
Tsuangtsen huumorilla höystettyä moraalioppia:
Varasta koukku. Ja sinua sanotaan roistoksi;
Varasta valtakunta. Ja sinusta tehdään herttua.
-
p0ter0
- Viestit: 443
- Liittynyt: 16.09.2012 12:08
Re: Moraalista
Varmaan myös määrittelykysymys, mutta minusta tarinoiden keksiminen on myös sellaista abstraktia ajattelua mikä on ominaista ihmisyydelle. Esimerkkinä mainitsemallani kuolleiden hautaamisella ei ole mitään konkreettista syytä ilman abstraktia henkistä sisältöä.Ariadna kirjoitti:Olisivatko alkuihmiset olleet meidän 10-12 vuotiaita älykkäämpiä, tuskin.p0ter0 kirjoitti:Eikö sekin jo vaadi abstraktia ajattelua konkreettisen havainnoinnin sijasta?
Joskus olen lukenut tutkimuksen alakoululaisten abstraktisen ajattelun kehittymisestä, jota ei ollut vielä koulun alkamisiässä vaan kehittyi vähitellen.
Omien lasteni nukke-autoleikkejä on tullut katseltua ja tuollainen tutkimus pitänee paikkansa.
-
Ariadna
- Viestit: 2177
- Liittynyt: 28.04.2007 10:16
Re: Moraalista
Piilottamiseen ei tarvita abstraktia henkistä sisältöä, sen osaa kissakin tehdä jätöksilleen.p0tre0 kirjoitti:Esimerkkinä mainitsemallani kuolleiden hautaamisella ei ole mitään konkreettista syytä ilman abstraktia henkistä sisältöä.