RaM kirjoitti:nolo tapaus kirjoitti:
"ongelma keskusteulussa lähtee siittä, että uskova vaatii pitäviä absoluuttisia todisteita Jumalan olemattomuudesta".
En tiedä yhdennkään uskovan sellaista vaatineen, et edes sinä uskoessasi.
Tuo toistuva kaava jopa välillä ärsyttää meitä, jotka emme jumaliin usko.
Tänään sinäkin edellytät todisteita mm. minun uskoni tosiasiallisuudesta.
Tästä syystä avasin tämän keskustelun ja tarkoitus oli, että tämän alla nimenomaa esitetään TODISTEITA meistä välittävän Jumalan puolesta.
Älä pillitä kuten pieni lapsi vaan ota ristisi ja käy. Elämäsi on omasi. Tee siinä jotakin.
Todiste ei ole kuitenkaan toteamus siitä, että 'kaikki' tai 'elämä' todistavat Jumalasta. Eihän tuollainen väite tai toteamus ole mikään todiste sellaisenaan.
Puolestasi voin totuuden edessä sanoa, kuka on se ihminen joka ei toivo,isi parasta ensin itselleen.
Taas tämä käy raskaaksi...
Jokainen kasaa oman taakkansa.
Viisaus:
On parempi tietää luulevansa, kuin luulla tietävänsä.
Mielen ykseydessä tuo on vain tulevan kokemuksen mukaan mahdollista ymmärtää, joten ethän unohda tätäkään.
Olen keskustellut uskovaisten kanssa vuosia.
Varmasti olet, kaltaistesi kanssa.
Enköhän minä siinä suhteessa jo tiedä, millaista tuo keskustelemisemme pääsääntöisesti on.
Ethän unohda että minäkin uskon, tänäänkin.
Ja sinulla on siitä jälleen eriävä mielipide. Perustuuko se johonkin logiikkaan vai typeryyteen?
Tarkoitatko että ymmärrätkö heitä tänään joidenka kaltainen olet joskus itsekkin ollut joskus menneisydessäsi ?
Kirjoituksistasi saa sellaisen mielikuvAN ETTÄ he ovat tänään mielettömiä mielestäsi muta sinä et.
Minä tosiaankin pyydän sinulta perusteluja uskostasi ja Jumalastasi,
Olet joskus itse uskonut, kerro sinä ensin minulle miksi ?
koska sotkeuduit horinoinesi tähän avaukseen, joka nimenomaa lähtee tuosta vaatimuksesta. Onko tämäkin näin vaikeaa tajuta?
Eli että todistaako elämässä havaittava älyllisyys elämää edeltävän älyllisyyden mahdollisuuden puolesta ? MInun käsitykseni mukaan elämä itse niin todistaa. Käsitykseni ei hiplaa sinua ja omaasi, mutta ei siittä ole syytä suuttua.
Viimeisessä kommentissasi olet oikeassa lähtökohtaisesti ajatuksena, mihin sen sitten ajattelitkin yhdistää.
Vanha sanonta toteaa, että 'oma suu on aina lähempäna kuin kontin suu'.
Esitin kysymyksen, en kommentoinut, mutta ymmärrä kuten parhaaksesi katsot
Lis. On toisaalta totuuden mukaista että tuon viimeisen voi tulkita kahdella eri tavalla. Tarkoitus on kuitenkin kirjoittajan oma.