Noniin Jaakkoseni. Pidähän nuo karbonaattisi ihan siellä omassa kodissasi ja unohda muutkin utopiat kun keskitymme itse asiaan. Voimme ensin todeta meidän kahden koinee-kreikan (n. 300 eaa.-330) osaamisesta suoraan sen, että näissä käännösasioissa sille nauraisi hellenistiset aasitkin. Eikös vain.Jaakko Ahvenainen kirjoitti: Josko nyt ensin opiskelisi hieman jeesuksenaikaisen yleiskreikan kielioppia ja vasta sen jälkeen lähtisi lausumaan ehdottomia totuuksiaan.
Toiseksi haluaisin kuulla näistä jeeskuksenaikaisten yleiskreikan asiantuntijoista edes kolme, neljä nimeä. Klassinen kreikka on syytä unohtaa. Sen unohtivat jo jeesuksenaikaista kreikkaa puhuvat.
Se tapaa olla tällä palstalla silleen, että ottaa nyt ensin asioista selvää, ennemmin kuin esittää kaliumkarbonaattia. Kysymys kolminaisuudesta on ihan puhtaasti tulkinnanvarainen. Vilkuilee vaikka Jason Dullea tuolta aiempaa.
No voimme toki kumpikin nimetä näitä nykyisiä nimiä, joilla on erilaisia käsityksiä tästä asiasta. Tämäkään ei ole kovin hyödyllinen lähtökohta sillä hekään eivät ole TODELLISIA asiantuntijoita. Niinpä marssitan sinulle tähän sellaisen nimen, jonka sinunkin (kun hetkeksi pysähdyt asiaa uskoltasi miettimään) luulisi tunnustavan paremmaksi asiantuntijaksi kuin yhdenkään nykykääntäjän.
Tämä todellinen kielen ja juutalaisuuden asiantuntija on AREIOS (256–336).
Hän oli koulutukseltaan teologi. Hän oli saanut oppinsa varhaiskristillisyyden keskuksessa Antiokiassa, jossa Paavalilaisuus oli vielä voimissaan. Areios oli noussut asemaan, jota voitaisiin verrata Jehovan todistajien vanhimpaan. Hän oli uskoonsa syvällisesti perehtynyt ja hänen katsottiin olevan suoraan apostolisten vanhinten seuraaja. Ennen kaikkea hän oli myös TODELLINEN koinee-kreikan asiantuntija (noihin sinun yliopiston kielimiehiinkin verrattuna). Tämän varmaan ymmärrät ja tunnustat myös.
Areios EI kääntänyt tuota Johanneksen kohtaa kuten sinä ja uskonfilosofiasi sen tekee. Syykin oli selkeä. Siinä ei kieliopillisesti sanottu Sanan olevan Jumala. Eikä Areios tuollaista oppia ollut löytänyt mistään muualtakaan Raamatusta saati tuosta uskonnosta johon oli perusteellisesti perehtynyt 200-luvulla.
Myöhemmin muuttaessaan papin viran perässä Aleksandriaan hän joutui opilliseen kiistaan Aleksandrian piispan Aleksander Aleksandrialaisen kanssa sekä myöhemmin hänen oppipoikansa Athanasioksen kanssa. Tässä kohtaa sinun Jaakko on hyvä tiedostaa oikeaoppisuutta ajatellen yksi merkittävä asia. Niin Aleksander kuin etenkin Athanasios olivat kreikkalaisen filosofisen koulukunnan edustajia ja olivat sovittaneet platonilaisuutta (varsinaisesti uusplatonilaisuutta) kristinuskoon. Athanasioksella ei ollut varsinaisesti minkäänlaista teologista taustaa vaan hän oli puhdas filosofi josta tuli pappi. Kiista joka syntyi, oli siis varsinaisesti kiista perinteisen teologian ja filosofian välillä. Tämä oli tuolloin kaikille niin ilmeinen asia, että jopa kirkkohistorioitsija Sokrates totesi, että "Aleksander Aleksandrialainen esitti teologiansa filosofin tavoin".
Niin Jaakko. Minä viittaan tuolla kieliopin ja oikein ymmärtämisen kohdalla Areiokseen, jolla oli laaja kannatus tuon aikaisen poliittisen kuohunnan keskellä apostolisten varhaiskristittyjen keskuudessa ja hänen vastavoimanaan oli poliittinen ja sitä kautta kirkollisfilosofinen valtionjohto.
Kukas se sinun Areiosta parempi koinee-kreikan ja Raamatun asiantuntija nyt sitten on?