Veljesseura.org

a

Mainiota Almi, varsinkin näin kesällä (kas keskustelu on ollut , sanoisinko perin hiljaista). Söhäisit ampiaispesään, hienoa. Mitä olet tähän mennessä kirjoittanut, sen minäkin allekirjoitan eräin varauksin. Jehovantodistajat näyttävät kristityiltä monessakin merkityksessä, mutta eivät ole sitä sanan laajimmassakaan merkityksessä ottaen huomioon mm. Seuran virallisen interlineaarisen käännöksen, jonka pohjatekstinä on sinänsä kohtuullisen hyvä Westcoc & Hort.

Mitä taas universaaliseen kristillisyyteen tulee, jopa Sathya Sai Baba kirjassaan ("Sai Baba puhuu länsimaisille, osa I, Kustantaja Light House Kustannus Ky, Karisto Oy Hämeenlinna 2000, ISBN 951-98587-0-9) vaikuttaisi viittaavan tähän universialisuuteen, ollen kuitenkin hindulaista perua.

Ongelma kulminoituu nimen omaan kolminaisuuteen, jota Raamattu ei mainitse kirjaimellisesti, mutta ei se mainitse muistohautojakaan, mutta joka (kolminaisuuden) sen sisällöstä toki voidaan lukea (vaikkapa Israelin uskontunnustuksesta). Polttopiste on Nikean kirkolliskokouksessa v. 325, jonka keisari Konstantinus Suuri kutsui koolle Hosius Kordubalaisen ja paavi Sylvester I:n suosituksesta, koska aleksandrialaisen presbyteerin Areioksen oppi, areiolaisuus, herätti suuria erimielisyyksiä kirkossa.

Mitä sitten kolminaisuuteen tulee ja uskontunnustuksiin, nimenomaan viimemainitulla käsittääkseni pyrittiin tekemään ero niin juutalaisuuteen, kuin eritoten aleksandrialaisen Areioksen opin välillä. Nimen omaan Areios oli se, joka opetti Jeesuksen olleen luotu persoona. Tätä areiolaisuutta jatkavat mm. Jehovan todistajat väittäessään Jeesuksen olleen Jumalan ensimäinen luomisteko, luomus, etc...

No jaa, minä en ole myöskään teologi, kuitenkin hitusen teologiaankin perehtynyt

Kovanyrkki kirjoitti:>>Kolminaisuus Raamatussa
Modernin ekseettisen tutkimusken varsin laajan konsensuksen mukaan Vanhassa testamentissa ei esiinny käsitystä kolmiyhteisestä Jumalasta.<< http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolminaisuusoppi... etc

Aivan oikein, paitsi, mikäli tekstiä tulkitaan. Ilmeisesti tarkoitat eksegetiikkaa. Se tavataan jakaa kahteen osaan, nimittäin Vanhan testamentin eksegetiikkaan ja Uuden testamentin eksegetiikkaan. Ensinnäkin Vanhan testamentin eksegetiikkaa ovat tulkinneet jo vuosituhansia juutalaiset rabbit (opettajat), eikä heidän tulkintaansa sovi unohtaa.

Edellisestä poiketen (juutalaisilla on ainoastaan Vanha testamentti) Uuden testamentin tulkitsijoina ovat toimineet jo alkukristillisen seurakunnan opettajat ja heidän tulkintojaan löytää nykyraamatusta. Näiden jälkeen Uutta testamenttia tulkitsivat kirkkoisät, kuten Ignatios, Origenes, ym. Heidän tulkintaansa voidaan lukea mm. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisusta Nro 100: "Apostoliset isät" (Heikki Koskenniemi, suom, Helsinki 1975).

On otettava esille kaksi tosiasiaa: Toisaalta fakta on faktaa ja tulkinnat ovat tulkintoja. Voimme kiistellä uskonnoista, uskosta emme voi kiistellä.

Sen verran editoin, että Jehovantodistajien uskonkäsitys pohjautuu hyvin pitkälle seitsemännen päivän adventistien uskonkäsitykseen. Erinäisten erimielisyyksien johdosta Russell päätyi muodostamaan oman (lahko)kuntansa, jota puolestaan Rutherford muokkasi omia näkemyksiään tukevaksi. Sitä, missä juuri nyt ollaan menossa en täsmällisesti tiedä, kuitenkin vuoden 1995 oppimuutos oli varsin ratkaiseva (vrt. esim. "Herätkää" 8/10 1995 - 22/10.1995). Kuitenkin tämä muutos oli jo hyvissä ajoin ennakoitavissa mm. "Vartiotornin" numeroissa.

KRISTINUSKO
http://raamattu.tarinoi.fi/58

KOLMINAISUUSOPPI
http://raamattu.tarinoi.fi/59

Hienoa, että Kovanyrkki on perehtynyt kristinuskon historiaan. Nyt olisi vielä syytä muistaa, että kirkolliskokouksissa lyötiin lukkoon ne opit, jotka olivat olleet kirkossa jo aiemmin. Kirkolliskokouksissa ei siis "keksitty" oppeja.

Tervetuloa takaisin, Jaakko!

Mainiota Almi että sinä olet noinkin kiinnostunut raamatun ja kristinuskon historiasta. Se eksegetiikkaan perehtyminenkin olisi ollut paikallaan.
Muista lisäksi aihetta koskien se, että nuo kirkolliskokouksessa VALITUKSI tulleet opit oli keksitty hieman aikaisemmin, mutta kuitenkin Jeesuksen aikaan nähden paljon myöhemmin.

a

Tuon kristinuskona tunnetun uudenlaisen teologian oppi-isä oli Origenes. Hän oli aivan keskeinen vaikuttaja kreikkalaisen filosofian (uusplatonilaisuus) ja raamatun kirjoitusten yhteensovittajana. Hänen luomiensa uusien doktriinien pohjalta sai katolinen kirkko ja sen teologia alkunsa.
Lukekaa aiheesta linkkini sekä lisäksi tästä linkistä Origeneksestä kertova aineisto. Almi - jos et sivujani lue niin tämän ainakin uskallat lukea:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Origenes

Origeneksen sanotaan kirjoittaneen noin 6.000 teosta. Totta tai ei mutta pirunmoisen määrän hän kuitenkin kirjoja suolsi ja niiden kautta oli keskeisin katolilaisuuden - kristinuskon - teologi.

Muutama kommentti.

1. Jeesuksen aikaan ei ollut olemassa kristinuskoa. Kristillinen kirkko syntyi helluntaina.

2. Jehovan todistajien opit ovat uusintaversio areiolaisuudesta.

almi kirjoitti:Koko jutun taustallahan on ihmisen syntiinlankeemuksen jälkeinen tilanne, josta Jumala halusi pelastaa ihmiset.

Tuon verran minäkin olisin tiennyt. Odotin, että heittäisit vähän tuhdimman siivun teologista substanssia.

Millä tavalla Jeesuksen kuolema palvelee Jumalan pelastustarkoitusta? Mikä oikeudellinen periaate saa aikaan sen, että pelastus ilman Jeesuksen kuolemaa on mahdoton?

In my humble opinion, Jeesus nasaretilaisen tappaminen oli vain yksi turha siviiliuhri lisää, eikä toimitus vähentänyt omaani tai kenenkään muunkaan syntisyyttä millään tavalla.

a

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Ongelma kulminoituu nimen omaan kolminaisuuteen, jota Raamattu ei mainitse kirjaimellisesti, mutta ei se mainitse muistohautojakaan, mutta joka (kolminaisuuden) sen sisällöstä toki voidaan lukea (vaikkapa Israelin uskontunnustuksesta).

Eikö olekin mielenkiintoista, että teologit ovat vuosisatoja tutkineet Raamattua ja saaneet kokoon kolminaisuuden puolesta vain joitakin kaukaa haettuja perusteluja, joissa on täytynyt mennä syvälle kieliopillisiin kikkailuihin ("Meidän Jumalamme on yhdistetty yksi").

Voisi luulla, että yksinkertaisten paimentolaisten ja kalastajien luettavaksi tarkoitettu kirja tekisi vähän selvemmäksi asian, joka kuitenkin on "universaalin" kristinuskon ja yksilön pelastuksen kannalta täysin keskeinen.

Ortodoksinen näkemys theosiksesta eli Jumalan kaltaisuuteen kasvamisesta ja pelastuksesta kietoutuvat keskenään yhteen. Voinet kiinnostuneena lukea seuraavan verrattain pitkän selityksen: http://www.orthodoxinfo.com/inquirers/frag_salv.aspx.

Polyester kirjoitti:In my humble opinion, Jeesus nasaretilaisen tappaminen oli vain yksi turha siviiliuhri lisää, eikä toimitus vähentänyt omaani tai kenenkään muunkaan syntisyyttä millään tavalla.

Millä tavoin sinun uskosi tai uskon puutteesi mahtaa vaikuttaa siihen, onko Kristuksen uhrikuolema turha vai ei?

Polyester kirjoitti:Eikö olekin mielenkiintoista, että teologit ovat vuosisatoja tutkineet Raamattua ja saaneet kokoon kolminaisuuden puolesta vain joitakin kaukaa haettuja perusteluja, joissa on täytynyt mennä syvälle kieliopillisiin kikkailuihin ("Meidän Jumalamme on yhdistetty yksi").

Raamattu on kirkon kirja, ei jokin erillinen teos tai teologien tietolähde. Siksi Raamattua tulkitaan aina sen tradition yhteydessä, jossa Raamattu on kirjoitettu. Kyse ei siis ole kieliopillisesta kikkailusta.

Kovanyrkki kirjoitti:Sinä ilmeisesti käyt tuota vuoden 325 taistelua uudelleen, mutta nykyaikaistettuna versiona

Ortodoksit vetävät noista areiolaisista oikein urakalla hernettä nenäänsä:
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/ti ... aisuus.htm

Jehovan todistajien kristologinen opetus on areiolaisuutta. Linkkaamasi artikkelin kirjoittaja on muuten luterilainen pappi.

Keskustelun etenemiseksi pitäsi päästä eroon lausahduksista "Raamatussa ei ole kolminaisuutta" sillä eikö yhteisymmärrys sen puuttumisesta terminä ole joka tapauksessa ?

Eikö kyse ole siitä, että jos Raamatussa ilmenee Jeesuksen ja Pyhän Hengen jumaluus, niin sitä sanotaan kannattajien mielestä Pyhäksi Kolminaisuudeksi, koska tietysti itse Jumalakin on ?

Lahko käyttää hyvin paljon Jeesuksen jumaluuden vastustamisessa niitä sanoja, joissa puhutaan Jeesuksesta ihmisen osassa.

Kariluodon kirja, se aika pienikokoinen ja vähäinen sinänsä, oliko nimeltään Jeesus vai Jehova, on antoisa teos tässä mielessä.

Komppaan vierasta. Raamatussa jätetään mainitsematta monta muutakin asiaa. Kolminaisuus on toki olennainen asia.

Kyse on pitkälti tavasta tulkita Raamattua. KIrkon tapa tulkita Raamattua on pohtia kokonaiskontekstia. Lahkotapa on nyppiä jakeita irti kontekstistaan.