Veljesseura.org

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Vaan kun tuo aloitus oli maljan kallistelusta.

Justiinsa niin, ja kun mennään historiassa Jeesuksesta vaikkapa viisisataavuotta taaksepäin niin maljaa kallisteltiin vasallivaltioiden hallitsijan ja vasallikuninkaiden kesken juuri samoin kuin ehtoollisessa,eli liiton vahvistamisesta oli silloinkin kyse, siis teette niin kuin sovittiin, ei sovituksesta. Näin sen ymmärrän myös Jeesuksen tarkoittaneen.

1.Kor lienee kirjoitettu 53-55, jolloin ainakin Korintissa oli käytännössä agape-ateria, mitä seurasi eukaristia.

Tässä yhteydessä onkin Paavalilta outoa siteerata Jeesuksen sanoja ja muuntaa se liturgiseksi kaavaksi, koska hän oli muuten täysin piittaamaton Jeesuksen maallista elämää kohtaan. Hän jopa puhuu suoraan Jeesusta vastaan esim. Room. 10:13 "jokainen joka huutaa avukseen Herran nimeä pelastuu..", kun Matteuksessa Jeesus sanoo 7:21" ei jokainen joka sanoo minulle Herra ..."

Niin. Roomalaiskirje on kirjoitettu 50-luvulla, Matteus 70-luvulla. Mahtaneeko tällä seikalla olla merkitystä.

Jesse tais olla aikamoinen happo, kun viinilasillisesta sanoi et se on hänen vertaan?

Eikös tuolla päin ollut (ja lienee edelleenkin) tapana laimentaa nautittava viini 1/3 suhteessa, eli onkos se nyt sitten 1 osa viiniä ja 3 osaa vettä, vai 1 osa viiniä ja 2 osaa vettä. Joka tapauksessa aika paljon laimeampaa kuin "raakana" juotu viini. Ja aika paljon promilleja Jeesukselle...

Polyester kirjoitti:Eikös tuolla päin ollut (ja lienee edelleenkin) tapana laimentaa nautittava viini 1/3 suhteessa, eli onkos se nyt sitten 1 osa viiniä ja 3 osaa vettä, vai yksi osa viiniä ja kaksi osaa vettä...

Meni näin ja menee edelleen: Yksi osa viiniä, kaksi osaa vettä =1:3. Yksi kahteen (1:2) olisi fifty-fifty.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Yksi kahteen (1:2) olisi fifty-fifty.

[nykästely]No sitten 1:1 on varmaan fifty-sixty?[/nykästely]

Mjaa. Tätä aattelin.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Mjaa. Tätä aattelin.

No siinä on raktion ja ration verran eroa.

Jeps. Aina oppii uutta, kuten senkin, ettei ennen eukaristiaa ollut nykykäsityksen mukaan mitään agape-ateriaa. Voimme heittää menneisyyden tunkiolle Joachim Jeremiaksen tulkinnat, vaikka edellä niihin vetosinkin.

Nyt meni jo syvälliseksi. Itse aloitan aina viinillä, oli aterialla vihanneksia tarjolla tai ei.

Kaarmis kirjoitti:Nyt meni jo syvälliseksi. Itse aloitan aina viinillä, oli aterialla vihanneksia tarjolla tai ei.

Vihannekset ja viini ovat ikivanhavanha ja hyväksi havaittu tapa aloittaa ateriointi.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:

Kaarmis kirjoitti:Nyt meni jo syvälliseksi. Itse aloitan aina viinillä, oli aterialla vihanneksia tarjolla tai ei.

Vihannekset ja viini ovat ikivanhavanha ja hyväksi havaittu tapa aloittaa ateriointi.

Sitä näkyy paljon. Aloitetaan viinillä ateria ja jatketaan grillillä aamuneljältä.

Veli-Hopea kirjoitti:... ja jatketaan grillillä aamuneljältä.

Tässä tulee olla hyvin varovainen, sillä jonkin malja saattaa grillijonossa olla suorastaan ylitsevuotavainen tuohon aikaan aamusta. Moni onkin joutunut lähtemään kesken huikapalan odotuksen hampaat kourassa lähimpään terveyskeskukseen toisen osapuolen päätyessä putkan ankealle patjalle maljansa kuohuntaa pohtimaan. Mutta työllistävä vaikutushan tällä tietenkin pidemmän päälle ajateltuna on.

Ylitsevuotavainen malja, muistanko väärin että se oli Jessen kuvaus opetuslapsilleen, kun ne kysyi millaista on olla Maria Magdaleenan kans. Saatan olla väärässäkin, mut toisaalta, Jesse tais olla täydellinen.

Ehkä muistisi petti, Kaarmis. Löysin ainoastaan yhden kohdan, missä malja on ylitsevuotavainen, Ps 23:5. Esiintyy KR käännöksissä 1776, 1933 ja 1992.
Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen.

Myös kiitos voi läikähdellä yli, kuten alla. Tämä vain KR38:ssa
Kol. 2:7
juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen.