Ilman hapantakin saattaa tulla melko kieppuvaiset fiilikset joskus. Meikästä on aina pienestä pitäen välillä tuntunut maaten pannessa ja silmät sulkiessa siltä, että sänky kohoilee, kääntyilee ja etenkin pyörii. Ehkä, jos on tarpeeksi herkkä ja naiivi, voi sen tulkita yliluonnolliseksi ilmiöksi. Sama juttu kuin unihalvausten kanssa.PoterO kirjoitti:Melkein voisi arvella pariskunnan nauttineen ennen nukkumaan menoaan 'hapanta' ylitse sietorajan. Demooni on tietysti kosmiselle kieputukselle aina teokraattisempi selitys verrattuna humalassa örveltämiseen.Nezumi kirjoitti:Yksi lukemani kokemus tosin edelleen mietitytää välillä, lähinnä siksi että voisi kokemuksena olla aika mielenkiintoinen. Tuossa pohdintaa herättäneessä 'kokemuksessa' oli kyse pariskunnasta tmv. jonka sänky oli noussut ilmaan, kait katonrajaan melkein, ja pyörinyt siellä sitten ympyrää.
WoWia en kyllä uskalla tänäkään päivänä pelata. Se tosin johtuu demuleiden sijaan ajan ja rahojen menetyksen pelosta.
Ai hei, tuli yksi kokkojuttu mieleen tässä, lapsuudesta taas. Sisarukseni oli jonkun hirviöklubin jäsen, ja sai postissa eri monstereista kuten dinosauruksista, haista ja ötököistä kertovia arkkeja, jotka liitettiin hirviöklubin kansioon. Ehdoton lempikategoriani oli tarujen pedot. Kansiossa olikin aimo kasa hienosti kuvitettuja ja mielenkiintoisia tarinoita pursuilevia myyttimonsteriarkkeja, kunnes sitten eräänä päivänä ne olivat kaikki kadonneet. Jt-vanhemmalleni oli pälkähtänyt päähän heittää ne roskiin, koska demonit blaa blaa. Tästä olin kyllä suivaantunut; ihmettelin, miksei aikuinen ihminen tajunnut, että taruhirviöt olivat pelkkää, no, tarua?
Rupesi vieläkin ärsyttämään kun kylässä käydessäni osui sisaruksen kirjahyllystä silmään tuo hirviömappi ja kaikkein kiinnostavin osio loisti poissaolollaan.