Veljesseura.org

latinan kielen suhteen on sama myöntö olemassa, lausumistapaa ei tiedetä.

Tuo nimiasia on kuitenkin lahkossa saanut alkunsa emolahkon perustajan Russellin kuoleman jälkeisestä taistelusta lahkon jäämistöstä. Tuolloinhan emolahkon raamatuntutkijain piiristä eivät suinkaan kaikki alistuneet Vartiotorniseurassa voiton vääntäneen tuomari Rutherfordin alaisuuteen ja komentoon, vaan säilyttivät itsenäisyytensä. (raamatuntutkijat toimivat vielä Suomessakin)

Tuolloin Rutherford omaksui uuden nimikkeen jehovan todistajat, samaten kuten raamatuntutkijoiden aikaan vartiotornilehden kannessa oli ollut risti-kruunu -tunnus, samoin kuin heidän rintamerkissäänkin, Rutherford tuomitsi risti-symbolin ja selitti sen pakanalliseksi sukupuolielinsymboliksi.

Kun tuosta jehova -sanasta on keskusteltu, on lahkossakin siihen otettu kantaa ja jossakin lahkojulkaisussa on kirjoitettu että Jahve olisi todennäköisesti oikeampi sanamuoto. Lahkon perustelu jehova -sanan käytölle taas oli jotain sen tapaista että siihen on jo totuttu.

Kristitylle tuolla jehova/jahve nimellä ei ole merkitystä oikein ollenkaan, koska uudessa testamentissa sitä ei käytetä kuten ei vanhassakaan sen käyttöä erityisesti korosteta.

ja kun lahkossa puhutaan esim. juuri kirkon seinässä olleen jehova -nimen maalaamisesta peittoon, niin puhe toivoo että kuulija ei tiedä ja puheen tarkoituksena on saada käsitys että nimen peittäminen olisi tapahtunut jotenkin salaa jotakin uskonnollista tarkoitusta varten.

Isä meidän -rukouksessa, jossa pyhitetään Jumalan nimi, ei käytetä sanaa Jehova.

Kun Jeesus sanoi tekevänsä YHWH-nimisen isänsä ja jumalansa nimen tunnetuksi, niin mikä tuo nimi oli?
(1 pisteen vihje. Kysymys on vastaava kuin mikä oli Jaakobin poikien isän nimi.)

Jaakop

Varmasti ovat ex-jt:t myös lukeneet muita pyhiä kirjoja kuin raamattua ja nähneet maailmaa. Varmasti monet myös kokeneet sellaisia asioita elämässään että ovat saaneet elämänkokemusta. Ei se että on nähnyt maailmaa matkustamalla ja kirjoja lukemalla tee uskottavammaksi uskontoa joka ei ole uskottava. Sellainen joka tutustuu moniin uskontoihin löytääkseen totuuden luultavasti on erittäin vastaanottavainen uskon asioille. Toinen tapa on tutustua uskontoihin löytääkseen niistä muistakin jotain samaa yhtä epäuskottavaa. Ei taida olla tällä palstallakaan olevat ihan pullossa kasvaneita.
Muuten aika monet ovat onnellisempia jätettyään jt-uskon. Minä ainakin olen onnellinen. Oikeastaan siitä lähtien kun demonipainajaiset katosi ja muu alitajuntaan syötetty.

Vieras kirjoitti:Jaakop

Totesin kysymyksen olevan vastaavanlainen mutta en sanonut vastausta samaksi.

Kuinka muuten osuu yksiin se, ettei jumalan nimeä tullut turhaan lausua (ollenkaan?) ja nykyinen jumalan nimen "kirkastaminen"? Miksi jumala olisi muuttanut välissä mielensä? Ristiriitaista (kuten koko jumala ja raamattukin).

" nykyinen jumalan nimen "kirkastaminen"? "

Arvaus, että kristillisistä kirkoista ei mikään ei mikään raamattuperäinen muu lahko käytä tuollaista oppia.

Päällisin puolin tuo näyttäisi ruokkivan omahyväisyyttä, jehovan todistajat - jehova - jehovan nimen kirkastaminen... Tuommoinen asia on helppo monenkin lausua hymyillen ventovieraan ovella ja pyytää tätä mukaan nimenkirkastamisnimikkolahkon painotuotteiden ovimyyntiin.

Ensinnäkään maininta jumalan nimen turhaan käyttämisestä ei pidä sisällään ajatusta, ettei sitä käytettäisi lainkaan. Päinvastoin sitä tuli siis käyttää, mutta ei arkiluontoisesti kuten Jt:t nykyisin tekevät. Heillä sen käyttö vastaa lähinnä koirasta puhumista eli on juuri tuota turhaa käyttöä.
Samoin nimen kirkastaminen ei tarkoita ettei sitä käytetä tai se piilotettaisiin, kuten kristinusko tekee, vaan nimeä käytettäisiin hyvin kunnioittavasti ja arvostavasti silloin, kun sitä merkityksensä johdosta tulee luontevasti käyttää.

Kristinuskon kannalta on omituinen ajatus, että jumala ilmoittaa ihmisille nimensä ja sanoo että 'näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen' - jota ei kuitenkaan käytetä lainkaan. Täydellistä typeryyttä ja suoranaista idiotismiahan tuollainen on.

Tietoisuus tuosta nimestä, se muodostuu edustamistaan normeista ja moraalista, saattanee riittää pitkälle.

Nimi asia liittyy vihkiytymiseen jollekkin asialle. Vihkiytyminen taas on yksi vaarallisen lahkon tunnuspiirteistä. Tässä tapauksessa vihkiytyminen jehovalle. Nimen pyhittäminen tukee sitä. Yksi vaarallisen lahkon tunnuspiirteistä on jonkun ulkopuolisen vihaaminen ja hyvä paha ajattelu. Tässä tapauksessa ruokitaan ajatusta siitä että ex-jt:t ovat pahoja. Itse luin bussissa kerran kaupunkilehdestä kymmenen kohtaa vaarallisesta lahkosta ja sen jälkeen alkoi raksuttaan. Kuinka pimennossa sitä voi olla.

nina2011 kirjoitti:Nimi asia liittyy vihkiytymiseen jollekkin asialle. Vihkiytyminen taas on yksi vaarallisen lahkon tunnuspiirteistä. Tässä tapauksessa vihkiytyminen jehovalle. Nimen pyhittäminen tukee sitä. Yksi vaarallisen lahkon tunnuspiirteistä on jonkun ulkopuolisen vihaaminen ja hyvä paha ajattelu. Tässä tapauksessa ruokitaan ajatusta siitä että ex-jt:t ovat pahoja. Itse luin bussissa kerran kaupunkilehdestä kymmenen kohtaa vaarallisesta lahkosta ja sen jälkeen alkoi raksuttaan. Kuinka pimennossa sitä voi olla.

Ei ole olemassa JT:lle hyväksyttävää syytä jättää järjestöä. Tämä tarkoittaa, että vika on aina lähtijässä. Kanssa käyminen uskostaan luopuneen kanssa täytyy tehdä mahdollisimman vastenmieliseksi. 'Mieleltään sairaan', synteihin langenneen ja niitä valheellisesti oppeja kritisoimalla puolustelevan, pelkästään toisten uskoa tuhoavan ja vaahtosuisen saatanan asiamiehen marginalisoiminen ja karttaminen on helpompaa.

Esimerkit konventeissa ja kirjallisuudessa, sekä 'vaikuttaa siltä että' -vihjailut antavat malleja siitä miten tulee olla hyvä todistaja ja myös siitä miten olla paha luopio. Luopunut, joka vielä uskoo että väkivaltainen kuolema harmagedonissa voi tulla ihan millä minuutilla tahansa, on alttiimpi hälläväliä elämäntyylille (ellei sitten ala anomaan takaisin) ja todistaja-aikana muodostunut käsitys 'maailmallisesta elämästä' antaa viitteen siitä, miten käyttäytyä kun nyt kaikki kiellot ei enää päde.

Mielestäni on hyvä opetella ajattelemaan toisin kuin musta-valkoisesti.

nina2011 kirjoitti:Jt:t luulevat että ex-todistajista tulee "pahoja".

Jehovan todistajien määritelmä hyvästä ihmisestä tarkoittaa toista Jehovan todistajaa, joten sillä mittapuulla me olemme pahoja silloinkin kun me olemme hyviä.

RaM kirjoitti:Kun Jeesus sanoi tekevänsä YHWH-nimisen isänsä ja jumalansa nimen tunnetuksi, niin mikä tuo nimi oli?

El.

ajoulupukisti kirjoitti: 'Mieleltään sairaan', synteihin langenneen ja niitä valheellisesti oppeja kritisoimalla puolustelevan, pelkästään toisten uskoa tuhoavan ja vaahtosuisen saatanan asiamiehen marginalisoiminen ja karttaminen on helpompaa

Me olemme joko mielisairaita tai pahoja.

"Jehovan todistajien määritelmä hyvästä ihmisestä tarkoittaa toista Jehovan todistajaa, joten sillä mittapuulla me olemme pahoja silloinkin kun me olemme hyviä."

Heh, olen kuullut semmoisen perustelun tälle, että vaikka ns. "maailmallinen" olisi hyvä, niin yksi häneltä puuttuu, nimittäin "Totuus". Eli ihmisen hyvät teot eivät ole hyviä tekoja, ellei tämä ole todistaja. Täh?

Kultakala kirjoitti:Heh, olen kuullut semmoisen perustelun tälle, että vaikka ns. "maailmallinen" olisi hyvä, niin yksi häneltä puuttuu, nimittäin "Totuus". Eli ihmisen hyvät teot eivät ole hyviä tekoja, ellei tämä ole todistaja. Täh?

Näin se menee, eikä Pilatus ollut suinkaan tyhmä, kysyessään totuuden perään, vaikka olikin vihattu roomalainen.

Totuus on lahkossa käytössä iskulauseena, hokemiseen.

Sitä määräystä, että Jumalasta ei saa tehdä kuvaa, ovat kai lahkossa noudattaneet, kai, siis eli jos se ei edusta muutosta se vartiotornin logo heitin kirkkonsa mitä näkyvimmässä osassa.

Aikaisemmin tässä ketjussa on puhuttu siitä nimipuolesta, olisiko pohdittavissa onko nimi ja kuva jotenkin sopusoinnussa, nimeä ei ainakaan hoettavaksi ole tarkoitettu, kuten ei ole tarkoitettu että kumarrella pyllisteltäisiin pitkiäkin aikoja jumalan kuvapatsaan ääressä (josta noustaisiin vain vastaanottamaan kauppahinta vartiotornista).

Sillä eikös se Jehova tarkoita oikeastaan "minä olen" ja alunperin tähän on liittynyt sellaisia ylöskirjoitettuja ohjeita ettei nimeä saisi turhaan lausua.