Olen muuten itse törmännyt parissakin perheessä tällaiseen toimintaan. Jos eronnut/erotettu itse soittelee tai tulee käymään niin ollaan iloisia yhteydenotosta ja jutellaan jokapäiväisistä asioista, mutta itse ei olla yhteyksissä lapseen. Meneeköhän tässä joku yksilöiden omantunnon raja etteivät he "toimi väärin" jos eivät itse hakeudu tekemisiin vaan ovat ns. olosuhteiden orjia näissä tilanteissa?Jaakko Ahvenainen kirjoitti:
Siis erotettu voi olla yhteydessä Jehovan todistajaan, mutta Jehovan todistaja ei voi olla yhteydesä erotettuun. Mitenkäs tämä tällainen suhde toimii!
Näissä tuntemissani tapauksissa suhde toimii, vaikkakin etäisesti, mutta tuskin onnistuisi kaikilla. Vaatii paljon että jaksaa ylläpitää yksipuolista suhdetta. Tosin nyt kun jäin pohtimaan niin vuosien varrella myös noiden kyseisten vanhempien toiminta on pehmennyt, ja yhteydenpito alkaa olla jo molemmin päin, ainakin jossain määrin. Ehkä tilanne on alun alkaenkin ollut vähemmän kärjistynyt kuin muilla.