Ex JT-tytön elämää -blogi

[Vieraas]

Usein ainoa lapsi tai isosta lapsikatraasta äidin lellikki, joka on aina saanut tahtonsa läpi.

Olen ymmärtänyt, että ihan aito psykopatia on geneettinen ominaisuus, johon ympäristötekijät eivät isommin vaikuta.

[Robyn]

Mä taas en kyl välttämättä sanois, että narsismi oli geenissä, sen suuremmin kun välttämättä vain tietynlaisessa kasvatuksessakaan, vaan ihmisen luonteen (pääkopan toiminnan) ja kasvatuksen yhdistelmänä.

Mun äiti on mm ollut omien kertomustensa mukaan lapsena uhri. Ja nähnyt jonkun verran väkivaltaa ja ollut mahdollisesti seksuaalisen hyväksikäytön kohteena.

Näitä asioita en ole pystynyt todistamaan, koska en ole tosissaan läheisissä väleissä sukulaisteni kanssa. Enkä tiedä haluaisiko kyllä kukaan täysipäisempikään myöntää oman veljensä raiskanneen sinua.

[YksinäinenSusi]

Mun äiti on mm ollut omien kertomustensa mukaan lapsena uhri. Ja nähnyt jonkun verran väkivaltaa ja ollut mahdollisesti seksuaalisen hyväksikäytön kohteena.

Tunsin kerran erään naisen, johon olin vähän aikaa ihastunutkin.

Hän oli narsisti-luonne ja kokenut lapsuudessa seksuaalista hyväksikäyttöä isänsä taholta ja nähnyt äitiään kohdeltavan huonosti, hänellä oli myös kaksi persoonallisuutta, jotka vaihtelivat villistä kilttiin,masentuneesta pirtsakkaan - alkoholi voimisti hänen ongelmiaan.

Hänellä oli myös tapana käyttää miehiä hyväkseen, kauneutensa ja viehkeytensä avulla, ja saada paljon rahaa miehiltä "lainaksi", joita ei sitten tietenkään maksanut takaisin.

Hän oli rikkaitakin miehiä jallittanut mennen tullen tuosta vaan.

Ehkä jopa ihailin jossain mielessä hänen kykyään käyttää hyväksi, mutta
oli pakko panna lopulta välit poikki, ei kukkaro kestä semmoista, kun ei ole rikas.

Suutuin, kun hän lainasi rahaa minulta, eikä maksanut takaisin, vaikka lupasi.
Ei siinä muuten mitään, mutta tunsin itseni tyhmäksi ja kärsin siitä, että mua on aina niin helppo narrata.

[KN1]

KN1 - Miksi sä olet edelleen tekemisissä äitisi kanssa?

En keksi vastausta, vaikka olen muutaman päivän miettinyt.

[Vieraas]

Mä taas en kyl välttämättä sanois, että narsismi oli geenissä, sen suuremmin kun välttämättä vain tietynlaisessa kasvatuksessakaan, vaan ihmisen luonteen (pääkopan toiminnan) ja kasvatuksen yhdistelmänä.

Luin huonosti, Mievaan puhuikin narsismista. Se on ilmeisesti epämäärisempi juttu. Narsistien uhrien tuen sivuilla sanotaan:

Narsismi asenteena on kuitenkin hyvin laaja-alaisesti esiintyvää ja voidaan sanoa, että lapsena jokainen on enemmän tai vähemmän narsisti, sillä toisen huomioon ottamisen kyky täytyy oppia, se ei ole myötäsyntyistä.

Psykopatia on sitten vähän tarkemmin määritelty juttu, ja sitten on vielä sosiopatia. Näistä Wikipedia sanoo:

Psykopatiaa ja sosiopatiaa käytetään toisinaan synonyymeinä, toisinaan käsitteet erotellaan eri ilmiöiksi sen pohjalta, pidetäänkö tilaa ensisijaisesti sisäsyntyisenä (psykopatia) vai ympäristön vaikutuksesta syntyneenä (sosiopatia).

Olen ollut psykopaatin/sosiopaatin (kaikesta päätellen ensiksi mainitun) alaisena, tämä ei hakenut lainkaan huomiota tai kunniaa, vaan pelkästään nautti muilla ihmisillä pelaamisesta (jotkut asiantuntijat kutsuvat lajityyppiä nimellä "puppet master") On erittäin älykäs ja taitava luomaan monimutkaisia ihmissuhdekuvioita ja esim. usuttamaan ihmisiä toistensa kimppuun. Terveiden ihmisten reaktiot näihin tilanteisiin kiinnostavat häntä, koska hän ei itse kykene tuntemaan kaikkia tunteita, kuten empatiaa. Uskallan arvata ko. ihmisen diagnoosin, koska en ole läheskään ainut, joka on päätynyt samaan nimikkeeseen.

The puppet master would manipulate somebody to get at someone else. This type is more powerful because they're hidden." Babiak says psychopaths have three motivations: thrill-seeking, the pathological desire to win, and the inclination to hurt people. "They'll jump on any opportunity that allows them to do those things," he says. "If something better comes along, they'll drop you and move on." (http://www.hare.org/links/saturday.html)

Kaikesta päätellen näitä häiriöisiä on siis aika montaa sorttia.

[KN1]

Usein ainoa lapsi tai isosta lapsikatraasta äidin lellikki, joka on aina saanut tahtonsa läpi.

Olen ymmärtänyt, että ihan aito psykopatia on geneettinen ominaisuus, johon ympäristötekijät eivät isommin vaikuta.

Psykopatia on narsismin äärimäinen muoto. Kulisseja ylläpitävään narsistiin täytyy lisätä ripaus holtittomuutta, niin narskusta saadaan psyko. Useimmat narskut tarvitsevat kunniallisuuden kulissin, mutta psyko nakkaa niille kintaalla.

[KN1]

Mä taas en kyl välttämättä sanois, että narsismi oli geenissä, sen suuremmin kun välttämättä vain tietynlaisessa kasvatuksessakaan, vaan ihmisen luonteen (pääkopan toiminnan) ja kasvatuksen yhdistelmänä.

Kyllä.

Sandy Hotchkiss. Miksi aina sinä? Narsismin seitsemän syntiä, kirjassaan tuo esiin sen, että narsistin lapset ovat usein saaneet "narsistisen vamman" eli ovat narsismin vammauttamia osittain ja heidän käytöksessään on narsismia. Minä allekirjoitan tuon. Minun käytöksessäni on narsistisia piirteitä vahvasti, silti minun olematta täysi narsisti. Tuo kirja antoi ainakin minulle joitakin selityksiä välillä varsin erikoiseen ja typerään käytökseeni.

Narsistinen äiti ja jehovantodistajuus eivät ole parasta kasvualustaa, jos tervettä yksilöä halutaan.

[YksinäinenSusi]

Tuntuis että narsistien olis syytä olla onnellisia, kun he ovat älykkäitä ja pystyvät ottamaan itselleen kuuluvan tässä elämässä ja pitämään puolensa "nopeat syövät hitaat" asenteella,

ja esim miesnarsisti saa aina uuden naisen heti, kun entisen heivaa pellolle, naisethan ovat jonossa oikein, kun vaan löytyy joku narsistimies,

miksi narsisti-miehet sitten ovat onnettomia? vai ovatko? vai teeskenteleekö ne vaan?

Ja kiinnostais semmonenkin asia, että miksi kaikki narsistit ovat älykkäitä? Voisiko olla että narsisti-ihmisellä jotenkin äly on tuplaantunut, kun aivojen resursseja ei tarvitse tuhlata empatiaan? Olis kiva ymmärtää tätä syytä älykkyyteen.

Tietsikkakin toimii tehokkaammin, kun siellä ei ole turhia ohjelmia päällä, siis RAM-muistissa, voisiko olla niin, että ihmisellä "empatia-ohjelma", vie liikaa tilaa aivoissa ja älykkyydelle ei riitä sitten niin paljon tehoa sen vuoksi.

Nykytietämyksen valossahan ihmisellä ei ole ylimääräistä tilaa aivoissa, vaan ihminen tarvii sitä kaikkea johonkin, ja "empatia-ohjelma" haukkaa varmaan raskaana ohjelmana ison osan aivojen kapasiteetista tai tehosta,

on selvää että "empatia-kyvyllä varustettu ihminen toimii hitaammin, verrattuna sellaiseen ihmiseen, jolla empatia-kykyä ei ole hidastamassa,

empatiakyvyllä varustetu ihminen ajattelee, että onkohan tämä sopivaa ottaa tuota, mitä laki sanoo tästä ja säännöt ja miettii ja pohtii, ja narsisti tulee vain ja nappaa saaliin mikä se nyt sitten onkin, sen kummempia miettimättä, ja naureskelee, että nopeat syövat hitaat,

no, tässä tuli nyt oikein tämmönen näkemys ...

[Suurenmoinen etu]

Tähän keskusteluketjuun voisin tehdä pienen kyselyn (jos nyt joku vaivautuu tätä lukemaan) Kokeeko kukaan, että itsellä on a) voimakas taipumus joko idealisoida tai demonisoida läheinen ihminen (toisin sanoen "häivy luotani"/"rakastan sinua" -asenne) b) loukkaantua toiseen yhtäkkiä herkästi, vaikka oltaisiin oltu koko ilta yhdessä miellyttävässä tunnelmassa c) suhtautua lähtökohtaisesti epäluuloisesti ja kielteisesti ihmisiin joiden kanssa on tekemisissä. d) riitaantua äkillisesti hyvinkin "rakkaan" ihmisen kanssa ja vetäytyä nopeasti "kiukkupussin yksinäisyyteen", josta palaaminen takaisin ihmisten ilmoille on tuskallista ja häpeän sävyttämää.

Kiinnostaisi vaan tietää, onko kohtalotovereita. Mulla on tähän sitten ihan diagnoosikin lausuttuna. Mutta ihan ilman purkittamista ja etikettiäkin kiinnostaisi tietää, löytyykö tältä foorumilta muita, jotka kamppailevat tämän tyyppisten henkisten ongelmien kanssa. Mua ei oikeastaan enää tässä iässä ja tällä elämänkokemuksella kauheasti vaivaa jos itse leimaudun siksi tai täksi. Haluaisin vain kasvattaa ymmärrystäni ja ohessa ehkä tervehtyä itsekin.

[KN1]

Tuntuis että narsistien olis syytä olla onnellisia, kun he ovat älykkäitä ja pystyvät ottamaan itselleen kuuluvan tässä elämässä ja pitämään puolensa "nopeat syövät hitaat" asenteella,

Kyllä narsisteihin pätevät samat lainalaisuudet, kuin muihin ihmisiin. Osa on välkkyjä, osa tyhmiä kuin saapas, mutta suurin osa keskimääräisen älykkäitä. Älykäs narsku, vain saa kapasiteetillansa enemmän tuhoa aikaan ja siksi tulevat huomatuksi paremmin.

ja esim miesnarsisti saa aina uuden naisen heti, kun entisen heivaa pellolle, naisethan ovat jonossa oikein, kun vaan löytyy joku narsistimies,

Tuossa on sen verran perää, että itsevarmaa näyttelevä mies vetää naisia puoleensa.

miksi narsisti-miehet sitten ovat onnettomia? vai ovatko? vai teeskenteleekö ne vaan?

Kirjojen mukaan narsistit tuntevat pääasiassa vihaa ja kateutta. Otetaan esimerkiksi juoppo-rutte. Tyypillinen narsku eli maailmanloppufantasioissa rypevä, itsensä jumalan kanavaksi ylentänyt, vihamielinen juoppo. Onnellinen?

Ja kiinnostais semmonenkin asia, että miksi kaikki narsistit ovat älykkäitä? Voisiko olla että narsisti-ihmisellä jotenkin äly on tuplaantunut, kun aivojen resursseja ei tarvitse tuhlata empatiaan? Olis kiva ymmärtää tätä syytä älykkyyteen.

Tuo on väärä tulkinta. Miksi sarjamurhaajat on älykkäitä? Koska tyhmä sarjis jää heti kiinni ja se älykäs prosentti pääsee mellastamaan ja tekemään sarjamurhia. Linnat on täynnä sarjamurhaajia, jotka jäivät kiinni ensimmäisen tapon jälkeen. Sama logiikka narskun suhteen. Tyhmän narkun tuhovoima on alhainen. Yksiössään kiroileva työtön poikamiesnarsku voi aiheuttaa mielipahaa korkeintaan keskustelupalstoilla, bussipysäkillä ja työvoimatoimistossa.

empatiakyvyllä varustetu ihminen ajattelee, että onkohan tämä sopivaa ottaa tuota, mitä laki sanoo tästä ja säännöt ja miettii ja pohtii, ja narsisti tulee vain ja nappaa saaliin mikä se nyt sitten onkin, sen kummempia miettimättä, ja naureskelee, että nopeat syövat hitaat,

Evoluutioteoreetikot ovat lähtökohtaisesti väärässä. Ihmisen menestymisen ykkösvaltti on yhteistyö, ei kilpailu. Kyllä työ ja bisnes luistaa, kun sinut tunnetaan järkevänä ja reiluna kaverina. Kyllä noiden narskujen bisneksen päässä häämöttää järjestään konkurssi. Työkaverina narsku tunnetaan "se kusipää" Tuhoa ne saavat aikaan, jos ovat onnistuneet keplottelemaan itsensä johtajaksi.

[Tony]

Evoluutioteoreetikot ovat lähtökohtaisesti väärässä. Ihmisen menestymisen ykkösvaltti on yhteistyö, ei kilpailu.

"Evoluutioteoreetikot" eivät ymmärtääkseni esitä, että kilpailu on ainoa tie menestykseen. Sopeutuminen on avainsana. Se tarkoittaa yhtäällä kilpailua ja toisaalla yhteistyötä. Populaationa ihmiset menestyvät yhteistyöllä, mutta yksilön menestymiseen omassa ympäristössään kilpailulla on oma osansa - yhteistyön lisäksi.

Jo Darwin kirjoitti ryhmävalinnasta ja altruismin positiivisesta vaikutuksesta ryhmän menestykseen.

Ajatuksen ryhmävalinnasta, jossa yksilö edistää altruistisella toiminnallaan ryhmän etua, esitti ensimmäisenä Charles Darwin. Kirjassaan The Descent of Man, and Selection in Relation to Sex Darwin esitti altruismin olevan hyödyllistä ryhmälle, vaikka se ei olekaan kestävää yksilölle itselleen. -Wikipedia

[KN1]

Evoluutioteoreetikot ovat lähtökohtaisesti väärässä. Ihmisen menestymisen ykkösvaltti on yhteistyö, ei kilpailu.

"Evoluutioteoreetikot" eivät ymmärtääkseni esitä, että kilpailu on ainoa tie menestykseen

Niin, totesin että yhteistyö on YKKÖSVALTTI. Liekö sitten poliittisten tarkoitusperien tulosta se, että kehitysoppi on esitetty tyyliin "heikot sortuu elontiellä ja vahvat senkun porskuttaa" Luonnonvalinta ja heikkojen karsiutuminen sopii kyllä nykypäivän sosiaalidarvinismiin ( käytännössä uusliberalismiin).

"Sosiaalidarvinismi

Sosiaalidarvinismi on joukko erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu Charles Darwinin (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja luonnonvalinnasta kasvi- ja eläinkunnassa. Joidenkuiden mukaan ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä ”olemassaolosta”, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.[1]
Sosiaalidarvinismin isä oli Herbert Spencer. Hänen mielestään yhteiskunta kehittyi samalla tavalla kuin biologiset elämänmuodot.[2] Spencer kannatti liberalismia ja suhtautui epäilevästi yhteiskunnan ohjailuun.[3]
Jouko Jokisalon mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä Adolf Hitlerin valtaannousulle. Se myös loi ideologiset perustelut rotuhygieniapolitiikalle natsi-Saksassa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.[1]"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalidarvinismi

Darvin on näköjään kuin raamattu, josta kukin voi ammentaa tukea omille mielipiteille Herbert Spencer nappasi siivunsa tukemaan kovia näkemyksiä "heikommista"

[Tony]

Darvin on näköjään kuin raamattu, josta kukin voi ammentaa tukea omille mielipiteille Herbert Spencer nappasi siivunsa tukemaan kovia näkemyksiä "heikommista"

Joo, tietyt piirit (erityisesti kreationistit) väärinymmärtävät kaverin tuotoksia kiitettävällä intensiteetillä.

[Jaakko Ahvenainen]

Niin, totesin että yhteistyö on YKKÖSVALTTI.

Aivan oikein. Yhteistyöllä saatiin mammuttikin nurin senaikaisin pyyntivälinein. Yhteistyö edellyttää kuulumista samaan populaatioon ja toimimimista sen hyväksi. Ymmärtääkseni tähän tähtää esim. vertaistuki, missä astuu esiin myös yksilön vapaaehtoinen valinta.

Samaan pyrkivät todistajat, ollen täten edellisestä näkökulmasta katsottuna negatiivinen esimerkki negatiivisine tavoitteineen. Toki rajumpiakin esimerkkejä tästä on osoitettavissa.

Mielestäni liikutaan käyttäytymistieteiden alalla.
Ex JT-tytön elämää -blogi on todella hyvä ja antaa aihetta monenmoiseen ajatteluun. Kiitos blogistasi ja kirjoittelustasi täällä, Robyn.

[Robyn]

KN1 - Miksi sä olet edelleen tekemisissä äitisi kanssa?

En keksi vastausta, vaikka olen muutaman päivän miettinyt.

Mäkään en aikoinani keksinyt. Nytkään en edelleenkään ole satavarma miten käyttäytyisin jos äitini ottaisi minuun yhteyttä. En usko, että tulen itse ottamaan häneen yhteyttä, mutta jos tilanne kävisi toisinpäin, en todella tiedä.

Kokeeko kukaan, että itsellä on a) voimakas taipumus joko idealisoida tai demonisoida läheinen ihminen (toisin sanoen "häivy luotani"/"rakastan sinua" -asenne) b) loukkaantua toiseen yhtäkkiä herkästi, vaikka oltaisiin oltu koko ilta yhdessä miellyttävässä tunnelmassa c) suhtautua lähtökohtaisesti epäluuloisesti ja kielteisesti ihmisiin joiden kanssa on tekemisissä. d) riitaantua äkillisesti hyvinkin "rakkaan" ihmisen kanssa ja vetäytyä nopeasti "kiukkupussin yksinäisyyteen", josta palaaminen takaisin ihmisten ilmoille on tuskallista ja häpeän sävyttämää.

Hmm hmm. Mä voisin sanoa toimineeni tuollatavoin ennen. Eli työnsin läheiset pois luotani. Loukkaannuin todella herkästä, välistä täysin syyttä. Tätä tietyissä määrin käy edelleen. Ja väärässä oleminen on ollut todella vaikeeta, kyllä. Sitä se on myöskin vähän edelleen. Mutta uskon, että aika parantaa näissäkin Saanko kysyä minkä diagnoosin olet saanut?

Ja sit mitä tulee narsistien onnellisuuteen, en usko, että ovat. Mitä nyt itse olen äitini kanssa aikaa viettänyt, törmännyt muutamaan narsisti mieheen joista olen haaveillut siippoja jne, eivät he ole mun silmiin ikinä vaikuttaneet onnellisilta.
Ja kyllä, narsistimiehen "traaginen" kohtalo kuitenkin miehen vaikuttaessa niin itsevarmalta, on jotain mikä todella vetää puoleensa ja vaatii aikamoisen päätösvoiman olla vetämättä puoleensa. *huh*

Kiitos blogistasi ja kirjoittelustasi täällä, Robyn.

Kiitos itsellesi Jaakko