Elämän synnystä VT-lyriikan mukaan

[Vieras]

No kana kyllä munii ilman kukkoakin. Niin ne pääasiallisesti tekevätkin.

[YksinäinenSusi]

Kappas vaan, en tiennytkään, aina oppii jotain uutta.

[Vieras]

"Solukalvosta....
Ensimmäinen solu ei olisi voinut säilyä ilman sitä.
Solua täytyy suojella vedeltä, ja tätä tehtävää hoitavat solukalvon vettä hylkivät rasvat.
Kalvon tekemiseen tarvitaan kuitenkin ”proteiinisynteesikoneistoa”, ja ”proteiinisynteesikoneisto” voi toimia ainoastaan siinä tapauksessa, että solukalvo pitää sen koossa......

Herää kysymys: kumpi oli ensin, muna vai kana?"

Tämä esitetty kysymys on edellyttänyt paljon perustutkimusta ja monien asioiden selvittämistä ja ratkaisemista, joita kysyjä, kuten ei meikäläinenkään tunne eikä tiedä. Sen jälkeen on syntynyt tuo paradoksityyppiseltä tuntuva kysymys, jonka jokin tiedemies on lausunut tuollaisessa iskevässä muodossa esiin.

Vain siis tieteellisen tutkimuksen mahdollistamana on jt:n mahdollista siteerata esiin tuo kysymys. Mutta ennenkuin tuo kysymys oli tajuttu mahdolliseksi esittää, oli jo tutkimus yksimielisessä vaiheessa evoluution mekanismista.

Yleensä erilaiset "umpikujakysymyksetkin" ovat vastauksensa saaneet. Ydinvoiman kehityksestä, tämä oli vielä teoreettisella asteella, tuli, oliko se hyötö-, fuusio- vai mikä erikoisreaktorin osalta esiin sen mahdottomuus, sikäli kun se palaa ties kuinka kuumalla liekillä, ettei miljoonissa asteissa. yhtenä vastauksena aikanaan keksittiin, että vaikka aine kuin aine uunina sulaisi, niin senpä voikin polttaa magneettikentän sisässä.

Siten tuo solukalvokin saa jonkinlaisen vastauskertomuksen osakseen aikanaan, jolloin se ei tunnu vaikealta kysymykseltä. Mutta jt:n ei tarvitse olla huolissaan siltä varalta ettei silmät avaudu, varmasti monta mielenkiintoista uutta kysymystä ja ongelmaa tulee aikanaan pohdittaviksi.

[Vieras]

Kysymys ei ole koskaan itse ongelma eikä selitys millekään asialle. Ratkaisu esitettyyn ongelmaan taas edellyttää tietoa aiheesta. Jos sitä ei ole, jää lopputulemaksi pelkkä kysymysmerkki. Kaikkiin edellä esitettyihin kysymyksiin on kuitenkin olemassa oleva ratkaisu. Kokonaan toinen asia on, tunnemmeko me sitä.

[Vieras]

Yksinkertaisimman määritelmän mukaanhan samaan lajiin kuuluvien yksilöiden tulisi lisääntyä luonnollisesti keskenään, joten tuon määritelmän mukaan jotkin koirarodut eivät kuulu samaan lajiin.

No löytyyhän täältä yksi vähän fiksumpikin mielipide. Carl von Linné oli ruotsalainen luonnontieteen ja biologian professori, joka edellisten lisäksi oli myös kreationisti. Hän kehitti nykyisen lajien taksonomian, jossa lajien ero perustuu biologiseen lisääntymiskykyyn. Todellisuudessa tuo lajien ero olisi syytä korjata koskemaan kykyä lisääntyä luonnollisesti, kuten esimerkin koirien tapauksessa. Tällöin oltaisiin luonnon kannalta katsottuna lähempänä todellista lajien jakautumista ja hidasta muuntumista uusiin lajeihin. Nyt kaikki koirat ovat kuitenkin samaa lajia, kykenevät ne sitten luonnossa lisääntymään keskenään tai eivät. Sama koskisi hevosta jos sellainen jalostettaisiin takaisin myös koiran kokoisiin mittoihinsa.

Laji on eliöiden populaatio, joka pystyy tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä." Näin meille on koulussa opetettu. Mutta Homo sapiensin yhtyminen neandertalilaisiin sotkee tätä käsitystä.

Niinpä selviönä pidettyä (ihmis-)lajin käsitettä on nyt pohdittava. Nendertalilaiset ja denisovalaiset olivat osa meitä. Denisovalaiset eivät vaikuttaneet paljoa eurooppalaiseen geeniperimään, mutta kylläkin kansoihin Siperiasta itään.

"Heimojen tai klaanien verkostossa vaihtui yli 45000 vuotta sitten geenejä. Ympäristöolojen takia ryhmät olivat hyvin erilaisia. Silti erot eivät estäneet lapsien tekemistä." Näin sanoo ihmisen esihistorian tutkija Clive Finlayson. Hän on Gibraltarin museon johtaja.

Nykyihminen Homo sapiens ja Neandertalin ihminen saivat lapsia.
He yhtyivät ja vaihtoivat geenejään jossakin Lähi-idän alueella yli 45000 vuotta sitten. Siis juuri ennen kuin esi-isämme tulivat Afrikasta lopulta Eurooppaan, neandertalilaisten alueille.

Neandertalilaiset kuolivat sukupuuttoon noin 30000 vuotta sitten. Mutta pienen (veren)perinnön he jättivät. Eurooppalaisten geeneissä on 1-4 prosenttia neandertalilaisen geenejä tai geenipätkiä. Afrikkalaisista niitä ei löydy. Tieto neandertalilaisten perimästä oli vuoden 2010 tiedelöytöjä.

Ruotsalainen Pääbo johtaa Saksassa Leipzigin Max Planck -instituutissa ryhmää, joka löytää koko ajan uutta hämmentävää tietoa ihmisen esihistoriasta.

Siperian alueelta löytyi dna-vertailussa apinaihminen, joka ei ole meikäläinen eikä neandertalilainen. Pääbon ryhmä kutsui aluksi naisen luufossiilia nimellä X, mutta jouluksi hänet oli jo ristitty denisovanihmiseksi. Nimi tulee siperialaisesta löytöpaikasta, Denisovan luolasta. Hän on kuin neandertalilaisen itäinen versio.

Löytöjen takia ihmisen esihistorian sukupuut menivät taas uusiksi. Jos haluaa tutustua esi-isiimme, ei kannata enää luottaa mihinkään koulukirjaan, joka on painettu vuonna 2010 tai sitä ennen.

Eri apinaihmisten heimot olivat rotuja, mutta eivät aivan eri lajeja. Tätä esitti jo 1950-luvulla biologian yksi isähahmo, evoluutiobiologi Ernst Mayr.
Luufossiilien löytäjiä on vaivannut pakkomielle. He ovat halunneet määritellä kaikki uudet löydöt lajeiksi. Lopputulos oli 1900-luvun lopulle tultaessa apinaihmisten lajien sekasoppa.

[Vieras]

Tätä kirjoitettaessa SVT text s. 143 kertoo Eteläafrikasta löytyneestä hyvinsäilyneestä dinosaurusten pesimäalueesta, useita 190 milj. vuotta vanhoja pesiä, munia, alkioita ja pieniä jalanjälkiä. 6 m pitkä kasvissyöjälisko Massospondylus. Tuo ei ole liskoksi isokokoinen.

[Vieras]

Kaunista luettavaa. Kun yleisen poskisolistisen mössötyksen sijasta kirjoitetaan välillä asiaakin, se ilahduttaa. Niin tällä kuin muillakin keskustelupalstoilla. Mitä taas tulee esittämääni solukalvo vai solukoneisto "ongelmaan", niin sekään ei ole ongelma muualla kuin kreationismissa. Solu ei nimittäin ole tupsahtanut parikolme miljardia vuotta sitten olemassaoloon ikäänkuin tyhjästä synnyttämään eliömaailmaa. Alkusolua (tai kutsutaan niitä vaikka arkeiksi) edeltävät miljardit vuodet oli esisolujen ja virusten kopioituva ja informaatiota lisäävä maailma, jossa kuplamaisten esisolujen sisältämä informaatio hiljalleen kasvoi virustoiminnan vaikutuksesta (tämä mekanismihan toimii edelleenkin) ja samoin esisolujen oma rakenne monimutkaistui kohti arkkeja. Tämä koskee myös solukoneiden mutkistumista siimahäntämoottoreineen. Tämä mekanismi on nykyisin jo tietokonemallinnettu.

Redusoimatonta monimutkaisuutta ei siis ole, vaikka kreationismissa valheellisesti siten esitetään. Solurakennekin on hitaan evoluution tulosta, jossa ensin oli solukalvoa edeltävä jonkinlainen yksinkertainen kalvo, jonka rakenne aikojen kuluessa monipuolistui vastaamaan sen sisällä tapahtunutta informaation lisääntymistä ja koneistojen monipuolistumista. Tuon esielollisen maailman liikkeelle panevana voimana oli maapallolla tapahtuneet hitaat geologiset ja kemialliset muutokset.
Elämä ei ole Luojan luomaa vaan luonnon luomaa, jossa luonnon tarkoituksenmukaisuuden sihti valikoi ympäristössään kaikkein toimivimpia ratkaisuja selviytymään eteenpäin. Maapallon olosuhteet muuttuvat hiljalleen jatkuvasti ja kaiken elollisen on kyettävä muuttumaan siinä mukana. Tai sitten seurauksena on sukupuuttoon kuoleminen ja paremmin sopeutuville lajeille syntyvä lisätila.

[Vieras]

Laji on eliöiden populaatio, joka pystyy tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä." Näin meille on koulussa opetettu. Mutta Homo sapiensin yhtyminen neandertalilaisiin sotkee tätä käsitystä.

Niinpä selviönä pidettyä (ihmis-)lajin käsitettä on nyt pohdittava. Nendertalilaiset ja denisovalaiset olivat osa meitä. Denisovalaiset eivät vaikuttaneet paljoa eurooppalaiseen geeniperimään, mutta kylläkin kansoihin Siperiasta itään.

"Heimojen tai klaanien verkostossa vaihtui yli 45000 vuotta sitten geenejä. Ympäristöolojen takia ryhmät olivat hyvin erilaisia. Silti erot eivät estäneet lapsien tekemistä." Näin sanoo ihmisen esihistorian tutkija Clive Finlayson. Hän on Gibraltarin museon johtaja.

Nykyihminen Homo sapiens ja Neandertalin ihminen saivat lapsia.
He yhtyivät ja vaihtoivat geenejään jossakin Lähi-idän alueella yli 45000 vuotta sitten. Siis juuri ennen kuin esi-isämme tulivat Afrikasta lopulta Eurooppaan, neandertalilaisten alueille.

Neandertalilaiset kuolivat sukupuuttoon noin 30000 vuotta sitten. Mutta pienen (veren)perinnön he jättivät. Eurooppalaisten geeneissä on 1-4 prosenttia neandertalilaisen geenejä tai geenipätkiä. Afrikkalaisista niitä ei löydy. Tieto neandertalilaisten perimästä oli vuoden 2010 tiedelöytöjä.

Ruotsalainen Pääbo johtaa Saksassa Leipzigin Max Planck -instituutissa ryhmää, joka löytää koko ajan uutta hämmentävää tietoa ihmisen esihistoriasta.

Siperian alueelta löytyi dna-vertailussa apinaihminen, joka ei ole meikäläinen eikä neandertalilainen. Pääbon ryhmä kutsui aluksi naisen luufossiilia nimellä X, mutta jouluksi hänet oli jo ristitty denisovanihmiseksi. Nimi tulee siperialaisesta löytöpaikasta, Denisovan luolasta. Hän on kuin neandertalilaisen itäinen versio.

Löytöjen takia ihmisen esihistorian sukupuut menivät taas uusiksi. Jos haluaa tutustua esi-isiimme, ei kannata enää luottaa mihinkään koulukirjaan, joka on painettu vuonna 2010 tai sitä ennen.

Eri apinaihmisten heimot olivat rotuja, mutta eivät aivan eri lajeja. Tätä esitti jo 1950-luvulla biologian yksi isähahmo, evoluutiobiologi Ernst Mayr.
Luufossiilien löytäjiä on vaivannut pakkomielle. He ovat halunneet määritellä kaikki uudet löydöt lajeiksi. Lopputulos oli 1900-luvun lopulle tultaessa apinaihmisten lajien sekasoppa.

Lisäys tuohon edelliseen viestiini:

Mitokondriot ovat solujemme energiatehtaita, joissa on aivan omaa dna:ta ja harvoja geenejä.
Ne eivät sijaitse solun tumassa kuten muu dna ja tuhannet geenit. Mitokondrion dna (mtDna) periytyy vain äidiltä. Mitokondrion perimän dnanauhassa on ihmisellä vain 16 559 emäsparia.

Pienestä mtDna:sta on mitokondriossa paljon kopioita, ja se muuttuu nopeasti ja selkeästi. Siksi se sopii evoluution vertailuihin. Siperiasta löydetyn Denisovan ihmisen ja nykyihmisen mtDna:n emästen kirjainten järjestys erosi 385 kohdassa, paljasti geneetikko Svante Pääbon tutkimus. Ihmisen ja neandertalilaisen välillä eroja on vain 202.

Mitokondrioita voi käyttää molekyylikelloina, jotka mittaavat evoluution vauhtia ja lajien erkaantumista. Erojen avulla geneetikot voivat arvioida, milloin eri apinaihmisten linjat suunnilleen erkanivat toisistaan evoluutiossa.

Ihmisen ja neandertalilaisen kohdalla ero alkoi noin puoli miljoonaa vuotta sitten. Denisovan ihmisen ja ihmisen yhteinen esiäiti tai esi-isä on elänyt noin miljoona vuotta sitten.

Dna-muutosten perusteella nykyihmisen, neandertalilaisen ja denisovan ihmisen yhteinen kantaäiti ajoittuu Afrikkaan, jonnekn yli miljoonan vuoden taa.

Elämä ei ole Luojan luomaa vaan luonnon luomaa.

Tässä kohtaa meidän näkemyksemme eivät kohtaa. Elämän syntyä sinänsä ei voi biologisilla mekanismeilla selittää, vaikka ko. prosessia voi.

[Vieras]

Ei se haittaa. Minä olen sinun kanssasi samaa mieltä. En myöskään esitä sitä, että abiogeneesiä (josta siis otsikon mukaan on kyse) voisi tutkia biologian keinon, sillä se on elämän tutkimista. Alkusyntyä tutkitaan ja selitetään kemian, geologian sekä myös tieteenfilosofian keinoin.

[Vieras]

No en tietenkään voi jättää fysiikkaa pois tuosta luettelostani. Se on toki kaiken takana.

[ajoulupukisti]

Tietyn pisteen jälkeen "elävät" olennot voisi kuvitella dominoivan maata niin, että uutta elämää ei pysty syntymään, tai ainakaan kehittymään kovin pitkälle (jos siis ei ole muita fyysisiä vaikuttavia tekijöitä).

Joku taisikin jo mainita tässä ketjussa, mutta kertaukseksi: jos emme voi tietää mistä elämä on tullut, se ei todista jumalaa (tai jumalia) luojaksi tai avaruusolentojen grillibileitä, joista jäi vähän roskia tänne.

[Vieras]

Hapekas ilmakehämme toimii nykyään merkittävänä haittana abiogeneesille. Vaikka valtamerten pohjassa vielä kemialliset ketjut rakentuvat ja muokkaantuvat, niin kokonaisprosessi on hankaloitunut merkittävästi.

[Kaarmis]

No kana kyllä munii ilman kukkoakin. Niin ne pääasiallisesti tekevätkin.

Täytyy muistaa, että muna on periaatteessa vain kanan kuukautisvuoto. Kananpojaksi kehittyvään munaan tarvitaan sitten sitä kukkoakin.

[Ellen]

No en tietenkään voi jättää fysiikkaa pois tuosta luettelostani. Se on toki kaiken takana.

Ja kaikkien lueteltujen tieteenalojen taustalla on matematiikka. Ilman matemaattisia mallinnuksia,yhtälöitä ja sääntöjä ei mitään teorioita olisi kehitetty. Ja kuten edellä on todettu niin mainitut tieteenalat vastaavat kysymyksiin miten maailmankaikkeus/elämä toimii ja millaiset mahdolliset eri prosessit ovat nykytietämyksemme mukaan.
Ne eivät pohdi uskonnonfilosofista ,olemassaoloamme ruotivaa kysymystä miksi.
Niinpä kiehtovaksi ydinarvoitukseksi jää edelleen;
"Mikä puhaltaa hengen näihin yhtälöihin ja saa aikaan maailmankaikkeuden,jota yhtälöt kuvaavat?" S. Hawking : Ajan lyhyt historia s.172

JT-lyriikka taasen on tyypillistä VT-soppaa mausteita sieltä ,sikaa täältä ja lopputulema jiiteelle
maistuva puhallettu Mc-Brooklyniläinen.

[YksinäinenSusi]

Tätä kirjoitettaessa SVT text s. 143 kertoo Eteläafrikasta löytyneestä hyvinsäilyneestä dinosaurusten pesimäalueesta, useita 190 milj. vuotta vanhoja pesiä, munia, alkioita ja pieniä jalanjälkiä. 6 m pitkä kasvissyöjälisko Massospondylus. Tuo ei ole liskoksi isokokoinen.

Kuinkakohan dinosaurusten jalanjälkiä on voinut säilyä, jos oli vedenpaisumus maan päällä?

Luulis että vedenpaisumus olisi pyyhkinyt moiset jäljet pois.

Vai onko niin, että onkin ollut jääkausi joka ei ole pistänyt Etelä-Afrikkaa jäihin?

Vai miten?