Ero tuli, vaikka uskonto on jätetty

[Murunen]

On sitten sekin nähty, että ero tulee menneisyyden takia. Uskomatonta. Mutta niin säälittävää, että on pakko pohtia asiaa enemmän teidän kanssa, onko ehkä samanlaisia kokemuksia?

Minä olen tällainen harmaa. Aktiivisesti en ole ollut toiminnassa mukana vuosiin. Ollut välillä todellinen luopioviihteen kannattaja ja täällä aktiivinen kävijä. Kyseenalaistaminen alkoi n. 5 vuotta sitten erottuani aviomiehestäni. Ja sekin niin kornia, että koska exäni löysi seksuaalisen suuntautumisensa uudelleen, aloin kyseenalaistamaan uskonnon mielipiteitä näitä vähemmistöjä kohtaan. Rakkaus on rakkautta ikään ja sukupuoleen katsomatta... No sitä virallista A4:sta en ole vieläkään postittanut, koska mietin edelleen.

Vuosi sitten elämääni asteli komea, karismaattinen ja älykäs mies, johon rakastuin päätäpahkaa. Vei jalat kerralla ja luulin sen olevan mahdollista, että saa kokea sen suuren elämää suuremman rakkauden jopa toisenkin kerran. Kerroin suht alussa hänelle taustastani. Ja sen, että olen jättänyt lahkon. Mies on erittäin ajatteleva yksilö ja on voimakkaat mielipiteet. Yritti ymmärtää minua ja elämä jatkui yhteisessä asunnossa, johon muutettiin 4 kk tutustumisen jälkeen. Rakkaus oli loistavaa. Hyvissä asioissa. Koko ajan kuitenkin kenkää hiersi maailmankatsomukselliset erot. Uskon edelleen johonkin korkeampaan voimaan/voimiin. Ehkä luomiseenkin jossain määrin tai sitten en edes tiedä mihin uskon. Monet täällä olijoista tietävät, miten vaikeaa on kasvaa uudelleen ihmiseksi järjestön ulkopuolella. Varsinkin, jos on saanut sen uskon äidinmaidossaan. Sitä kyttäämistä ja pieniin asioihin takertumista ei saa niin vain pois, koska se kasvaa persoonallisuuden osaksi. Järjestössä kytätään koko ajan toisten tekemisiä, arvostellaan ja arvostetaan vain jos täyttää tietyt kriteerit. En osaa luottaa tarpeeksi.

Ehkä se, että miehellä oli niin voimakkaat mielipiteet asiaan kuin asiaan ja varsinkin uskontoon, saivat mut ajattelemaan että onko siinä uskonnossa sittenkin jotain. Menin sitten konventtiin ja sen jälkeen helvetti pääsi irti. Konventissa tosin huomasin, että jaahas, en voi sulattaa ja purematta niellä mitään, joten ehkä sittenkin väärä paikka. Itseni etsiminen jatkuu. Mutta se sattuu helvetin paljon, että mies käyttää sitä uskontoa syynä eroon, uskontoa, jota en enää harjoita täysi sydämisesti eikä ole tarkoituskaan. Olen siitä irtipääsemässä. Hitaasti mutta kuitenkin. Epäreilua saada syyt niskoille sen vuoksi, mitä ei enää ole.

Tai sitten hänen piti saada nimetyksi joku syy. Minä sen kissan nostin pöydälle ylipäänsä ja helvetin portit avautuivat. Ehkä tämä oli vain hyvä. Ehkä oli hyvä ja ehkä osittain tein sen pienenä testinä kun menin konventtiin. Kypsässä suhteessa sallitaan toisen henkinen kasvu. Sitä ei koeta uhkaavana. Tämä oli hyvä testi miten kypsä ihminen toinen on, millä tasolla rakkaus on jne. Eipä ollut millään tasolla, koska uskonto koettiin niin voimakkaaksi uhaksi. Onko muiden suhteet päättyneet samantyyliseen eriävyyteen?

[Vieras]

Ehkä oli hyvä ja ehkä osittain tein sen pienenä testinä kun menin konventtiin. Kypsässä suhteessa sallitaan toisen henkinen kasvu. Sitä ei koeta uhkaavana. Tämä oli hyvä testi miten kypsä ihminen toinen on, millä tasolla rakkaus on jne. Eipä ollut millään tasolla, koska uskonto koettiin niin voimakkaaksi uhaksi. Onko muiden suhteet päättyneet samantyyliseen eriävyyteen?

Kypsässä suhteessa sallitaan kyllä henkinen kasvu, mutta kenties se ei kuitenkaan kestä toisen osapuolen henkistä taantumista jota paluu lahkon mielenhallintaan olisi ollut? Jehovan todistajuus on kontrolloiva ja hyvin hallitseva ideologia joka vie kannattajansa helposti kokonaan. Sikäli ymmärrän kyllä tuota miehesi pelästymistä aiheesta.

Tietenkin suhteen päättyminen on surullista sinällään.

[Bergerac]

Ero tuli, vaikka uskonto on jätetty

No voi helvetti, ei kai muuta voi sanoa. Mutta jos ihmissuhde ei kestä kahta erilaista maailmankatsomusta tai löydä ns win-win -tilannetta tms niin sille vaan ei sitten voi mitään. Ei yksi ilman kahta ja ei kaksi ilman yhtä (syyttely/riidat/eri näkemykset/järkeilyt/ajatukset tms), näin se usein toimii.

Onneksi teillä ei ilmeisesti ollut yhteisiä lapsia. Verensiirrot olisivat saattaneet olla yksi kiivas puheenaihe, ehkä tai sitten ei.

Havaintojeni mukaan joillakin tosi TM totuudesta jo aikaa sitten pois jääneillä saattaa kyteä pitkäänkin Seuran kuvainnollisesti asentaman aivopultin rippeitä. Uskoo niihin suoranaisesti tai sitten ei. Etenkin syntymäjehovilla tai muutoin lapsuudesta saakka vaikutusrajapinnassa olevilla jotka ovat sittemmin jääneet tosi tm totuudesta syystä tai toisesta pois.

Ihmissuhteet ovat erikoisia. Yhdessä olon sekä mahdollisen erkaantumisen syyt ovat usein monitahoisia tai sitten yksiselitteisiä. Toivottavasti itse löydät sen omasi joskus.

[Vieras]

Olen havainnut etteivät ihmissuhteet useinkaan kestä ,ja toinen osapuoli jätetään helposti ja kummallisista syistä. Seurauksena on sitten masennusta ja mielipahaa. Melkein helpommalla pääsee, kun elää yksin. Se turhauttaa kun ero tulee jonkun mitättömältä tuntuvan asian vuoksi. Ehkä yleistän asioita, mutta tältä tuntuu.

Tuo on kummaa, että eron perusteena käytetään uskontoa, joka on jätetty jo aikoja sitten. Ei satunnainen vierailu jossain tilaisuudessa asiaa miksikään muuta. Ihmiset eivät koskaan voi olla täysin samanlaisia, eikä toiselta voi vaatia täysin samaa ajatusmaailmaa. Luultavasti eron syynä ei ole JT usko, vaan kokonaisuudessaan hieman erilainen ajatusmaailmasi mieheen verrattuna maailmankatsomusasioissa. Vaikka hänellä olisikin voimakkaat mielipiteet asioista, niin toiselle osapuolelle on kuitenkin annettava vapaus ajatella haluamallaan tavalla.
Tässätapauksessa pientäkään eriäväisyyttä ei oltu nähtävästi hyväksytty. Kerran sinut jätettiin noin helpolla, niin uskoisin ettei tuolla miehellä kestä muutkaan suhteet. Toisesta ihmisestä löytyy aina jokin eroavaisuus, jos ei maailmankatsomus, niin jokin muu syy erota.

[sirpa-leena]

"No sitä virallista A4:sta en ole vieläkään postittanut, koska mietin edelleen."

Siis siitä ekasta miehestä vai seurakunnasta?

Mun ero oli todella vaikea ja jalkimainingit tyrskyy vieläkin, vaikka on ihan just menny vuosikymmen siitä kun lähdin. Onnekseni älysin käydä eroseminaarin Fisherin-menetelmällä. Siitä opin, että seuraava suhde ei ota onnistuakseen, JOS/KUN ei ole menneisyytensä kanssa sinut. Seurakuntaa saattaa pitää pihdeissään ihan niin kuin entinen puoliso. Jos ei muuten niin ajatuksissa. Ja kun ei ole päästäny irti, niin sitten se näkyy ja kuuluu sekä tavalla tai toisella häiritsee sitä uutta suhdetta. Sama homma entisen parisuhteen kanssa, jos siitä ei ole päässy irti.

Mulla on sellanen luulotauti jatkuvasti päällä, että jos/kun vakiintuu sillä lailla, että on naimissa niin saa pian (ne siis tietää mitä me erotetut tehdään, vaikka tervehtiäkään meitä ei saa) vanhimmilta kyselyn, että mitä kuuluu ja olisitko tulossa takas. Sekin pitää ottaa näissä parisuhdekarkeloissa huomioon, että itse tietää missä menee ja mitä kyselijälle/uudelle puolisolle sanoo.

Todella ikävää, että meni pommiin, mutta eihän sen tarvitse lopullista vielä olla. Varoittaisin kutenkin, että meillä ex-JT-naisilla saattaa olla erityisiä vaikeuksia rajojen asettamisessa parisuhteessa, kun JT-kulttuuri vaatii naisilta sellaista kuuliaisuutta mitä maailmassa ei enää ole puoleen vuosisataan ollut. Ja tutussa ympäristössä on tavallaan "mukavan helpoo" olla. Minä ainakin lemppasin yhden sulhaskanditaatin, koska se ihan selvästi pyrki hallintoelimeksi hallintoelimen paikalle tietämättä JT-kulttuurista yhtään mitään. Ja jos tämä sun määrätietoinen herra Henkilö olikin samaa kaliiberia niin sitten jouti mennäkin, eikö????

[rippeli]

MIelestäni jokainen, joka aloittaa suhteen entisen jeppulan kanssa, ottaa pienen riskin. Vaikka kuinka olisi ymmärtävä ja ajatteleva ihminen, ja vaikka ex-jt olisi jo ajat sitten jättänyt lahkon, niin silti ajatustenkulku saattaa välillä yllättää. Joillekin exille lahkosta irtipääsy on pitkä ja aikaavievä projekti. Ulkopuolisen on varmasti hyvin vaikeaa tajuta sitä otetta millä lahko ohjailee poisjääneittenkin ajatuksia. Siksipä ei ole mitenkään ihmeellistä että erimielisyyksiä tulee.

Toivon hyvää jatkoa ja avaraa mieltä jätetylle. Vaikka nyt on vaikeaa, niin kuitenkin olet ansainnut ymmärtäväisemmän miehen. Jonain päivänä vastaan tulee se vähemmän voimakastahtoinen ja lämpimämmin ajatteleva komistus joka sitten lopullisesti vie jalat alta ja ymmärtää venkoiluasi lahkon kourista.

[Murunen]

Kiitos kommentoijille. Samoja ajatuksia yhdessä ja erikseen on tullut mietittyä.

Sirpa-Leenalle, eli joo ex-aviomiehestä on se A4:kin laitettu vuosia sitten. Eroa järjestöstä ei ole virallistettu. Syynä tähän venkoiluni äitini kanssa. Eli sinänsähän tuo tuleva exäkin on oikeassa, kun virallisesti siihen järjestöön periaatteessa kuulun. Toisaalta se A4 ei käytännössä mitään muuta. Synnissä elän ja olen elänyt jo kauan. Henkisen pesäeron tekeminen sitä aikaa vie.

Kyllähän meillä erilaiset maailmankatsomukset ovat. Se vaan kulminoituu siihen uskontoon. Jotkut ihmiset voivat olla siten harmaita ja ymmärtäväisiä, että toisen kamppailut uskonnollisen vakaumuksen etsinnästä tai sen puutteesta, eivät vaikuta suhteeseen. On mulla kavereita järjestössä, joissa nainen on ihan aktiivi kenttäilyä myöden ja mies ihan tavallinen "maailmallinen" tallaaja. Yhteisiä lapsia, mutta kaikki menee hyvin ja mies jopa kuskaa kokouksiin. Itse en sitä elämää halua, yhtä avomielisen ihmisen rinnalleni kuitenkin kyllä.

Elämä jatkuu. Kylläpä sitä onkin vielä pitkä tie läpikäytävänä. Luulin, että olin jo päässyt vahvoille hangille. Nähtävästi tämän uskonnon jäljiltä sitä on heikoilla hangilla loppuelämän. Ehkäpä tapaan joskus entisen jt-miehen, joka ymmärtää venkoilut asian tiimoilta Eihän sitäkään tiedä. Itsensä kanssa eläminen taitaa olla tässä elämässä vaikeinta.

[Vieras]

Pari kysymystä tilanteeseesi:

1. Etkö uskalla jättää siis järjestöä sukulaissuhteiden takia ja eikö se ole alentavaa?

2. Sanot että elät synnissä. Tiedätkö että mikään järjestö ei vapauta synnistä vaan Raamatun mukaan yksin Jeesus?

3. Voisitko ajatella joskus liittyväsi..tai edes tutustuvasi johonkin kristilliseen seurakuntaan..Eihän asia ole oikeasti nimittäin niin että joko "maailma" (synti) tai järjestö (pelastus). Voisitko ajan myötä löytää tukea ja täsmennystä ajatuksellesi ja uskollesi (joka siis edelleen onneksi kytee) että Raamatun totuutta julistetaankin ihan muualla kuin valtakunnansaleilla?..Sitäpaitsi tulisit ehkäpä näkemään että se puppu mitä kaikista (varsinkin) kristillisistä (eikun kristikunnan ) seurakunnista sanotaan ei pidäkään paikkaansa.

No..varmasti olet vielä "henkisesti" nalkissa ja nuo sukulais-ja seurusteluasiat eivät yhtään helpota, mutta muista:

Vartiotorniseurallisen uskon vastakohta ei ole ateismi vaan vapauttava kristillinen usko!

[Vieras]

Yleensäkin uskonnon löytäminen lahkon jälkeen voi olla silmiä avaavaa. Ateismi on eräs mahdollisuus. Ateistit elävät mielekkäällä tavalla ilman uskoa korkeampaan. Agnostikko taas uskoo korkeampaan, mutta ei nimeä sitä. Uskonnonvapaus merkitsee sitä, että saa uskoa tai olla uskomatta. Pääasia, että vapautuu ihmisten laatimista sääntökokoelmista, joiden avulla hallitaan ja kerätään rahaa.

Valmiit uskontopaketit (yhden koon sukkahousut) eivät kaikille sovi, vaikka joidenkin mielestä pitäisi! Lahkon ja uskonnon ero on hyvä mieltää. Samoin se, että ei ole mustavalkoinen tämä maailma, harmaan sävyjä löytyy. Ei ole vain kahta vaihtoehtoa (Jehovantodistajat - maailma), vaan kymmenittäin, sadoittain eri vaihtoehtoja. Filosofiaankin on aivan luvallista tutustua. (Kielletty JT:ltä). Saat lukea ja katsoa, mitä haluat. Amnesty esimerkiksi toimii sananvapauden puolesta - se ei ole kaikkialla yhtä itsestään selvää kuin Suomessa. JT-lahko on kieltänyt kirjallisuutta. Ota selvää millaista ja miksi?

Tieteen parista löytyy maailmaa selittäviä näkemyksiä: biologia, historia, lääketiede, teologia...

Lahkosta eroon hankkiutuessa:

1. Kiellä auktoriteetit (vanhimmistot, komiteat, UM-käännös, kirjallisuus ja lehdet)
2. Hae tietoa - tunne itsesi ja tunne lahkosi todellisuus (historia + opit)
3. Testaa: mitä lahkolaiset sanovat hankkimastasi tiedosta?
4. Keskustele, lue, avarru. Tee "kiellettyjä" asioita, ei ne nyt niin demonisia olleetkaan (kuten antiikkitavarat!).
5. Sosiaalistu maailmallisten kanssa. Testaa olllaanko sinut valmis jättämään lahkossa? Ehdollinen rakkaus ei ole sitä aitoa ja oikeaa
6. Arvosta itseäsi ja mielipiteitäsi. Puolusta oikeuksiasi.
7. Toimi määrätietoisesti.

Tästäpä tuli nyt varmaan liian julistava viesti, vaikka ei ollut tarkoitus. Tarkoitus oli vain sanoa, että mahdollisuuksia maailmassa riittää yllin kyllin! Jokainen osaa ajatella, mutta jokainen ei saa ajatella!

[Nightderanger]

Vartiotorniseurallisen uskon vastakohta ei ole ateismi vaan vapauttava kristillinen usko!

Mitä jos antaisit ihmiset tehdä omat ratkaisunsa kun nyt on vapaus tehdä ne?

[Merirosvo]

joo, mutta myös..mitä jos sinä antaisit ihmisten esittää nyt vapaasti mielipiteitään.

[Ninth]

Vartiotorniseurallisen uskon vastakohta ei ole ateismi vaan vapauttava kristillinen usko!

a) Millä perusteella kristinusko on enemmän vastakohta kuin ateismi?
b) Miksi ratkaisun pitäisi olla Vartiotorniseuralliseen uskoon nähden vastakohtainen?

[Vieras]

Vartiotorniseurallisen uskon vastakohta ei ole ateismi vaan vapauttava kristillinen usko!

a) Millä perusteella kristinusko on enemmän vastakohta kuin ateismi?


Asiaa on oikeasti vaikea perustella tyhjentävästi, myönnän.. Yritän silti nopeasti ajankäytön rajallisuuden takia, joten vastaus on vain raapaisu:

"Vapauteen Kristus teidät vapautti, älkää siis..."( en kerkiä nyt katsomaan/muistamaan kohtaa..)

Siinä yksi kohta jonka uskoontullut todella ymmärtää. Kuin nousisi sukelluksista pinnalle ja saisi hengitettyä raikasta ilmaa..ylipäätä hengitettyä. Miettikääpä tunnetta että joku pitää teitä pinnan alla ettekä edes itse tajua sitä kunnes vasta kun ote irtoaa..Kristityn (uudestisyntyneen) ei ole tarvetta palata oksennuksilleen. Ja moni luopparihan onkin löytänyt sen oikean Jeesuksen, Vartiotorniseuran irvikuvan sijasta. Moni taas on pettynyt koko "Jumala-paskaan" ja päätellyt että se on vaan psygologista heikkoutta tms...ikäänkuin ateismia ei voisi perustella samoilla argumenteilla. Lisäksi kun pääsee irti tuollaisesta kokonaisvaltaisesta lahkosta ei varmaan VAHINGOSSAKAAN halua edes ajatella orjuuttavansa itseään uudestaan mihinkään vastaavaan.Ymmärrän hyvin!

Toinen (oma kehittelemäni idea?) on: Jos katsot itseäsi peilistä ja kaverisi näkee molemmat "puolet", vain toinen on OIKEA, siis todellinen. Toinen vain peilikuva. Samoin voisi sanoa vartiotorniseuran Jeesuksesta, Jumalasta, armosta, seurakunnasta, ilosta, onnesta, toivosta, rakkaudesta jne....


b) Miksi ratkaisun pitäisi olla Vartiotorniseuralliseen uskoon nähden vastakohtainen?

Se oli mielipiteeni. Koska kristityn näkökulmasta ovat todellisia ,tietyt näkymättömät asiat..ne ovat uskon asioita..jotka tuntuvat kuitenkin liikuttavan monia..Mm. kristillisiä Hyväntekeväisyysjärjestöjä jopa kuoleman uhalla. Raamatun näkökulmasta Vartiotorniseura on vain yksi eksytys siinä missä ateismikin..niistä kumpikaan ei lopulta vapauta siitä mistä ihmisen tulisi vapautua, nimittäin synnistä! Jeesus pystyy siihen mihin ei kumpikaan niistä..ei tietty täydellisesti "lihan" aikana..

Ja saahan näille nauraa ja sanoa että "helvetissä on sit paremmat bileet"..Minä annan kristittynä mielipiteenvapauden. Jos emme eläisi kristillisessä (jälkikulttuurissa) emme länsimaissa varmaan edes avoimesti keskustelisi näistä (vrt. arabimaat, Kiina jne).

[wolframium]

Raamatun näkökulmasta Vartiotorniseura on vain yksi eksytys siinä missä ateismikin..niistä kumpikaan ei lopulta vapauta siitä mistä ihmisen tulisi vapautua, nimittäin synnistä! Jeesus pystyy siihen mihin ei kumpikaan niistä..

Voisitko hiukan tarkentaa tällaiselle umpiääliölle ateistille, että mikähän mahtaa olla "synnin" kemiallinen kaava, ts. kuinka monta atomia tai molekyylia pitää yhtyä, jotta saadaan aikaiseksi tätä kuuluisaa "syntiä"?!

[Vieras]

Eikös synti selitetä Jumalan tahdon vastaisuudeksi ?