jt-kokemus
Lähetetty: 04.11.2008 23:37
Hei
Olen 22-vuotias mies.Olen kotoisin Etelä-Suomesta.Olen saanut perinteisen jehovantodistajakasvatuksen.Murrosiässä en ollut jehovantodistajien toiminnassa lainkaan mukana, vaikka uskoin vankasti "totuuteen".Pari vuotta sitten aloin jälleen herättää kokouksissa käyntiäni ja olemistani jehovan todistajien kanssa.Aloitin tutkistelun erään seurakuntani vanhemman kanssa.Ei aikaakaan kun minusta tuli kastamaton julistaja ja hiukan myöhemmin kastettu julistaja.
Kastemiseni jälkeen tutkisteluni vetäjä otti tiukasti kantaa maailmallisista ystävistäni,ettei niiden kanssa pitäisi viettää aikaa. Nämä ystävät,joista hän puhui ovat olleet ystäviäni 20 vuotta eli käytännössä koko ikäni. Ollaan aidosti sanottu, että olemme tosillemme kuin veljet.Heitä jehovantodistajuuteni ei ole häirinnyt, kun ovat aina kuulemma pitäneet minua jehovantodistajana. Voin vilpittömästi sanoa, että tällaisia ystävyyssuhteita ei helpolla edes jehovantodistajista saa. Samalla tutkisteluni vetäjä "torui" minua kokouksissa käynnistä, valitettavasti kun en pääse vuorotyöni takia kaikkiin kokouksiin. Kenttätunteja piti myös lisätä.Samalla hän kertoi hän kertoi oman kielteisen näkökantansa mahdollisesta yliopistourastani.
Menneillä oleva vuosi on ollut minulle todella raskas henkisesti ja fyysisesti. En jaksa enää tätä ainaista lopun ajan odottelua.Välillä tuntuu,että parempi olisi jos kuolisin. Kokouksista en todellakaan saa mitään iloa.Konventit taas ovat suoranaista helvettiä.Tällä hetkellä minusta tuntuu,että minun ei olisi ikinä pitänyt kuulla sanaa totuus tai saada nähdä jehovantodistajia.Toden totta,minua masentaa.
Toisaalta olen ihastunut erääseen naiseen,joka ei ole jehovantodistaja. Ainoat lohtuni ovat urheileminen,jota harrastan paljon ja tietysti maailmalliset ystäväni,joita en tietenkään tule jättämään. Olen lukenut Veljesseuran sivuja nyt jonkin aikaa. Kokemukset,raamatun analyysit ja lehti analyysit ovat olleet minulle rohkaisevia. Olen huomannut,esim uutisista että sivusto käsittelee uutiset neutraalisti,jossa on hyviä että huonoja uutisia jehovan todistajista.Sellaiset uutiset pitäisikin olla,eikä mitään Vartiotornin ainaisen loisteliasta kuvaa.Toden totta epäilen, Vartiotornin asemaa Jumalan ainoana linkkinä Hänen ja hänen palvelijoidensa välillä.Joopa joo.
Mielestäni ihminen voi olla hyvä,olkoonpa hän katolinen,luterilainen,ortodoksi,muslimi,jehovantodistaja tai vaikkapa ateisti. Myöskin epäilen tätä lopun ajan SUURTA saarnamiskampanjaa. Jos nyt ihmiset ovat saaneet tarpeeksi tietoa,jotta Jumala voisi langettaa tuomionsa niin voi h.......Myöskään Vartiotornin ontuileva lopun ajan ennustelu ei todellakaan anna vakuuttavaa kuvaa.Näistä varjopuolista ei tietenkään mainittu tai mainita tutkisteluni aikana eikä tietenkään seurakunnassa.Kiitos teille kaikille kirjoittajille,kirjoitukset ovat olleet rohkaisevia.Aion vastedeskin katsoa kyseiset sivut.Toivottavasti saan näistä voimaa jatkaa eteenpäin.
Olen 22-vuotias mies.Olen kotoisin Etelä-Suomesta.Olen saanut perinteisen jehovantodistajakasvatuksen.Murrosiässä en ollut jehovantodistajien toiminnassa lainkaan mukana, vaikka uskoin vankasti "totuuteen".Pari vuotta sitten aloin jälleen herättää kokouksissa käyntiäni ja olemistani jehovan todistajien kanssa.Aloitin tutkistelun erään seurakuntani vanhemman kanssa.Ei aikaakaan kun minusta tuli kastamaton julistaja ja hiukan myöhemmin kastettu julistaja.
Kastemiseni jälkeen tutkisteluni vetäjä otti tiukasti kantaa maailmallisista ystävistäni,ettei niiden kanssa pitäisi viettää aikaa. Nämä ystävät,joista hän puhui ovat olleet ystäviäni 20 vuotta eli käytännössä koko ikäni. Ollaan aidosti sanottu, että olemme tosillemme kuin veljet.Heitä jehovantodistajuuteni ei ole häirinnyt, kun ovat aina kuulemma pitäneet minua jehovantodistajana. Voin vilpittömästi sanoa, että tällaisia ystävyyssuhteita ei helpolla edes jehovantodistajista saa. Samalla tutkisteluni vetäjä "torui" minua kokouksissa käynnistä, valitettavasti kun en pääse vuorotyöni takia kaikkiin kokouksiin. Kenttätunteja piti myös lisätä.Samalla hän kertoi hän kertoi oman kielteisen näkökantansa mahdollisesta yliopistourastani.
Menneillä oleva vuosi on ollut minulle todella raskas henkisesti ja fyysisesti. En jaksa enää tätä ainaista lopun ajan odottelua.Välillä tuntuu,että parempi olisi jos kuolisin. Kokouksista en todellakaan saa mitään iloa.Konventit taas ovat suoranaista helvettiä.Tällä hetkellä minusta tuntuu,että minun ei olisi ikinä pitänyt kuulla sanaa totuus tai saada nähdä jehovantodistajia.Toden totta,minua masentaa.
Toisaalta olen ihastunut erääseen naiseen,joka ei ole jehovantodistaja. Ainoat lohtuni ovat urheileminen,jota harrastan paljon ja tietysti maailmalliset ystäväni,joita en tietenkään tule jättämään. Olen lukenut Veljesseuran sivuja nyt jonkin aikaa. Kokemukset,raamatun analyysit ja lehti analyysit ovat olleet minulle rohkaisevia. Olen huomannut,esim uutisista että sivusto käsittelee uutiset neutraalisti,jossa on hyviä että huonoja uutisia jehovan todistajista.Sellaiset uutiset pitäisikin olla,eikä mitään Vartiotornin ainaisen loisteliasta kuvaa.Toden totta epäilen, Vartiotornin asemaa Jumalan ainoana linkkinä Hänen ja hänen palvelijoidensa välillä.Joopa joo.
Mielestäni ihminen voi olla hyvä,olkoonpa hän katolinen,luterilainen,ortodoksi,muslimi,jehovantodistaja tai vaikkapa ateisti. Myöskin epäilen tätä lopun ajan SUURTA saarnamiskampanjaa. Jos nyt ihmiset ovat saaneet tarpeeksi tietoa,jotta Jumala voisi langettaa tuomionsa niin voi h.......Myöskään Vartiotornin ontuileva lopun ajan ennustelu ei todellakaan anna vakuuttavaa kuvaa.Näistä varjopuolista ei tietenkään mainittu tai mainita tutkisteluni aikana eikä tietenkään seurakunnassa.Kiitos teille kaikille kirjoittajille,kirjoitukset ovat olleet rohkaisevia.Aion vastedeskin katsoa kyseiset sivut.Toivottavasti saan näistä voimaa jatkaa eteenpäin.