Jumalan ensimmäiset verta koskevat lait annettiin Nooalle ja hänen perheelleen vedenpaisumuksen jälkeen. JT-Seura viittaa verikiellossaan seuraaviin jakeisiin: 1. Moos. 9:3-7
Kolme käskyä: liha, veri, hedelmällisyys.Mutta lihaa, jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä. Ja jokaisen, joka vuodattaa teidän verenne, teidän elämänvoimanne, minä vaadin tilille. Minä vaadin tilille jokaisen eläimenkin. Vaadin tilille jokaisen ihmisen, joka vuodattaa lähimmäisensä veren. -- Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä omaksi kuvakseen Jumala teki ihmisen. Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää, lisääntykää ja levitkää yli maan."
Suomeksi:
Älä syö lihaa, josta ei ole laskettu pois verta (elämänvoimaa, elämää).
Älä vuodata ihmisen verta (älä murhaa), mutta murhaajat piti tappaa.
Olkaa hedelmälliset.
Lisäksi verestä puhutaan 3. Moos.17:10-16 (teurastaminen ja uhraaminen) ja 5. Moos. 12:15-25 (lait ja säädökset).
Lopusta aloitettuna: JT-Seura suosittelee todistajia naimattomuuteen ja naimisissakin olevia lapsettomuuteen, näköjään vastoin Jumalan antamaa käskyä. Muitako täytyy noudattaa sitä tiukemmin? Päätänkö itse mitä otan ja mitä jätän?
Käytettäisiinkö nyt sitä järkeä, jonka Jumala ihmispololle antoi - vaihtelevasti antoi, mutta kuitenkin. Edessämme on avattuna Raamattu ja nyt siitä pitäisi ymmärtääkin jotain koskien verta. Veressä on elävän olennon elämänvoima, ihan maalaisjärjellä ajateltuna. Lasketaan veri pois ja samalla katoaa elämänvoima.
Rautalankaa seuraa. Viittaan ihmisen verenvuodatukseen: siis murhaan tai tappoon. Jumala sen kielsi. Tiukkapipoinenhan voisi tässä väittää Raamattuun vedoten, että ihmisen saa siis tappaa myrkyllä, siinähän ei veri vuoda. Toisekseen: perusteellisenkin verenlaskun jälkeen onnettomaan uhriin jää noin puolet verestä. Jumalako ei tätä muka tiennyt ja sanoi: ei saa syödä verta, mutta vähän saa kuitenkin syödä? Älkää huoratko, mutta vähän saatte huorata? Älkää varastako, mutta vähän saatte...
Hurjaluontoisena väitän ihan kylmästi, että veri on pelkkä elämän symboli. Elämä itsessään on Jumalalle kallisarvoinen, ja uhrattu veri eli elämä piti palauttaa sen antajalle (maahan vuodattamalla tai uhraamalla). Verisen (elämänvoimaisen) lihan syöntikielto tarkoitti sananmukaisesti elävän lihan syömistä. Karmeaa mutta totta, Afrikassa ja Aasiassa elävästä eläimestä leikataan lihaa ja juodaan verta, koska liha pilaantuu kuumassa ilmastossa helposti. Jumala kielsi tämän, koska elämä on pyhä, se kuuluu Jumalalle. Elämällä ei saa leikkiä.
Miksi Jumala olisi muuten antanut luvan syödä itsestään kuolleen eläimen lihaa? Siinähän ON jäljellä eläimen veri, mutta miksi Jumala ei seuraavassa Raamatunkohdassa enää mainitsekaan koko veri-sanaa? Siksi, koska aineena veri on yhdentekevä, mutta elämän symbolina korvaamaton.
3. Moos. 17:14-16
"Älkää syökö minkään elävän olennon verta, sillä veressä on sen elämänvoima. Jokainen, joka syö verta, on poistettava kansansa keskuudesta. Jos joku, olipa hän israelilainen tai siirtolainen, syö itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä, hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön; hän on epäpuhdas iltaan saakka. Sitten hän on jälleen puhdas. Mutta ellei hän pese vaatteitaan ja peseydy, hän jää syynalaiseksi."
Eipä uhannut Jumala millään rangaistuksella, vaikka ihminen söi verta, jonka väistämättä kuolleen lihan mukana sai. Elävää lihaa verineen ei saanut syödä, mutta kuollutta lihaa verineen sai.
Verenluovutus tai verivalmisteiden käyttö on samasta syystä täysin sallittua. Niissä ei ole riistetty eikä riistetä kenenkään elämää, vaan päinvastoin pelastetaan elämää! Tämänkö Jumala kieltäisi? Verikiellon puolesta kouhkaavat eivät tunne Jumalaa ja sen lisäksi vihaavat muita ihmisiä.