Olenko vapaa mind-controllista?

[ShangDi]

Olen viime aikoina paljon pohtinut kysymystä: miten paljon sillä, mikä on populaarikulttuurissa hovikelpoista ja hyväksyttävää työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluissa(=käytännössä se, mitä iltapäivä-/naistenlehdet ilmoittavat kulloinkin olevan IN), on tekemistä todella totuuden kanssa, eli miten maailma oikeasti pyörii, tiedättehän?

Media muokkaa ajatteluamme hyvin paljon nykyaikana, sitä ei varmasti kukaan aikaansa seuraava kiistä. Kuinka paljon niistä ajatuksista ja mielipiteistämme, joita luulemme oman Vapaan(?) tahtomme tuotoksiksi, onkin meihin ulkopuolelta ympättyä tavaraa, viestimien, työkavereiden, yleensä ympärillämme meihin vaikuttavien ihmisten aikaansaannosta? On tietysti vaikeaa elää nykymaailmassa jossain henkisessä/maailmankuvallisessa tyhjiössä. Koko ajan meihin vaikutetaan ja me vaikutamme toisiin. Siitähän elämässä on kyse, ja näin sen tuleekin mennä! ...mut silti.
En kuitenkaan edes yritä vastata edelliseen kysymykseeni siitä, miten vapaita olemme itse vaikuttamaan maailmankuvaamme. Koska minulla ei siihen ole vastausta..

Joku on joskus sanonut, että niin pieneen kansaan kuin Suomi on, mahtuu aina yksi virallinen totuus kerrallaan. Uskon, että jokaisen on tervettä pohtia omaa maailmankuvaansa säännöllisesti, tehdä tavallaan maailmankatsomuksellinen inventaario: Miksi uskon tietyistä asioista niinkuin uskon, onko ns. Vapaa tahtoni todella vapaa vai luulenko vain niin; onko sekin pelkkä illuusio? Jokaisella kulttuurilla jokaisena aikana(myös lahkojen ulkopuolella!) on omat tabunsa, joista ei keskustella, jos haluaa säilyttää kasvonsa. Ja asiahan ei ole niin, että se, mistä ei voi puhua ei ole totta. Useimmiten totuus nimenomaan tuppaa pesiytymään juuri niihin yhteisön tabuihin ja virtahepoihin..

Halusin tuoda aiheen esille, koska lahkosta irtautumiseni jälkeen elin jonkin aikaa sellaisessa harhassa, että nyt kun en enää ole VT-seuran mielenhallinnan alaisuudessa, olen vapaa tarkastelemaan maailmaa sellaisenaan, täysin subjektiivisesti ilman valmiiksi syötettyjä vastauksia ja mielipiteitä. Mutta mitä enemmän olen seurannut ihmisiä, heidän ajatteluaan ja ennen kaikkea itseäni (!) olen tajunnut, että mind-control ei ole ainoastaan lahkojen etuoikeus, olemme sen kohteena kaikki ja jatkuvasti, tahdoimme tai emme, tiedostamme sitä tai emme, enemmän ja vähemmän. Mutta kukaan ei ole sille immuuni. Edes ne jalustalle korotetut "asiantuntijat", jotka nyky-yhteiskuntamme papistona muokkaavat ajatteluamme lausuntojensa ja mielipiteidensä välityksellä, eivät ole vapaita oman aikansa "Geistista".. Pääasia on kuitenkin, että asiasta puhutaan ja se tiedostetaan.

Ajatuksia, kokemuksia, mielipiteitä?

[ShangDi]

Haluan jatkaa edelliseen, että en usko, että on olemassakaan ns. "neutraalia, uskomuksista riippumatonta tietoa", jotain sellaista utopiaa, jota positivistinen koulukunta on markkinoinut ja kai näitä markkinamiehiä esiintyy edelleenkin. On ikäänkuin olemassa jokin Puhdas Tiede totuuden kanavana: "Tiede on puhunut: Case closed". Tiede taas tuottaa asiantuntijoita, tiedemiehiä, jotka kertovat meille "Suuren joukon" jäsenille totuuden maailmankaikkeudesta. Eivät ihmiset lahkojen ulkopuolella niin hirveästi eroa niistä, jotka luovat palvovan katseen omiin uskonnollisiin asiantuntijoihinsa: guruihin, Uskolliseen&ymmärtäväiseen orjaan, Paaviin, tv-evankelistoihin jne. Jokaisella meillä on se oma orjaluokkamme, olemme siitä tietoisia tai emme. Moni entinen lahkon jäsen on tehnyt tieteestä ja sen tuloksista oman uskontonsa.

En todellakaan halua mitätöidä tiedettä ja sen tuloksia. Uskon sen olevan yksi parhaista välineistä saada vastaus kysymykseen: Millainen on se todellisuus, jossa elämme? Kuinka kaikki on saanut alkunsa ja kehittynyt, miten kaikki pyörii? On kuitenkin muistettava, että tiede on tasan tarkalleen yhtä luotettava, kuin sen tekijöiden kyky tehdä luotettavia havaintoja todellisuudesta. Kun kokeellinen luonnontiede alkoi syntyä, sen pioneereilla oli luja usko ihmisen kykyihin tehdä todenmukaisia, luotettavia havaintoja ympäristöstään. Myös usko siihen, että luonto noudattaa tiettyjä säännönmukaisia, matemaattisesti eksakteja luonnonlakeja, on aikanaan ollut edellytys tieteelliselle vallankumoukselle länsimaissa. Eli ennen kuin kokeellisen luonnontieteen tekemiseen voi ylipäätään lähteä, on oltava ainakin kaksi perususkomusta:

1: Ihmisen henkiset ja älylliset kyvyt ovat sellaisia, että niiden pohjalta voidaan tehdä luotettavia, objektiivisia havaintoja ympäröivästä todellisuudesta.

2: Maailmankaikkeus ei ole sekasortoinen kaaos vaan noudattaa kellokoneiston tavoin täsmällisiä luonnonlakeja. Luonnontiede on ollut mahdollista, koska elämme kosmoksessa, emme kaaoksessa.

On syytä panna merkille, että edelliset uskomukset eivät ole syntyneet tieteellisen tutkimustyön tuloksina. Ne on oletettu alusta pitäen ns. annettuina. Harva länsimaisen kulttuurin kyllästämä ihminen kiistää näitä tieteentekemisen perusoletuksia. Mutta aina jää ilmaan kysymys: MIKSi? En aio antaa valmista vastausta. En edes yritä..

[toolman]

Vapaaksi pääsee tekemällä ratkaisun ja toiminnan, joka johtaa tiedottomuuteen.

[Arskavain]

i uskon tietyistä asioista niinkuin uskon, onko ns. Vapaa tahtoni todella vapaa vai luulenko vain niin; onko sekin pelkkä illuusio?

Heippa vaan!

Minua ihan oikeasti hymyilyttää tapasi alkaa tutkia asioita omasta näkökulmastasi....yrität ja onnistustkin olemaan objektiivinen ja huomaan ajatustesi sekasortoisuuden... Eikä se haittaa, koska olet tiellä, jossa haet vastauksia korvaamaan edesmennyt jos ...(tai jätän jossittelematta).

Me tarvitsemme jotakin, koska olemme kaikesta huolimatta henkisten kykyjen omaavia ihmisiä. Minäkään en mielelläni puhu totuudesta, mutta sensijaan käytännöllisyydestä suhtautumisesta asioihin, jotta elämässä pärjäilee.

Tutkin nimittäin maailman teorioita kaikkeudesta ja kuuntelen korvat höröllään viisaina pidettyjä tutkijoita, lahjakkaina pidettyjä tiedemiehiä ja ajatteli, kuinka paljon he ovat demarkaatio ongelman (http://fi.wikipedia.org/wiki/Demarkaatio) vaivaamia ts. jonkin kannan esiin tuomista suositaan ja pidetään hyväksyttynä "tiedepiireissä". Tosin ei unohdeta, että tiede on usein empiiristä eli kokeilevaa ja havainnointia ulkopuolelta, mutta ajatteleppa kaikkia esim. tutkijoita tai arkelogeja, jotka väärentävät saadakseen kunniaa?

On monia ikuisuuskysymyksiä, jotka saavat päämme pyöräälle ja ehkä pahimmassa tapauksessa jopa "sekaisin" . Olen itse kokenut hyödylliseksi keskittyä olennaiseen. Otan esimerkin...

Kvanttifysiikka on mielenkiintoista ja jopa "humalluttavaa", koska atomin elketronien asema ei ole ennustettavissa ja Einstein inhosi juuri sen takia sitä. Pelkistetysti kvanttifysiikka selttää miksi pallo vierii eri paikkaan, vaikka se pudotetaan samasta kohtaa samalla voimalla...Tästä on saanut esim kaikkeuden teoriaa koskevat käsitykset alkunsa, että on olemassa ns. paralleelitodellisuus eli maailmankaikkeuksia on useita, joissa kaikki mahdollinen tapahtuu. Eräs fyysikko sanoi, että meidän ei tulisi visualisoida sitä...

Itse olen kannalla, että ihmisen mieli on jotakin suurempaa ja rajattomampaa kuin fyysinen ulkokuoremme. Ajattele rukousta...ehkä aivoissamme on jonkisortin lähetin.... . Miten muuten telepaattiset kyvyt olisivat selitettävissä?

Se nyt vaan on tosi, että paranormaaleja asioita tapahtuu!

Ja nyt asiaan! Oikeastaan rajallisuuteni huomioon ottaen ei ole ollenkaan hullumpaa uskoa, että "jokainen huone on jonkin rakentama, mutta kaiken rakentaja on jumala" ja keskittyä vain tähän elämään ja koittaa tehdä parhaansa ILMAN KENENKÄÄN MIELENHALINTAA, koska jumala on oikeudenmukainen ja hänelle riittänee, että teet parhaasi, jonka vain omana yksilönä voi tehdä.

(Tällä koneella mulla ei oo oikeinkirjoitus ohjelman tarkistusta )

[Pehmoluopio]

Kuinka paljon niistä ajatuksista ja mielipiteistämme, joita luulemme oman Vapaan(?) tahtomme tuotoksiksi, onkin meihin ulkopuolelta ympättyä tavaraa, viestimien, työkavereiden, yleensä ympärillämme meihin vaikuttavien ihmisten aikaansaannosta?

Kuta kuinkin kaikki. Koko läntinen maailma on valhetta alusta loppuun asti. Viime aikoina olen puuhastellut ilmiön nimeltä "queer"-ympärillä. Suomen kielessä siitä vaietaan jopa niin ettei sille ole olemassa kunnon suomennusta, mikä johtaakin kysymykseen, kuka kehittää kieltä ja mitä tarkoitusta varten.
En olisi minä jos varauksetta hyväksyisin kaikkia queerejä ajatuksia.

Nyt kun olen vapautunut luomisuskosta, niin olen ruvennut epäilemään popularisoitua kuvaa darvinismista. Epäilen, ettei eläimillä ole hierarkioita oikesti lisääntymistoimintojen ulkopuolella. Esimerkiksi kuusitiaisella nokkimisjärjestyksessä alempana oleva on paremmin ruokittu kuin se, joka on nokkimisjärjestyksessä ylimpänä. Näkyyhän se lintulaudallakin, jotkut keskittyvät paikan omaistamiseen, toiset taas syömiseen.

Tämä koko yhteiskunta on valhe, kaikki yhteiskunnat ovat valheita. Oikeasti elämme feodalismissa. Kuningas on valtio, yrittäjät ovat aatelisia ja me muut olemme lakeijoita. "Aatelinen" tarkoittaa muuten verovapaata. Kuningas jakaa sitten meitä läänityksinä aatelisille.

Kaikkein pahin syöpä on kapitalismi ja se, mitä kutsumme "kommunismiksi" ei olekaan sitä vaan valtiokapitalismia. Kapitalismi, eli hyötyminen, voitontavoittelu ja riistäminen määrittää ihmisten välisiä suhteita ja tilaa. Milloin olemme antaneet luvan kaupungin johdolle täyttää katukuva mainoksilla mutta jos itse liimaat tarran, niin sitä ollaan poistamassa? Milloin sinun oma asuinalueesi on ikinä edes äänestänyt suurempaan kaupunkiin liittämisestä, milloin on äänestetty vaalipiirin rajat, milloin on kysytty, haluammeko me kuulua Suomen väkivaltioon. Koko rakenne on väkivaltainen heti alusta pitäen.

Kapitalismin tarkoitus on riistää ihmsiltä elämä nujertamalla heidät yksinkertaisiin, toistuviin työtehtäviin vankilamaisissa olosuhteissa. Tuontanto ei ole tarkoitus, muutenhan ei olisi pulaa perustarpeista. perustarpeiden tuotanto on koko ajan sabotoitu niin, että ihmiset saadaan orjalaumoina tekemään jotain heille itselleen hyödytöntä eliitin shamppanjavispilää. Koska työ = vankila, työn tarkoitus on muuttaa ihminen spontaanista, iloisesta, lapsenomaisesta, ailahtelevasta, leikkisästä vangiksi, kesytetyksi ja koneeksi. Tämä tavoite yhdenmukaisuuteen on Jehovan todistajillakin, paratiisin edustaessa tilaa, jossa tukahdutettu lapsellisuus pääsee jälleen valloilleen.
Ihmisen kesyttäminen johtaa mielenterveysongelmiin aivan niin kuin tuotantoeläimetkin voivat huonosti ahtaissa häkeissään. Narsistit ovat hulluja, jotka yrittävät leikkiä normaalia, koska yhteiskunta ei tarjoa tilaa luvalliselle sekoamiselle karismaattisen uskonnon ulkopuolella. Sen sijaan että ihminen sekoaisi, hänet tönkkölääkitään, niin että häneltä katoaa tunteet ja hän suorittaa mekaanisesti hänelle sälytetty orjatyöt.

Raamattu taas on omituinen alusta pitäen kannibalismiin kehottavine kristuksineen. Oudointa on se, että ensin henkiolennot tuottavat jälkikasvua maan naisten kanssa ja siitä seuraa pahuutta niin Jehova menee ja tekee itse saman, raiskaten "neitsyt" Marian. Ei ihme, että kristus halutaan hengiltä kun hän puhuu olevansa henkiolennon ja naisen jälkeläinen ja julistavansa maailmanloppua. Fariseukset olivat kyllä lukeneet vedenpaisumuksesta, mutta eivät kyllä koskaan kyseenalaistaneet miksi jumala loi mäkäräisen, teki sen epäpuhtaaksi ja usutti sen fariseusten ruoan kimppuun. Ehkä uskonnollisia töitä harjoittaessaan heille saattoi syntyä epäilys siitä, miksi leeviläisillä oli etuoikeus helppoihin hommiin ja miten jumala aivan henkilökohtaisesti rankaisi jokaista ei-leeviläistä joka otti tehdäkseen leeviläisten työt. Kuulostaa siltä, että on eliitti joka haluaa vahtia eliittiasemansa pysyvyyttä.

Oikeastaan noita eliittiryhmiä oli monta. Ennen vanhaan oli laiska mies, niin hänen ei tarvinnut tehdä raskaita peltohommia tai juosta pässien perässä laitumella kun hän kuului Tammuzin, Baalin, Ishtarin, Osiriksen, Mardukin jne. papistoon. Lopulta kaikki olivat köyhiä kun kaikki kuuluivat jonkinlaisiin papistoihin. Siksi keksittiin monoteismi. Yksi jumala omi itselleen kaikki uhrilahjat ja määräsi tarkoin rajatun papiston ja kaikkien muiden piti sitten tehdä oikeita hommia. Tämä ei tietenkään kelvannut, vaan monet laiskat silti pystyttivät asera-karsikoita ja kumarsivat tammusta ja heiutä vainottiin säälimättä. Syntyi hierarkia ja hierarkiasta syntyi valtio. Yksi jumala, yksi kansa, yksi valtio, yksi johtaja. Hölmöt israelilaiset luulivat, että heidän menestyksensä johtuu jehovasta, vaikka se johtui yhden jumalan monopolista.

Sitten tämän väkivaltion hallinto vannoo käsi tämän kirjan päällä. Mitenkähän maistraatti suhtautuisi siihen, jos ilmoittaisi kuuluvansa useaan uskontokuntaan? Monoteismin perintö on aika vahva.

Menisi aika pitkäksi luetteloksi se, mihin minä en usko tätä nykyä.

[JukkaP]

Opiskelen lähihoitajaksi tällä hetkellä ja motivaation löytäminen on aika lailla tiukassa. Syynä yllä olevat kirjoitukset.

Oeln löytänyt paljon eri vaihtoehtoja nykyiselle lääketieteen kannalle (joka perustuu puhtaasti lääkkeistä saatuihin voittoihin) ja tuonut niitä koulussani esille. Aina vastauksena on sama mikä tuo takaumia JT ajoilta; "Hienoa että tutkit ja pohdit, mutta täällä mennään näin ja Piste." Ainoa minkä olen lukenut länsimaisen lääketieteen eduksi on sen tapa onnistua pelastamaan ihmishenkiä nopeiden kirurgisten toimenpiteiden avulla mutta nyt sekin näkemys horjuu. Taitaa tuokin olla vain tulosta siitä ettei ihminen kykene päästämään irti joten voitaneen kirurgiaakin pitää jonkin sortin pakkomielteisyytenä.

Luen tälllä hetkellä George Orwellin kirjoja ja nuo antavat hyvän kuvan 1900 luvun alun Englannista ja siitä kuinka yleiset mielipiteet muokkautuivat. Tuskin nuo asiat ovat mihinkään muuttuneet, asioilla on vain uudet nimet.

Nämä kaikki tekevät olon kyllä melkoisen apaattiseksi ja masentuneeksi mutta jotenkin itseäni lohduttaa nykyinen valinnanvapaus. Saanhan lähteä metsään ja elää täysin omaa elämääni (kunhan en kerro metsänomistajalle olevani siellä).Tai sitten yhtä hyvin voin jäädä kotiin lukemaan hyviä kirjoja (lainaan ne kirjastosta; liityn Piraattipuolueeseen). Ja koska maailma on aina sitä katsovan ihmisen näköinen (piatsi jos se ei ole saavuttanut zeniläistä valaistunutta mielentilaa ja katsoo maailmaa täysin ilman nimiä. Anyone?) yritti se nähdä asiat kuinka objektiivisesti tahansa, valaa minuun rauhaa Paavalin sanat jotka kuuluvat; "Se joka tekee uskoaan vastaan, tekee syntiä." Siis Omavastuu!

[Pehmoluopio]

Saanhan lähteä metsään

Mihin "metsään"? Metsät on hakattu raiskioiksi ja tilalle on laitettu puupeltoa ja pusikkoa.

ja elää täysin omaa elämääni (kunhan en kerro metsänomistajalle olevani siellä).

Voit tienata helposti rahaa polttamalla viinaa. Ai niin, mutta sehän on laitonta. Ai, miksikö. Ihanko oikeasti luulet, että kansan etua on sillä ajateltu, vai onko pikemminkin niin ettei suomalaiset menisi metsään valtion kontrollin ulkopuolelle elämään omavaraistaloudessa.
Saat siis mennä metsään kunhan kuolet sinne. Laillisiakin tapoja metsässä tienata on, mutta sitten joudut maksamaan raskaamman päälle veroa.

Tai sitten yhtä hyvin voin jäädä kotiin lukemaan hyviä kirjoja (lainaan ne kirjastosta

Arvaa onko kirjastossa mitään mikä haastaa valtiossa halutun ajattelumallin. Ihan yhtä hyvin voisit etsiä salin kirjastosta luopiokirjoja.

[Vieras]

Kiitos laadukkaasta pohdinnasta.

Elämä ja maailmankaikkeus on mutkikas juttu. Se varmistuu iän karttuessa. Totuuden julistajat suorastaan nolaavat itsensä. Elämä on jatkuvaa etsimistä, aivan niin kuin Raamattukin kehottaa. Elämä tekee lopulta meistä hyvin nöyriä. Ei ole mielestäni kuitenkaan mitään syytä masentua ja tulla kyyniseksi. Se että olemme saaneet elämän on niin suuri lahja, että on syytä pysyä aina mielialassaan positiivisella puolella.

Jehovan todistajat luovat passivoivan käsityksen totuudesta, väittämällä löytäneensä sen. Näin ollen he eivät tunne tarvetta enää etsiä, vaan elävät syvässä itsetyyväisyydessä kuvitellen jo löytäneensä totuuden. He eivät halua missään muodossa kyseenalaistaa tätä kuviteltua totuutta ja se on hyvin vaarallinen seuraamus tällaisesta itsetyytyväisestä asenteesta.

Tämän kaltainen avaus syvään pohdintaan on erinomainen asia. Odotan mielenkiinnolla lisää näkökantoja avattuun keskusteluun.

[wolframium]

Viisaita ajatuksia edellisiltä kirjoittajilta tässä topicissa. Jotenkin taas rupesi ärsyttämään koko systeemi...

Ihan niinkuin jeput kutsuvat epätotuuttansa "totuudeksi", valtiokapitalismi kutsuu itseään "kommunismiksi", niin myös harvainvalta kutsuu itseään "demokratiaksi" ja Suomi kutsuu itseään "tasavallaksi". Sanakikkailua ja valheellisten mielleyhtymien synnyttämistä kaikki tyynni.

Mikäli Suomessa tosiaan olisi demokratia, niin tapahtuisi siten, että kaikkein surkeimpien duunien palkat nousisivat kohisten, kun taas vastaavasti "yksityisvaltiollisen" firman johdossa kahvittelusta kavereiden kanssa ei maksettaisi miljoonakorvauksia.

Sen verran positiivinen ihminen kuitenkin olen, että sitä mukaa kun ihmisen aivojen tilavuus evoluution myötä kehittyy, niin uskon tällaisista räikeyksistä päästävän eroon. Ihmiset ryhtyvät pikku hiljaa tekemään itseään ÄLYLLISESTI kiinnostavia asioita ja ymmärtävät samalla (kollektiivisesti), että niille uhrautuvaisille, jotka tekevät ns. "paskaduuneja", täytyy maksaa kunnon korvaus.

Olen usein parjannut Raamattua, mutta löytyyhän sieltä jotain suuria viisauksiakin, kuten "tee toisille niinkuin haluaisit itsellesi tehtävän". Kuinkahan moni miljoonia yhteiskunnalle maksava kahvinjuoja-narsisti olisi valmis näin tekemään?

PS. Olen muuten harvinaisen kateellinen ja epänöyrä ihminen.

PS2. Normikorvaus ns. "ruohonjuuritason" ihmiselle pelkästä kahvittelusta on n. 500 euroa kuukaudessa miinus 20% veroa.

[wolframium]

Se että olemme saaneet elämän on niin suuri lahja, että on syytä pysyä aina mielialassaan positiivisella puolella.

No huh. Minulle tuo ensimmäinen lause tuo mieleen lähinnä selkäpiitä karmivan Jt-propagandan, ja tuo toinen lause tuo mieleen lähinnä selkäpiitä karmivan yritysmaailma-propagandan.

Elämä ei ole mielestäni mikään "lahja", vaan lähinnä sattuman ohessaan tuoma hyödyke. "Lahjasta" jää aina jotenkin sellainen tuntuma, että olisi kiitollisuudenvelassa johonkin suuntaan.

Positiivisuus ei voi myöskään olla mikään elämän itseisarvo. Tämä on nyt vähän tuhmasti ja idioottimaisesti sanottu, mutta mielestäni CP-vammaiset ovat maailman positiivisinta porukkaa. Silloin tosin reaalimaailmasta huolehtiminen jää muiden harteille.

[Viljo]

Myös usko siihen, että luonto noudattaa tiettyjä säännönmukaisia, matemaattisesti eksakteja luonnonlakeja, on aikanaan ollut edellytys tieteelliselle vallankumoukselle länsimaissa.

On syytä panna merkille, että edelliset uskomukset eivät ole syntyneet tieteellisen tutkimustyön tuloksina. Ne on oletettu alusta pitäen ns. annettuina.

Minulla on sellainen näkemys, että usko luonnon noudattamiin matemaattisesti eksakteihin luonnonlakeihin on nimenomaan syntynyt havaintojen kautta, erilaisten kokeiden tulosten analysoinnin perusteella.

[Pehmoluopio]

"tee toisille niinkuin haluaisit itsellesi tehtävän". Kuinkahan moni miljoonia yhteiskunnalle maksava kahvinjuoja-narsisti olisi valmis näin tekemään?

Katolilainen inkvisitio ainakin perusteli toimintaansa tuolla. Kun kerta harhaoppisen sielu uhkaa joutua helvetin lieskoihin, niin eikö olisi rakkaudellista kiduttaa tätä vähän niin että hän pääsisi katumukseen ja selviäisi vähemmällä tuonpuoleisessa.
Päivi Räsäsen mielestä on rakkaudellista eheyttää homoja. Jos hn itse olisi lesbo, hän haluaisi tulla eheytetyksi.
Jehovan todistajien mielestä on rakkaudellista erottaa ihmisiä väärinteoista, koska jos he itse syyllistyisivät väärintekoon, he haluaisivat mielummin tulla erotetuiksi ja sitten katua kun tuhoutua Harmagedonissa....

[wolframium]

Katolilainen inkvisitio ainakin perusteli toimintaansa tuolla.

Toivoisin, että sadomasokistit eivät enää tulevaisuudessa saisi noin paljon valtaa, mutta saatan olla myös väärässä.

[Vieras]

Ilman elämää ei ole mitään. Ei tuskaakaan, jota tieto tuo. Raamattukin toteaa että tieto tuskaa tuo. Tietämättömänä olisi usein helpompaa, eikä mikään sinänsä estä meitä pysymystä tietämättöminä tämän kaltaisista asioista, joita keskustelun avaaja pohtii. Mutta useat meistä syystä tai toisesta haluaa tietää enemmän tämän kaltaisista asioista, vaikka niiden tajuaminen tuo tullessaan jonkinasteista tuskaa.

Miksi näiden asioiden syvällisempi tietäminen tuo tuskaa? Koska paljastunut tieto romuttaa perinteisiä käsityksiämme. Joulupukkia ei olekaan olemassa. Myös paljastunut tieto nöyryyttää meitä, koska tajuamme, ettemme tiedäkään oikeastaaan yhtään mitään. Eli mitä enemmän tiedämme sitä selvemmin tajuamme, ettemme tiedä paljoakaan, vaikka niin olemme luulleet.

Onko elämä lahja? Olemme saaneet sen pyytämättä, täysin ilman omaa ansiotamme. Joten pitäisin sitä kaikkein suurimpana lahjana jota ylipäätään voimme saada. Kuten sanottua, ilman elämää ei ole mitään.

Positiivisuus ei ole itsetarkoitus, mutta eikö ole mukavampi kuitenkin elää posiviisella asenteeella. Aivan kuten isä sanoi entiselle pikkupojalle, että hänen on toteltava tai itkettävä ja toteltava. Meidän on samoin elettävä tai itkettävä ja elettävä. Miksi itkisimme? Emme paranna sillä elämäämme mitenkään, päin vastoin. Elämän anutlaatuisuudesta johtuen on syytä olla syvästi onnellinen joka aamu herätessämme jälleen uuteen päivään, joita on mahdollisesti jäljellä enää yksi vähemmän.

Mutta mennäksemme varsinaiseen aiheeseen, mielen hallintaan. Mihin voi luottaa ja onko olemassa lainkaan ns. totuutta? Vartiotorni kirjoitti tähän liittyen seuraavasti.

Vartiotorni 15.4.2009 s.15
Paljon tietoa hankkineita ihmisiä pidetään usein viisaina. Mutta ovatko maailman niin sanotut älyköt todellisuudessa viisaita? Eivät ole, sillä he eivät kykene tarjoamaan luotettavia neuvoja elämän todellisen tarkoituksen löytämiseksi. Päinvastoin ne, jotka sallivat maailman viisaiden vaikuttaa itseensä, "heittelehtivät kuin aaltojen ajamina", ja "jokainen opetuksen tuuli kuljettaa [heitä] sinne tänne" (Ef.4:14).

Mitä on viisaus sanan täydessä merkityksessä? Jos maailman viisaat eivät olekaan viisaita, niin kuin Vartiotorni toteaa, ovatko sitten Jehovan todistajat viisaita? Onko heidän tarjoamansa opastus osoittautunut luotettavaksi elämänohjeeksi tarkoitukselliseen elämään?

Jos maailman viisaiden viisaus on ailahtelevaa, eivät Jehovan todistajat opetuksissaan ole sen parempia. Jos maailman viisaiden viisauteen ei voi luottaa, siinä ei ole sinänsä mitään outoa. Kautta historian ihmisviisaus on ollut muuttuvaa tiedon lisääntyessä. Viisaat ovat aina painottaneet sitä, että ymmärrys eri asioista perustuu aina sen ajan käsitykseen.

Sen sijaan Jehovan todistajat ovat kautta historiansa puhuneet aina totuudesta, jonka Jumala on heille paljastanut. Jos asia olisi todella näin, totuus olisi totuus, joka ei muuksi muutu. Mutta nämä Jumalan paljastamat totuudet ovat kuitenkin yksi toisensa jälkeen muuttuneet, jotkin useitakin kertoja.

Vaikka maailman viisaus on vain tämän hetkinen käsitys elämästä on se kuitenkin uskottavampaa viisautta kuin Jehovan todistajien viisaus, joka pyrkii olemaan yli-inhimillistä, jumalallista viisautta, jota se ei kuitenkaan olekaan.

Maailman viisaus jakautuu vielä niihin jotka uskovat ja niihin jotka eivät usko Jumalan olemassaoloon. Millaisessa ympäristössä olemme kasvaneet vaikuttaa hyvin suuresti siihen kumpi näkemys hallitsee ajatusmaailmaamme. Kykenemmekö pohtimaan aitona vaihtoehtona vastakkaisen ajatussuunnan näkemyksiä, on kysymys jota on syytä pohtia vakavasti. Siten voimme koetella mikä todellisuudesssa hallitsee mieltämme. Perinne vai tosiasiat.

[Markku Meilo]

Miten muuten telepaattiset kyvyt olisivat selitettävissä?

Viimeisin mitä minä olen aiheesta lukenut, niin ko. kykyä ei käytännön kokeessa todettu.

Se nyt vaan on tosi, että paranormaaleja asioita tapahtuu!

Kuinka suuren painon laitat sille, että paranormaali-sanalle on annettu useita merkityksiä?