Oppi Gehennasta

[Ariadna]

Jehovan todistajien mukaan Raamattu sanoo, ettei helvettiä ei ole olemassa. Monille tämä tieto on ollut se ensimmäinen askel tutkia Jt-oppia ja sen seurauksena he ovat liittyneet Jt- järjestöön. Mutta pitääkö heidän väittämänsä paikkansa?
Juutalaisten rabbien Vanhan testamentin selityksiä lukiessa ja Jeesuksen aikaan perehtyessä on minulle tullut seuraavanlainen käsitys:

Juutalaisuudessa Helvetin nimi on Gehennom erään laakson mukaan, jossa pakanat muinoin uhrasivat lapsiaan Molok-jumalalle.
Paikasta tuli käsitteenä helvetti eli Gehenna ja siitä kehittyi oppi, johon sisällytettiin käsitys niistä jotka olivat vetäneet päälleen vanhurskaan Jumalan rangaistuksen. Gehennassa synnintekijät saivat rangaistuksensa ahdistavien enkelien ja paholaisten käsissä.
Sovitus synneistä kesti kaksitoista kuukautta iljettävimpien rikosten osalta kauemminkin, keskeytyen aina sapattina. Jeesuksen aikana kaikki olivat tästä opista yksimielisiä kuten Matt.5:22 ja Jaak. 3:6 kertovat.

Erimielisyyttä aiheutui ajankohdasta, kärsiiko kuollut sen heti vai tulevaisuudessa, eli kiista ylösnousemuksen ajankohdasta jota käytiin saddukealaisten ja farisealaisen välillä.

Jeesuksen ajan Vt-selityskirjallisuus Misna ja sen opettajat opettivat - poiketen aikansa filosofisesta käsiteteestä ihmisen kuolemattomasta sielusta - niin, että he näkivät kuoleman jälkeisen elämän, jossa henki, sielu ei palaa passiivisena takaisin vaan yhdistyy ruumiiseen.
Uudessa testamentissa ei siis ole mitään uutta oppia, Israelissa opit olivat jo olemassa. Aikalaistensa tapaan Jeesus opetti rukoilemaan Jumalan valtakuntaa -jota juutalaiset ovat kautta aikojen odottaneet - ja tekemään hyviä tekoja välttääkseen gehennan tuomion, joka oli puhdistusta synneistä, eli vääristä teoista.

[Vieras]

Lahkohan selittää asian näin:

Ei ikuisen piinan vertauskuva. Jeesus Kristus yhdisti Gehennaan tulen (Mt 5:22; 18:9; Mr 9:47, 48), samoin teki opetuslapsi Jaakob, ainoa raamatunkirjoittaja joka Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan lisäksi käytti tuota sanaa (Ja 3:6). Jotkut kommentaattorit pyrkivät yhdistämään nuo Gehennaan liittyvät maininnat tulesta siihen ihmisuhrien polttamiseen, jota harjoitettiin ennen Josian hallituskautta, ja tällä perusteella he väittävät, että Jeesus käytti Gehennaa ikuisen piinan vertauskuvana. Koska Jehova Jumala kuitenkin ilmaisi inhoavansa tuota tapaa ja sanoi sen olevan sellaista, ”mitä minä en ole käskenyt ja mikä ei ole noussut sydämeeni” (Jer 7:31; 32:35), niin on varsin epätodennäköistä, että Jumalan Poika olisi Jumalan tuomiosta puhuessaan ottanut sellaisen epäjumalanpalvelukseen liittyvän tavan Gehennan vertauskuvallisen merkityksen pohjaksi. Lisäksi Jumala sääti profeetallisesti, että Hinnominlaaksoa käytettäisiin ruumiiden joukkohävityspaikkana, ei elävien uhrien kidutuspaikkana (Jer 7:32, 33; 19:2, 6, 7, 10, 11). Näin ollen Jeremian 31:40:n viittauksen ’ruumiiden ja rasvaisen tuhkan alatasankoon’ ajatellaan yleisesti tarkoittavan Hinnominlaaksoa, ja portti, joka tunnetaan nimellä ”Tuhkakasojenportti”, johti ilmeisesti tuon laakson itäpäähän, missä Hinnominlaakso yhtyi Kidronin purolaaksoon (Ne 3:13, 14). On ilmeistä, että mainitut ”ruumiit” ja ”rasvainen tuhka” eivät liity niihin ihmisuhreihin, joita uhrattiin Ahasin ja Manassen johdolla, sillä epäjumalanpalvelijat olisivat epäilemättä pitäneet näin uhrattuja ruumiita ”pyhinä” eivätkä olisi jättäneet niitä virumaan laaksoon.

Se, mitä Raamattu sanoo Gehennasta, onkin yleensä yhdenmukaista rabbiinisten ja muiden lähteiden esittämän perinteisen näkemyksen kanssa. Tuon näkemyksen mukaan Hinnominlaaksoa käytettiin Jerusalemin jätteiden kaatopaikkana. (J. B. Phillipsin The New Testament in Modern English kääntää Mt 5:30:ssä olevan sanan ge′en·na ”roskakasaksi”.) Juutalainen kommentaattori David Kimhi (1160–1235?) kertoo sanasta ”Gehinnom” joitakin historiallisia tietoja kommentissaan psalmiin 27:13: ”Ja se on Jerusalemin lähistöllä oleva paikka, ja se on vastenmielinen paikka, ja sinne heitetään epäpuhtauksia ja ruumiita. Siellä oli myös jatkuva tuli epäpuhtauksien ja ruumiiden luiden polttamista varten. Tämän vuoksi jumalattomien tuomiota sanotaan vertauskuvallisesti Gehinnomiksi.”

Kaikkien uskontojen ongelmana on oppien epätäsmällisyys, joka mahdollistaa erilaisia tulkintoja ja uskonpuhdistajien olemassaolon. Jos oppirakennelmat olisivat selkeitä, ei niistä tulisi erimielisiä näkemyksiä. Tulkintoja. Tämä sama ongelma koski myös juutalaisuutta ja siksi se lahkoutui.

[Aaac]

Mahtavan aukotonta todistelua

epätodennäköistä - - ajatellaan yleisesti - - ilmeisesti - - epäilemättä - - yleensä

[Vieras]

Jos lahko on oikeassa tuossa opissaan niin se myöntää tuon edun kaikille, vaikkei olisi kaupitellut ainuttakaan vartiotornia. Tuonpuoleisen helvetittömyyden takia ei siis kannattaa mennä tämänpuoleiseenkaan helvettiin.

Vaikka ilmestyskirja on lahkolle Raamatun mieliosa, ei tuossa edellä ole siteerausta ilmestyskirjassa mainitusta "ikuisesta helvetin tulijärvestä" vai miten se tarkasti meni. Mutta tämäkin asia on siis lahkon yleisten tulkintaperiaatteiden mukaan koottu semmoisista jakeista joilla väite/oppi voitaisiin perustella "varsin epätodennäköisesti" kuten tuossa itsessään sanotaan.

Jotkut asiantuntijat puhuvat kuitenkin että tiedämme helvetin vain eroksi Jumalasta, Raamattu ei tarkemmin kerro.

[sinner74]

Uudessa testamentissa ei siis ole mitään uutta oppia, Israelissa opit olivat jo olemassa. Aikalaistensa tapaan Jeesus opetti rukoilemaan Jumalan valtakuntaa -jota juutalaiset ovat kautta aikojen odottaneet - ja tekemään hyviä tekoja välttääkseen gehennan tuomion, joka oli puhdistusta synneistä, eli vääristä teoista.

Eikö katolinen ajatusmaailma ole vähän tämänsuuntainen? Protestantti pelkää ikuista tuomiota, kun taas katolilainen sitä pyllylle läpsäytystä.

[Ariadna]

Gehennan ja katolilaisen kiirastuli oppi muistuttaa paljon toisiaan.

Juutalaisuuteen tuo oppi tuli Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeen 500-luvulla eKr. Pakkosiirtolaisuus sai juutalaiset näkemään Jumalansa armollisena ja anteeksi antavana, siis aivan päin vastoin kuin nykyajan Jehovan todistajien Harmagedonin kostolla peloitteleva Jumala.

Harmagedonin opin julmuutta ei voi edes verrata Gehennan tuomioon. Juutalaisen Lain mukaan syntejä voi sovittaa jo eläessään ja ne mitä ei ole ehtinyt sovittaa, jää Gehennaan ja lopulta vapautuu niistäkin.

Tältä pohjalta Jehovantodistajien jokapäiväinen arki vastaa jo Gehennassa oloa, Harmagedon uhka on joka hetki ahdistavasti esillä, se pitää huonosti mukana olevat ja huonosti voivat järjestön sisällä ja pelko tulevasta saa heidät tottelemaan ja noudattamaan järjestön kaikkia ihmissääntöjä.

Tähän vielä juutalaisesta uskosta sen verran, että he uskovat kaikkien kansojen pelastukseen. Heillä on vain erikoisasema Jumalan kansana jonka kautta Jumala toimii, mutta muille ulkopuolisille päti liitto, jonka Jumala solmi Nooan kanssa ja jonka jälkeläisiä kaikki ihmiset ovat.