Aloitan:
- Pentuna emme saaneet katsella uudenvuoden raketteja (muutamana vuonna ainakaan), koska sähikäisten sun muiden käyttö on ehkä kenties joskus yhdistetty pahojen henkien karkoittamiseen.
- Veli vanhin 'ystävällisesti' pyysi erästä seurakuntamme sisarta olemaan käyttämättä hihattomia paitoja kokouksissa/kentällä kesäaikaan, koska se saattaa kompastuttaa muita.
- Heppatyttöaikaan tallilta löydetty ja tottakai kotiin kannettu hevosenkenkä piti heittää roskiin, koska siinä saattoi asua demoni (liittyi muistaakseni jotenkin hevosenkenkäsymbolin käyttöön amulettina).
- Discotanssin sanottiin olevan saatananpalvontaa. Näkemyksen mukaan siinä kun oli tarkoituksena tyhjentää mieli ja liikehtiä tanssin rytmin mukaan, jolloin saatana saattoi hyvin asettua tällaisen ihmisen mieleen.
- Huutokaupasta ostetut, isoisän meille lapsille antamat tavarat (en enää muista mitkä) piti heittää roskiin, koska niitä oli voitu käyttää spiritismissä.
- Veli vanhin antoi lavalta ohjeita sisarille oikean hameenpituuden suhteen. Kuulemma semmoinen hame on riittävän pitkä, jonka helma ei nouse kontatessakaan polven yläpuolelle. Kaikki polven ylle jääneet hameet luokiteltiinkin sitten suorilta minihameiksi, eivätkä ne näinollen olleet sopivia.
- Toinen veli vanhin neuvoi lavalta seurakuntalaisia sopivan ajankäytön suhteen kertomalla, että kristityn ei ehkä ole sopivaa omistaa koiraa, koska sen ylläpito ja hoito vie niin kovasti aikaa hengellisiltä toimilta. Koiran omistamisen katsottiin olevan sopivaa/hyväksyttävää siinä tapauksessa, jos kristitty kärsii jonkinsortin mielenterveysongelmista.
- Eräs puhe 'paikallisten tarpeiden mukaan' neuvoi naimattomia siskoja ja veljiä olemaan enää lainkaan sopimatta kenttäpalvelusta keskenään. Tämä kun olisi voinut johtaa siveettömään toimintaan, etenkin jos kentällä liikuttiin autolla.
- Kirjantutkistelun johtaja moitti perhettä, jonka luona tutkistelu vuosikausia pidettiin, koska muutaman huoneen ovet olivat aina tutkistelun ajan kiinni. Pitäisi kuulemma tuottaa kunniaa Jehovan nimelle osoittamalla koko kirjantutkisteluväelle, miten siistiä kodin jokaisessa huoneessa on.
Esimerkkejä on lukemattomia. Normimallin aivoilla varustetussa ihmisessä nuo saanevat aikaan epäuskoisen kikattelun ohella korkeintaan ankaraa silmienpyörittelyä. Mutta miten voi oikeasti olla, ettei seurakunnan sisällä juuri kukaan koskaan ihmettele veli vanhimpien älykkyysosamäärää, vielä tällaistenkaan esimerkkitapausten jälkeen? Ihmettelen eniten lähinnä sitä, että miten seurakuntalaiset onnistuvat säilyttämään pokan tällaisten, jopa suoraan lavalta vakavalla naamalla ja äänensävyllä annettujen 'jumalisten viisauksien' kohdalla? Ihmeellinen on aivopultin voima...
Tiedän, etten ole ainoa koomisiin aivonyrjähdyksiin järjestön taholta törmännyt. Esimerkit jakoon, kiitos!