Kolminaisuusoppi

[RaM]

Kolmiyhteisen jumaluuden kysymystäkin lienee sallittua taas tarkastella. Minulle uskonnottomana tähän asiaan ei liity tunteenpaloa tai kiihkoa ja toivon, ettei toisetkaan siihen sortuisi. Olen matkan varrella havainnut, että monet uskovaiset jotka haluavat ehdottomasti nähdä Jehovan todistajien olevan väärässä joka ainoassa asiassa, hermostuvat herkästi kun jossain opissa Jehovan todistajien käsitystä puolletaan.
Tämä on sellainen oppi jossa itse henkilökohtaisesti olen edelleen samalla kannalla Jehovan todistajien kanssa. Raamatusta kolminaisuusoppia ei löydy.

Takertumatta tässä Johanneksen Sana-vääntöihin tai muihin vastaaviin esitän käsitykseni perustaksi sen MERKITTÄVIMMÄN perusteen, mihin en ole vielä kertaakaan saanut kunnollista vastinetta.
Raamatun kirjoittajana ovat juutalaiset, joiden uskoon ja teologiaan kolmiyhteinen jumaluus ei ole milloinkaan kuulunut. Niinpä raamatusta ei sellaista oppia voi löytää muutoin kuin raiskaamalla ja väärin tulkitsemalla raamattua. Tämän opin suhteen koko kristinusko on siten harhaoppinen, joskaan tämä opillinen yksityiskohta (vaikka merkittävä sellainen) ei tee Jehovan todistajien opeistakaan kokonaisuudessaan minkäälaista oikeampaa 'totuutta'.

Käsitykseni mukaan kaikki raamattu-uskot ovat samanlaista tietoista tai tiedostamatonta petosta. Kuten vartiotorniseura pysyttelee visusti piilossa kaikilta julkisilta keskusteluilta, niin samoin muutkin kristinuskon lahkot lakaisevat opillisesti vaikeat asiat maton alle ja kiillottavat mieluiten vain omia vahvuuksiaan. Toki tämä menettelytapa on hyvin inhimmillinen ja ymmärrettävä.

[Ariadna]

Raamatun kirjoittajana ovat juutalaiset, joiden uskoon ja teologiaan kolmiyhteinen jumaluus ei ole milloinkaan kuulunut. Niinpä raamatusta ei sellaista oppia voi löytää muutoin kuin raiskaamalla ja väärin tulkitsemalla raamattua.

Tätä raiskaamista juuri kolminaisuuden isä Augustinus harrrasti ja ihmellistä on, ettei kirkon viisaat näe siinä mitään korjattavaa. Korjataanhan sääntöjä avioliiton solmimisesta ennen eronneen kohdalla, naisen pappeudesta jne.
Muistan erään täällä maininneen kuinka "Johanneksen evankeliumin luvut 8 ja 10 antavat varsin voimakkaan vakuutuksen Jeesuksen Jumaluudesta".

Tutkimalla tuota evankeliumia, ei voi tulla tuohon johtopäätökseen, muutoin kuin sulkemalla silmänsä tosiasioilta.
Joh. on kirjoitettu antiikin aikana jolloin juorukin oli personoitunut ja silloin ei ole ihme, että Jumalan Pyhä Henkikin nähtiin osana kolmiyhteistä jumalaa.

Viimeisessä kirjeessään Augustinus kirjoitti jo turhautuneena, - kun häneltäkin oli itse Jumala salannut itsensä,- kuinka "kolminaisuuden salaisuus ylittää ihmisen näkökyvyn tässä elämässä ja kuinka triniteetti paljastuu vasta sitten kun näemme Jumalan kasvoista kasvoihin."

Ihmeellinen tuo oppi onkin, kun Jumala siitti itse itsensä ja uhrasi itse itsensä itselleen, lepyttääkseen itsensä.

[RaM]

Ihmeellinen tuo oppi onkin, kun Jumala siitti itse itsensä ja uhrasi itse itsensä itselleen, lepyttääkseen itsensä.

Tuota paradoksia ole itsekin tuonut usein esille.
Mitä tulee sitten Augustinukseen (jonka mietelmä on sigunanikin nyt), niin hän oli halveksimani platonilaisuuden edustaja ja kristinuskoon käännyttyään hänen polkunsa suureksi (kristinuskon merkittävimmäksi) teologiksi kulki tyypillisesti käänteentekevän henkilökohtaisen tragedian kautta. Hänelle niin rakkaat äiti ja poika kuolivat. Tämä johdatti Augustinuksen luostarielämään (luovuttuaan kaikesta omaisuudestaan) ja mietiskelemään sekä kehittelemään platonilaista kristinuskon ontologiaa. Jehovan todistajienkin suosima 'lisääntyvä valo' on itseasiassa Augustinuksen filosofian tuote, joka pohjaa Platonin ideaoppiin.

[Jaakko Ahvenainen]

Minulla on sellainen käsitys, että Johanneksen evankeliumin teksti sisältää hyvin paljon vaikutteita uusplatoonisesta filosofiasta, joten juuret johtavat antiikin Kreikkaan ja Platoniin. Tosin, kuten tiedämme, kolminaisuus esiintyy monissa muissakin kulttuureissa, mutta ei Vanhan testamentin juutalaisuudessa tai juutalaisuudessa yleensäkään.

Jotakin kolminaisuuteen viittaavaa löytyy Tertullianukselta (155-230), mutta problema aktualisoitui vasta 300-luvulla Aleksandrian presbyteeri Areioksen tuotua esiin näkemyksiään. Tämä aiheutti silloisessa kirkossa varsin suuren skisman ja oli oikeastaan siinä ja siinä, etteikö Areioksen kanta olisi voittanut. Jehovan todistajia voidaan pitää ainakin siinä merkityksessä uusareiolaisina, että heidän oppinsa Jumalasta ja Jeesuksesta noudattaa Areioksen näkemystä. Jumala on yksi ja Jeesus on hänen ensimmäinen luomuksensa, kun taas katolisen kirkon näkemys oli ja on Jeesus on isästä (Jumalasta) iankaikkisuudessa syntynyt, ei luotu.

Asiaa puitiin Nikean kirkolliskokouksessa 325, missä Areioksen näkemys hävisi ja hänet kannattajineen julistettiin harhaoppisiksi. Lopullisesti kysymys ratkaistiin vasta 381 Konstantinopolin kirkolliskokouksessa.

On kuitenkin mielenkiintoista, että Pyhä Henki esiintyy Uuden testamentin kirjoituksissa useimmiten maskuliinimuodossa, vaikka henki on koineessa neutri. Kysymykseen ei voi tulla erehdys, vaan tarkoituksellisuus. Miksi näin on, siitä en ole täysin selvyyttä saanut. Joka tapauksessa vasta Nikean konsiilissa kehiteltiin oppi kolminaisuudesta ja ns. Nikean uskontunnustus, jota myöhemoi Athanasioksen uskontunnustus, 400-luvulta, täsmensi. Tätä ennen oli olemassa ns. Apostolinen uskontunnustus, joka ajoitetaan ensimmäiselle tai toiselle vuosisadalle. Apostolien aikana riitti lyhyt ja yksiselitteinen: Jeesus Kristus on Herra.

En millään muotoa voi välttyä näkemykseltä, etteikö kolminaisuusoppi olisi vähin erin ja monien mutkien kautta vuosisatojen kuluessa kehittynyt ja etteikö sen loppusilaus olisi nimenomaisesti tähdätty areiolaisuutta vastaan. En, ollakseni rehellinen, ole kuullut tai itse oivaltanut mitään muuta vedenpitävää perustelua kolminaisuusopille, kuin kirkon yksenäisyyteen pyrkimyksen.

Edit: korjattu piispa Areios presbyteeri Areiokseksi.

[RaM]

.. katolisen kirkon näkemys oli ja on Jeesus on isästä (Jumalasta) iankaikkisuudessa syntynyt, ei luotu.

Osaatko sinä paljon lukeneena viisaana miehenä arvioida sitä, millaisen tuo ero 'syntyneen' ja 'luodun' välillä käsitetään? Tai mihin tuo käsitys perustuu?

[Jaakko Ahvenainen]

Osaatko sinä paljon lukeneena viisaana miehenä arvioida sitä, millaisen tuo ero 'syntyneen' ja 'luodun' välillä käsitetään? Tai mihin tuo käsitys perustuu?

Tämä kuuluu dogmatiikan alaan, joten en osaa suoralta kädeltä sanoa, mutta voin vilkaista, josko hyllystäni jotain löytyisi. Tosin pelkään pahoin, ettei se, mitä ehkä löydän, ole puolueetonta tietoa, vaan luterilaisuuden sävyttämää.

[Vieras]

Enpä voi olla viittaamatta tähän jo aiemmin näillä sivuilla olleeseen yhteenvetoon Vartiotornin kirjoituksesta vuodelta 2006.

Vartiotorni 15.2.2006
LISÄÄNTYVÄN VALON POLULLA VAELTAMINEN s.26

12 Mihin tämä kaikki on johtanut? "Minä nimitän valvojiksesi rauhan ja voudeiksesi vanhurskauden", sanoo Jehova (Jesaja 60:17). Jehovan palvelijoiden keskuudessa vallitsee nykyään "rauha", ja "vanhurskauden" rakkaudesta on tullut heille "vouti", joka panee heidät palvelemaan Jumalaa. Heidät on organisoitu hyvin saarnaamaan Valtakuntaa ja tekemään opetuslapsia (Matteus 24:14; 28:19,20).

Kirkkoraamattu 92 Evankeliumi Matteuksen mukaan 24:14
14. Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille todistukseksi, ja sitten tulee loppu.

o Hyvä uutinen tuli julistaa kaikille kansoille todistukseksi - ei heidän jakamisekseen hyviin ja pahoihin, lampaisiin ja vuohiin, niin kuin useita vuosia ymmärrettiin. (kts. kpl 19)

Kirkkoraamattu 92 Evankeliumi Matteuksen mukaan 28:19,20
19. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
20. ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."

o Opetuslapset tuli kastaa "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen", kolmen persoonan nimeen. Jos Isän ja Pojan nimi edustaa persoonaa, miksi ei Pyhä Hengen nimikin edustaisi samoin persoonaa? Yleensä nimi edustaa yksilöä, persoonaa. Jehovan todistajat eivät kuitenkaan usko jumaluuden muodostuvan kolmesta persoonasta ja vakuuttavat, ettei Raamattu puhu kolmiyhteisestä Jumalasta. Tämä Matteuksen kohta näyttää kuitenkin unohdetun, sillä kertoohan se selvästi kolmesta nimellä kutsuttavasta persoonasta, jotka muodostavat jumaluuden ts. jumalallisen hallituksen, jonka nimiin uusi opetuslapsi kastetaan.
Pyhä Henki ei Jehovan todistajien mukaan ole persoona vaan Jumalan toimiva voima. Tämä tarkoittaa sitä, että uusi opetuslapsi kastetaan kahdesti Jumalan nimeen, pyhän hengen edustaessa myös Jumalaa. Mutta onko pyhä henki vain persoonaton voima?

Kirkkoraamattu 92 Evankeliumin Johanneksen mukaan 16:7,13-15
7. Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne. Mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne,
13. Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva.
14. Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta.
15. Kaikki, mikä on Isän, on myös minun. Siksi sanoin, että hän saa minulta sen, minkä hän teille ilmoittaa.

o Persoonaton voima ei voi puhua eikä kuulla. Vain persoona kykenee siihen. Jos mainittu Puolustaja, Totuuden Henki on Jumalan voima eli Jumala itse, tarkoittaa tämä sitä, että Jeesus lähettää Jumalan seuraajiensa avuksi. Tällöin Jumala ei puhu omissa nimissään vaan hän puhuu sen mitä hän kuulee lähettäjältään Jeesukselta, joka on saanut alkuaan tiedon häneltä itseltään.

Kirkkoraamattu 92 Kirje roomalaisille 8:26,27
26. Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin.
27. Ja hän, joka tutkii sydämet, tietää mitä Henki tarkoittaa, sillä Henki puhuu Jumalan tahdon mukaisesti pyhien puolesta.

o Persoonaton voima ei voi myöskään rukoilla puolestamme. Jotta voi rukoilla tulee omistaa mieli, jossa rukous muodostuu. Kyseessä on tällöin persoona. Kenelle Pyhä Henki esittää rukouksensa? Jumalalle. Mutta jos Pyhä Henki on Jumalan voima, esittää Jumala tällöin rukouksen itse itselleen meidän puolestamme. Oheisen raamatunkohdan mukaan Jumala, joka tutkii sydämet tietää mitä hänen voimansa tarkoittaa, sillä Jumala voima puhuu hänelle itselleen hänen tahtonsa mukaisesti.
Jos jumalallista kolminaisuutta on Jehovan todistajien mukaan vaikea ymmärtää, helppoa ei ole ymmärtää tätä Jumalan jakautunutta persoonallisuuttakaan.
Vaikka jotkin Pyhää Henkeä käsittelevät raamatunkohdat voisivat tukea sitä, että kyseessä on persoonaton voima, ei meidän tule tehdä tästä asiasta kiistakysymystä. Meidän on joka tapauksessa mahdotonta ymmärtää Jumalan olemusta ja hänen ikuisesti ollutta ja ikuisesti olevaa persoonaansa. Onko Jumala yksi, kaksi tai kolmiyhteinen ei lopulta merkitse paljoakaan, sillä hänen kaikkivaltiutensa meidän tulee joka tapauksessa tunnustaa. Tärkeintä on ettemme tuomitse toisiamme sellaisen asian ymmärtämisen vuoksi, jota ei kukaan lopulta kuitenkaan täysin ymmärrä.
o Saarnatessaan Raamatun hyvää uutista Jumalan teoista meidän ihmisten hyväksi, Jehovan todistajien pitäisi pyrkiä rakentamaan veljeyttä kaikkien kristittyjen välille, sen sijaan että erottaudutaan ja rakennetaan raja-aitoja, sekä tuomitaan, Jeesuksen opetusten vastaisesti, kaikki muut kristityt.

Kirkkoraamattu 92 Evankeliumi Matteuksen mukaan 7:1
1. "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.

[RaM]

Vieras:
o Persoonaton voima ei voi myöskään rukoilla puolestamme. Jotta voi rukoilla tulee omistaa mieli, jossa rukous muodostuu. Kyseessä on tällöin persoona. Kenelle Pyhä Henki esittää rukouksensa? Jumalalle. Mutta jos Pyhä Henki on Jumalan voima, esittää Jumala tällöin rukouksen itse itselleen meidän puolestamme.

En olisi kaivannut tuota vanhaa kolminaisuusopin dogmatiikkaroskaa tähän keskusteluun, mutta kun kerran halusit sillä puolustaa kolminaisuusoppia niin kysynpä sinulta omaa logiikkaasi lainaten:
Jos kerran Jeesus ja pyhä henki ovat osa jumalaa, niin mitä ihmeen järkeä on siinä että ne rukoilevat ja anovat asioita itseltään?

[RaM]

Osaatko sinä paljon lukeneena viisaana miehenä arvioida sitä, millaisen tuo ero 'syntyneen' ja 'luodun' välillä käsitetään? Tai mihin tuo käsitys perustuu?

Tämä kuuluu dogmatiikan alaan, joten en osaa suoralta kädeltä sanoa, mutta voin vilkaista, josko hyllystäni jotain löytyisi. Tosin pelkään pahoin, ettei se, mitä ehkä löydän, ole puolueetonta tietoa, vaan luterilaisuuden sävyttämää.

Ei haittaa, sillä aiheen ydin on asia jonka selitykseen en ole tainnut koskaan törmätä. Tuskin jumalan sanotaan kuitenkaan hedelmöittäneen itsensä ikuisuuksia sitten ja pullauttaneen yhdeksän kuukauden jälkeen Jeesus-vauvan. Toisaalta luominen käsitteenä on jotenkin omituinen kun samalla sanotaan kaiken muunkin olevan syntynyttä:
1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.

[Jaakko Ahvenainen]

Puuttuisin Matteuksen kastekäskyn: "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Jehovan todistajat kääntävät kreikankielisen sanan "eis to onoma" nimessä, mikä ei ole kieliopillisesti oikein. "Eis to onoma" tulee nimenomaan kääntää nimeen, siis kaikkien kolmen.
Toiseksi Pyhä Henki, kuten aiemmin sanoin on maskuliini muodossa ja määrätyn artikkelin kera useimmiten, eli persoona. Näin alkuteksteistä ymmärrän. Lisäksi on totta, että ainoastaa persoona voi tehdä sen, mitä Pyhän Hengen mainitaan tekevän.

[RaM]

Puuttuisin Matteuksen kastekäskyn: "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Jehovan todistajat kääntävät kreikankielisen sanan "eis to onoma" nimessä, mikä ei ole kieliopillisesti oikein. "Eis to onoma" tulee nimenomaan kääntää nimeen, siis kaikkien kolmen.
Toiseksi Pyhä Henki, kuten aiemmin sanoin on maskuliini muodossa ja määrätyn artikkelin kera useimmiten, eli persoona. Näin alkuteksteistä ymmärrän. Lisäksi on totta, että ainoastaa persoona voi tehdä sen, mitä Pyhän Hengen mainitaan tekevän.

Tosin missään ei sanota pyhän hengen olevan jumalan. Kuten ei Gabrielinkaan tai Miikaelin.

[Vieras]

Tuossa Ram toistaa itseään, kuten itsekin toteaa "taas".

ehdotus: Vinkkelivaihdos. tutustua Tuomas Akvinolaisen kirjaan "usko ja rukous" jossa käsitellään asiaa sellaisen kannalta joka on omaksunut itselleen tuon Pyhän Kolminaisuuden. Siitä sitten kumoamaan väittämät pois.

Nuo erilaiset kärjistykset ivallisessa sävyssä Raamatun ihmeistä on yksi jehovantodistajain lempikikkoja. Eikä se mahdollista yhteisymmärrystä, esim. että miksi hän uskoo tavallaan ja minä taas omallani.

Lahkolle se sopii siksi, että lahkolainen on väärässä ja ivallinen mättäminen estää syntymästä ajatustenvaihtoa ja ymmärrystä ja siis sitä, että lahkolainen siirtyisi lahkosta pois.

Sinkon, Caitzun, kotisivut olivat henkilöltä, joka oli aloittanut tutkimaan Raamattua saadakseen todella todistettua luopiot väärässä oleviksi, mutta joutui asiaan perehtyessään toteamaan että väärässä olikin lahko. Ei ole tiedossa että onko Caitzu korostanut, antanut mitään sijaa tai vaiennut nimenomaan Pyhän Kolminaisuuden suhteen.

[Jaakko Ahvenainen]

1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.

Kuten sanoin Joh:sen evankeliumi sisältää helleenisperäistä käsitteistöä, mitä taas synoptikoissa ei juurikaan tapaa. Esim. Joh 3:18 μονογενης θεος = monogenees theos - ainutsyntyinen jumala (huom. kirjoitan alkutekstin mukaan pienini kirjaimin).

Tosin missään ei sanota pyhän hengen olevan jumalan. Kuten ei Gabrielinkaan tai Miikaelin.

Ei sanota eksaktisti, mutta että mainitaan persoonaksi, voidaan kiistellä, mutta ei kiistää.
O.t. Ortodoksien ja luterilaisten (ja katolisten) välillä vallitsee kiista siitä, lähteekö Pyhä Henki isästä vai isästä ja pojasta. Isästä, sanovat ortodoksit. Päät kipeytyvät Raamatun kansien paukkuessa.

Edit: Laitan oheen yhden linkin, missä nämä suhteet isä, poika Pyhä Henki = Jumala ilmenevät erään käsityksen mukaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolminaisuusoppi

[RaM]

Pyhä henki ON raamatun mukaan persoona. Valtaistuimella tai sen lähipiirissä sitä ei liene kuitenkaan havaittu. Eikä Jeesuksen ylipapin konttorissakaan.

[RaM]

Tuossa Ram toistaa itseään, kuten itsekin toteaa "taas".

ehdotus: Vinkkelivaihdos. tutustua Tuomas Akvinolaisen kirjaan "usko ja rukous" jossa käsitellään asiaa sellaisen kannalta joka on omaksunut itselleen tuon Pyhän Kolminaisuuden. Siitä sitten kumoamaan väittämät pois.

Nuo erilaiset kärjistykset ivallisessa sävyssä Raamatun ihmeistä on yksi jehovantodistajain lempikikkoja. Eikä se mahdollista yhteisymmärrystä, esim. että miksi hän uskoo tavallaan ja minä taas omallani.

Lahkolle se sopii siksi, että lahkolainen on väärässä ja ivallinen mättäminen estää syntymästä ajatustenvaihtoa ja ymmärrystä ja siis sitä, että lahkolainen siirtyisi lahkosta pois.

Sinkon, Caitzun, kotisivut olivat henkilöltä, joka oli aloittanut tutkimaan Raamattua saadakseen todella todistettua luopiot väärässä oleviksi, mutta joutui asiaan perehtyessään toteamaan että väärässä olikin lahko. Ei ole tiedossa että onko Caitzu korostanut, antanut mitään sijaa tai vaiennut nimenomaan Pyhän Kolminaisuuden suhteen.

Olen koittanut tehdä yhden asian selväksi jo vuosien ajan - ja teen sen TAAS. En halua olla missään määrin mukana tarjoamassa lahkon syöttämän sonnan tilalle korvaavaa sontaa. Tässä tapauksessa kolminaisuusoppia. Ivallinen mättäminen syntyy vain siitä, jos tuota sontaa tyrkyttävä osapuoli ei ymmärrä asiaa vaan pyrkii yksipuolisella julistamisella sitä tyrkyttämään. Tai käyttämään avaamaani tilaisuutta hyväkseen.
Tässä kyseisessä keskustelussa tuo sonnan tyrkytys korostuu siinä, että itse avaukseeni (ilmeisesti liian hankala kysymys) ei oteta kantaa vaan koitetaan sivusta heittää höyryävä läjä tarjolle.
Mitä Lauttasaaren srk:n kuuluneeseen Caitzuun tulee, niin hän on hyvin uskonnollinen ja kolminaisuusopin vankkumaton kannattaja nykyisin. Mutta mitä sitten? Onko siinä sisällä jokin suuri merkitys sinun mielestäsi?