Ihmisen Henki

[RaM]

Jehovan todistajat opettavat, ettei ihmisellä ole minkäänlaista henkeä, sielua, joka jäisi olemaan ihmiskehon kuoleman jälkeen. Jehovan todistajien mukaan ihmisestä ei jää jäljelle MITÄÄN muuta kuin muistikuva jumalan mieleen.

Raamattu ei kuitenkaan opeta noin!

Vaikka raamatussa ei opeteta taivaaseen menevistä hengistä/sieluista, niin hengen olemassaoloon raamatun kirjoittaneet juutalaiset kuitenkin uskoivat.
JOS ihmisellä ei olisi henkeä raamatun mukaan, niin se ei myöskään kirjoittaisi sellaisesta mitään. Yksi Jehovan todistajien usein käyttämä kohta sielun taivasmatkaa vastaan on perinteisesti ollut tämä.
Saarnaaja:
3:21 Kuka tietää ihmisen hengestä, kohoaako se ylös, ja eläimen hengestä, vajoaako se alas maahan?

Jehovan todistajien logiikka ei huomaa eikä ymmärrä (ei minunkaan pääni aikanaan toiminut tässä kohtaa) kuitenkaan yhtä olennaista asiaa. Kyseinen jae kuitenkin samalla TUNNUSTAA tuon HENGEN olemassaolon. Vaikka sen sijoituspaikkaa kuvataankin tuossa epämääräiseksi, niin muualla raamatussa sen kerrotaan aina menneen alas tuonelaan. Maan sisälle. Paikkaan jossa myös esi-isien henget ovat.
Tuonela ei ole sama kuin jumalan muisti tai sitten jumalan muistin pitää sijaita maanpinnan alla. (Tässä yhteydessä tulee mieleen että liekö jumalan muisti siinä tapauksessa muualla kuin päässä - erillinen muistitikku - vai onko jumalan pääkin maan sisällä. Entä loppu ruumis tai miksi tuollaisen jumaluuden olemusta nyt määrittelisi.)

Raamattu kertoo monissa kohdin kuinka tuonelassa on ihmisestä jäljellä jotain konkreettista. On se sitten tiedottomassa tilassa tai tietoisessa (molemmat näkemykset löytyvät raamatusta), niin jokin erillinen osa siellä kuitenkin on.
Jos mietit Jehovan todistajien oppia pelkästä muistikuvasta, niin nämä seuraavat jakeet ovat aika vaikeita yhdistää sellaiseen olemattomuuteen.
1.Mooseksen kirja:
37:35 Ja kaikki hänen poikansa ja tyttärensä kävivät häntä lohduttamaan, mutta hän ei huolinut lohdutuksesta, vaan sanoi: "Murehtien minä menen tuonelaan poikani tykö." Ja hänen isänsä itki häntä.
4.Mooseksen kirja:
16:30 Mutta jos Herra antaa jotakin erikoista tapahtua ja maa avaa kitansa ja nielaisee heidät kaikkinensa, niin että he elävältä suistuvat tuonelaan, niin siitä tietäkää, että nämä miehet ovat pilkanneet Herraa."
16:33 Ja he suistuivat kaikkinensa elävältä tuonelaan, ja maa peitti heidät; ja niin heidät hävitettiin seurakunnan keskeltä.
Job:
14:13 Oi, jospa kätkisit minut tuonelaan, piilottaisit minut, kunnes vihasi on asettunut, panisit minulle aikamäärän ja sitten muistaisit minua!
14:15 Sinä kutsuisit, ja minä vastaisin sinulle, sinä ikävöitsisit kättesi tekoa.
Psalmit:
30:4 Herra, sinä nostit minun sieluni tuonelasta, sinä herätit minut henkiin hautaan vaipuvien joukosta.

Vaikka tuonelassa ihmisen hengen sanotaan useinmiten olevan tiedottomuuden tilassa, niin kyse on kuitenkin aina jonkin erillisen hengen kohtalosta. Ajatus jumalan muistista ei yksinkertaisesti sovi raamatun oppeihin. Ei edes tässä Jehovan todistajien lempikohdassa.
Saarnaaja:
9:10 Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä.
Ei tuossakaan puhuta jumalan muistista. Siinä kerrotaan yksiselitteisesti paikasta, jossa jokin jäljelle jäänyt osa ihmistä on. Tuntuisi kovin kaukaa haetulta, että Jesajakaan olisi kirjoittanut jumalan muistista tässä.
5:14 Sentähden tuonela levittää kitansa ammolleen, avaa suunsa suunnattomaksi; ja sinne menee sen loisto, sen remuava ja pauhaava joukko, kaikki sen ilonpitäjät.
14:9 Tuonela tuolla alhaalla liikkuu sinun tähtesi, ottaaksensa sinut vastaan, kun tulet. Se herättää haamut sinun tähtesi, kaikki maan johtomiehet, nostattaa valtaistuimiltansa kaikki kansojen kuninkaat.

Jehovan todistajien mukaan jumala palauttaa muististaan kaikki ihmiset maanpäälle perustettavaan paratiisiin. Toisaalta kaikki ihmiset ovat myös jumalan muistissa, jos muisti on kerran sama kuin tuonela - paikka jossa ihmiset kuoleman jälkeen ovat.
Toisaalta tuntuu myös omituiselta, että JEesuskin tuonelaan jouduttuaan olikin vain jumalan muistissa. Ainakin seuraavia jakeita katsottaessa.
2:30 Koska hän nyt oli profeetta ja tiesi, että Jumala oli valalla vannoen hänelle luvannut asettavansa hänen kupeittensa hedelmän hänen valtaistuimelleen,
2:31 niin hän edeltä nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta, sanoen, ettei Kristus ollut jäävä hyljätyksi tuonelaan eikä hänen ruumiinsa näkevä katoavaisuutta.
2:32 Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme.

Jeesus herätettiin siis tuonelasta. Paikasta jossa kaikkien kuolleiden henget sijaitsevat vai jumalan muistista?
3:18 Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä,
3:19 jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille,
3:20 jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.

[RaM]

Lisätään tähän vielä Jeesuksen esimerkkikertomus rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta.
Olivatko he vain jumalan muistissa? Keskustelivatko muistikuvat keskenään?
Vaikka Jehovan todistajat esittävät kyseisen kertomuksen olleen vain vertauskuvallinen, niin tuskimpa Jeesus olisi käyttänyt vertauskuvassaan tilannetta jolle ei ole vastinetta. Tuskin Jeesus olisi tietoisesti käyttänyt esimerkkinä uskomusta, joka liittyisi pelkästään pakanoiden oppikäsityksiin.

Jeesus kertomuksessaan hyvin tunnustaa tuon juutalaisuudessa vallinneen peruskäsityksen tuonelasta paikkana, johon jokin osa ihmistä menee hänen kuoltuaan. Paikasta, joissa on eriliset osastot (kerrokset) hyville ja huonoille ihmisille ja josta jumala voi nostaa hyviä ihmisiä takaisin elämään (tästä ylösnousemisopista oli Jeesuksen aikana syntynyt kiistaa juutalaisuudessa ja sitä vastustavia lahkoja, kuten saddukeukset, oli myös syntynyt).Tämän asian kiertääkseen huomio kiinnitetään aina kristinuskon taivasoppiin, jota tämä kohta ei myöskään tue. Jehovan todistajat ovatkin mestarillisia siinä (kuten moneet muutkin lahkolaiset), että kiinnittävät asioissa huomiota toisarvoisiin seikkoihin keskustelematta itse asian ytimestä. Toisaalta sekin on ymmärrettävää, sillä usein tuo asian ydin on aihe, josta keskusteleminen kumoaisi heidän oman opillisen käsityksensä. Perusteet uskomukselleen. Niinpä turvallisinta on olla keskustelematta aidasta ja johdattaa asia aidan seipääseen.

Tuolloin kyse on aina itsepetoksesta; säälittävästä henkisestä selkärangattomuudesta jolla ihminen häpäisee koko lajinsa älyllisyyden edustajana.

[Vieras]

"kohoaako se ylös, ja eläimen hengestä, vajoaako se alas " -kysyjä on ilmiön vallassa katseskeltuaan jojottelua ?

"Jehovan todistajien logiikka ei huomaa eikä ymmärrä" -ehkä tuossa on se rakkauspommituksen primääri mekanismi, kun oikein pommitetaan, niin kuulija pyrkii hakemaan sitä pommittaja-kertojalla olevaa käsitystä.

Mikähän pätkä tuosta Ramin ansiokkaasta esitetyksestä olisi otollisinta toimittaa jt:n postiluukkuun ?

[Ariadna]

Hyvä aihe ottaa esille. Eikä varmasti helpoin aihe käännytykseen.
Aikoinaan sisareni vänkäsi aiheesta viisi vuotta kunnes uskoi todistajien olevan oikeassa. Jos hän ei olisi tuota JT- oppia uskonut, niin olisin minäkin siltä säästynyt. Mieheni kuolema oli mitä sopivin hetki sekoittaa sekä minun, että lapsieni järki.

Vaikka raamatussa ei opeteta taivaaseen menevistä hengistä/sieluista, niin hengen olemassaoloon raamatun kirjoittaneet juutalaiset kuitenkin uskoivat.

Ja uskovat edelleen, se käy ilmi haudan äärellä luetusta hautauspuheesta ja rukouksesta kun he lausuvat El male rachamim, jolla pyydetään Jumalaa ottamaan vastaan vainajan sielu ja antamaan hänelle "leposija Eedenin puutarhaan" eli iankaikkinen elämä.

[Jaakko Ahvenainen]

Eräs Jehovan todistajien ongelma on selittää Samuelin nostattaminen Een Doorin noitavaimon toimesta ja kuningas Saulin pyynnöstä.
1. Sam. 28:
11 Vaimo kysyi: "Kenen minä nostatan sinulle?" Hän vastasi: "Nostata minulle Samuel".
12 Mutta kun vaimo näki Samuelin, huudahti hän kovalla äänellä. Ja vaimo sanoi Saulille: "Miksi olet pettänyt minut? Sinähän olet Saul."
13 Kuningas sanoi hänelle: "Älä pelkää. Mitä sinä näet?" Vaimo vastasi Saulille: "Minä näen jumal'olennon nousevan maasta".
14 Hän kysyi häneltä: "Minkä näköinen hän on?" Vaimo vastasi: "Vanha mies nousee ylös, viittaan verhoutuneena". Niin Saul ymmärsi, että se oli Samuel, ja kumartui kasvoilleen maahan ja osoitti kunnioitusta.
15 Ja Samuel sanoi Saulille: "Miksi sinä olet häirinnyt minua ja nostattanut minut?" Saul vastasi: "Minä olen suuressa hädässä: filistealaiset sotivat minua vastaan, ja Jumala on poistunut minusta eikä vastaa minulle enää, ei profeettain kautta eikä unissa. Niin minä kutsutin sinut, että ilmoittaisit minulle, mitä minun on tehtävä."
16 Mutta Samuel vastasi: "Miksi sinä minulta kysyt, kun Herra on poistunut sinusta ja tullut vihamieheksesi?
17 Herra on tehnyt sen, minkä hän on minun kauttani puhunut: Herra on reväissyt kuninkuuden sinun kädestäsi ja on antanut sen toiselle, Daavidille.
18 Kun sinä et kuullut Herran ääntä etkä tehnyt Amalekille, mitä hänen hehkuva vihansa vaati, sentähden Herra on tänä päivänä tehnyt sinulle tämän.
19 Herra antaa myöskin Israelin yhdessä sinun kanssasi filistealaisten käsiin, ja huomenna olet sinä poikinesi minun tykönäni; myös Israelin leirin Herra antaa filistealaisten käsiin."
20 Niin Saul siinä tuokiossa kaatui pitkin koko pituuttaan maahan, sillä hän peljästyi kovin Samuelin puheesta; myös olivat häneltä voimat lopussa, sillä vuorokauteen hän ei ollut syönyt mitään.

Tämähän tavataan selittää niin, että kyseessä on demoni Samuel. Tällaista näkemystä ei teksti tue.

Toinen seikka: Jeesus ja ne kolme opetuslasta kirkastusvuorella ja heidän kanssaan Mooses ja Elia. Kuka syötti kenelle torajyviä?
On hyvin aiheellista pohtia kysymystä siitä, onko ihmisellä sielu (henki), joka on katoamaton vai onko ihminen sielu ja katoavainen. Ja kas! Olemme taas Ariadnan erityisalalla, antiikissa. Tarkastelemmeko kysymystä Plotinoksen nuus-käsitteestä käsin (engl. Spirit), vai tyytynemmekö ainoastaan 1800-luvun lopun lahkoliikkeen opilliseen analysointiin.

[Ariadna]

Muistan kuinka tutkiessa seuraavat jakeet kolahtivat niin, etten mitään vastaväitteitä esittänyt ja niin siirryttiin seuraavaan aiheeseen.
Ap.2:34 Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän sanoo itse: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni.

Olihan se uskottava, kun edes Daavid ei päässyt taivaaseen, vaan ehkä minä saisin olla näkemässä hänen ylösnousemistaan. Heh, kaikkea ne keksi!

Olisinpa osannut silloin hakea vaikka esimerkiksi tälläisen Raamatun kohdan Jobin luku 33

22. Näin lähenee hänen sielunsa hautaa ja hänen henkensä kuolonvaltoja.
23. Jos silloin on hänen puolellansa enkeli, välittäjä, yksi tuhansista, todistamassa ihmisen puolesta hänen vilpittömyyttään,
24. niin Jumala armahtaa häntä ja sanoo: 'Vapauta hänet, ettei hän mene hautaan; minä olen saanut lunastusmaksun.'
25. Silloin hänen ruumiinsa taas uhkuu nuoruuden voimaa, hän palajaa takaisin nuoruutensa päiviin.
26. Hän rukoilee Jumalaa, ja Jumala mielistyy häneen ja antaa hänen riemuiten katsella hänen kasvojaan; niin hän palauttaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.

Todistajille tämä on tietenkin ennustus tulevasta, mutta aikoinaan VT- lukijoille, kaikille sukupolville ennen kristinuskoa tuo oli se yksi niistä tiedoista ja uskosta tuonpuoleiseen ja pääsystä katselemaan Jumalan kasvoja.

Jumalan kasvojen eteen pääsy oli naapurikansojenkin hartain toive.
Mm. Egyptiläisestä kuolleiden kirjasta löytyy Jobin kirjaa vastaavia kohtia, joissa kerrotaan nuhteettomuudesta ja vanhurkaudesta ja oikeudesta päästä jumalien kasvojen eteen.

Egyptissä ihminen jaettiin osiin oli ka, ba, akh, ruumis (nimi) varjo (henki) ja sydän (järki), ihminen oli jokainen näistä osista ja myös kaikki ne yhdessä.

Vastaavat käsitykset jatkuivat tuhansien vuosien ajan ja Roomassa 100- luvulla elänyt Markus Aurelius jakaa edelleen ihmisen kolmeen osaan, ruumis, elonhenki (sielu), ja järki, ja kertoo jalosta sielusta, jota ei katso aikalasillaan kristityillä olevan näin:

"Se sielu on jalo, joka on valmis milloin tahansa eroamaan ruumiista sammuakseen tai hävitäkseen tai elääkseen toisessa elämässä. Mutta tämän valmiuden on pohjattava omaan vakaumukseensa eikä pelkkään itsekkyyteen kuten kristityillä.

[Jaakko Ahvenainen]

Ap.2:34 Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän sanoo itse: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni.
Olihan se uskottava, kun edes Daavid ei päässyt taivaaseen, vaan ehkä minä saisin olla näkemässä hänen ylösnousemistaan. Heh, kaikkea ne keksi!

Näin asia jehovantodistajuudessa edenee. Kysymyshän on Kristuksen ylösnousemuksesta ja Psalmin 110:1 tulkinnasta, minkä tässä esittää Luukas Pietarin tulkintana. Kätevä tapa harhauttaa on yhdistää Raamatun teksti ikään kuin yhdeksi pötköksi, siis olla erottamatta juutalaisia pyhiä kirjoituksia kristillisistä pyhistä kirjoituksista ja sulkea silmänsä näiden tulkinnalta. Alkuperäinen Vanhan testamentin teksti ei puolla yleistä, kaikkia koskevaa ja kansallisuudesta riippumatonta ylösnousemusta ilman juutalaisuutta tulkittunakaan, vaan esittää Kristuksen ylösnousemuksen kristillisen tulkinnan näkökulmasta, mihin yleinen ylösnousemus rinnastetaan (1. Kor. 15:20-25; Mt. 22:42-45).

Apt. 2:34 esitetty tulkinta ei suinkaan ole ainoa. Kautta aikojen juutalaiset rabbit ovat tehneet tätä ja tästäkin. Merkittävimmät ovat sijoitetut Targumiin tai muuhun selittävään kirjallisuuteen. Luukkaan esittämää Kristusta ei niistä kuitenkaan olla tunnistettu.

Asia on erityisen kiusallinen syystä, että altavastaajana oleva "Suuren Babylonin vanki" ei juurikaan tunne omaa Raamattuaan. Jehovan todistajat ovat niskan päällä ja se taas tietää menoa se, yleensä. Perustelut pureutuvat järkeen, vaikka alituiseen "järkeilystä", siis järjen käytöstä, huomauttelevatkin, kuten pakkosyötettyjen tuleekin.

Olisinpa osannut silloin hakea vaikka esimerkiksi tälläisen Raamatun kohdan Jobin luku 33

22. Näin lähenee hänen sielunsa hautaa ja hänen henkensä kuolonvaltoja.
23. Jos silloin on hänen puolellansa enkeli, välittäjä, yksi tuhansista, todistamassa ihmisen puolesta hänen vilpittömyyttään,
24. niin Jumala armahtaa häntä ja sanoo: 'Vapauta hänet, ettei hän mene hautaan; minä olen saanut lunastusmaksun.'
25. Silloin hänen ruumiinsa taas uhkuu nuoruuden voimaa, hän palajaa takaisin nuoruutensa päiviin.
26. Hän rukoilee Jumalaa, ja Jumala mielistyy häneen ja antaa hänen riemuiten katsella hänen kasvojaan; niin hän palauttaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.

Todistajille tämä on tietenkin ennustus tulevasta, mutta aikoinaan VT- lukijoille, kaikille sukupolville ennen kristinuskoa tuo oli se yksi niistä tiedoista ja uskosta tuonpuoleiseen ja pääsystä katselemaan Jumalan kasvoja.

Juuri näin, edellyttäen, ettei noin 600 - 400 eKr syntynyt teos ole ollut altis rabbiiniselle tulkinnalle, jolloin tämän taidokkaan ja sadunomaisen teoksen käsitesisältö on muuttunut. Talmudin perinteissä tulkinnassa Jobin kirjaa pidetään vertauskuvallisena ja Pursiainen jopa satiirina tiukemman linjan tulkintoja vastaan (Ks. Pursiainen: Jumala, 2004).

Jumalan kasvojen eteen pääsy oli naapurikansojenkin hartain toive.
Mm. Egyptiläisestä kuolleiden kirjasta löytyy Jobin kirjaa vastaavia kohtia, joissa kerrotaan nuhteettomuudesta ja vanhurkaudesta ja oikeudesta päästä jumalien kasvojen eteen.
Egyptissä ihminen jaettiin osiin oli ka, ba, akh, ruumis (nimi) varjo (henki) ja sydän (järki), ihminen oli jokainen näistä osista ja myös kaikki ne yhdessä.
Vastaavat käsitykset jatkuivat tuhansien vuosien ajan ja Roomassa 100- luvulla elänyt Markus Aurelius jakaa edelleen ihmisen kolmeen osaan, ruumis, elonhenki (sielu), ja järki, ja kertoo jalosta sielusta, jota ei katso aikalasillaan kristityillä olevan näin:
"Se sielu on jalo, joka on valmis milloin tahansa eroamaan ruumiista sammuakseen tai hävitäkseen tai elääkseen toisessa elämässä. Mutta tämän valmiuden on pohjattava omaan vakaumukseensa eikä pelkkään itsekkyyteen kuten kristityillä.

Osittain totta tämäkin, mutta Marcus Aureliuksen lähtökohdat ovat platonismissa ja hellenistisessä filosofiassa, mitä egyptiläiset käsitykset eivät sisällä. Egyptiläisessä teologiassa tämän "kolmiyhteyden" ka on afrikkalaisperäinen ja hyvin vaikea käsite, jolle ei löydy täsmällistä vastinetta millekään länsi- tai itämaiselle kielelle. Lähimmä tulevat bantujen "muntu" tai ouelien "menehe" käsitteet. Mennä ka 'ansa tarkoittaa kuolla. Ka on mahdollisesti eräänlainen "elämänvoiman varasto". Se voi merkitä elintarvikkeita, rikkautta, voimistumista, tai jotain tämäntyyppistä. Kuoleman tullen kaikki elämä palaa ka 'aan. Esittämäsi ka on hyvin karkeasti pelkistetty. Yleensäkään egyptiläistä uskontoa ei voi rinnastaa Marcus Aureliuksen tai muunkaan hellenistin käsityksiin niiden näennäisestä samankaltaisuudesta riippumatta.

Sama koskee myös ba ja akh-käsitteitä. Mikäli nämä käsitteet asetetaan hellenismin raameihin, raiskataan muinaisegyptiläistä uskontoa ja teologiaa. Itse asiassa egyptiläisen uskonnon mukaan ihminen koostui viidestä eri elementistä, joita olivat keho (ha), varjo (shut), kaksi "sielua" (ba ja ka) sekä nimi (ren), tämäkin hyvin yleistäen. Jotta ihminen pystyisi säilymään kuoleman jälkeenkin, tuli hänen varmistaa kaikkien näiden elementtien säilyminen.

Tässä keskustelussa esittäisin edellä mainituin perustein olla puuttumatta egyptiläiseen teologiaan ja uskontoon käsiteltäessä Raamattuun pohjautuvaa "Ihmisen henki"-käsitettä ja sen olemusta. Tämän sijaan sumerilaiset, babylonialaiset, persialaiset ja kaikki kreikkalaisperäiset näkemykset ovat merkittäviä, ellen perin väärässä ole.

[RaM]

On selvää että ympäröivät kulttuurit ovat vaikuttaneet paljon niin juutalaisuuteen kuin kristinuskoonkin.
Tässä henki-kysymyksessä noilla vaikutuksilla ei ole kuitenkaan kovinkaan suurta merkitystä (mistä naapurikansasta vaikutteita on eniten tullut) vaan sillä, mihin juutalaiset itse selkeästi uskoivat ja mitä he ovat uskostaan kirjoittaneet raamattuun. Vain se mitä raamattu sanoo, merkitsee jotain Jehovan todistajillekin. Raamatun oppien paras todiste on raamattu itse!
Jehovan todistajien mukaan minkäänlaista erillistä henkeä ei ole - raamatun mukaan on.

Rikkaan miehen ja Lasaruksen kertomuksesta Jehovan todistajat löytävät väärän tulkinnan taivaasta ja helvetistä. Totta... ei kertomus taivaasta puhu yhtään mitään. Tuo näkemys on siis olkiukko. Kertomuksessa rikas mies ja Lasarus ovat kuoltuaan TUONELASSA. Paikassa johon juutalaiset uskoivat ihmisen hengen menevän.

16:27 Hän sanoi: 'Niin minä siis rukoilen sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon
16:28 - sillä minulla on viisi veljeä - todistamaan heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan.'
16:29 Mutta Aabraham sanoi: 'Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä.'
16:30 Niin hän sanoi: 'Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen.'
16:31 Mutta Aabraham sanoi hänelle: 'Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös.'"

Aabraham ei ollut taivaassa ja sanonut, ettei taivaasta (jumalan muistista = omituisuus joka tässä syntyy Jt-opista) kannata ketään lähettää ALAS. Hän oli itsekin tuonelassa ja puhuu tuossa Jeesuksen kuvauksessa tuonelassa olevan kuolleen hengen YLÖS nousemisesta.

Jehovan todistajien mukaan Jeesus siis esitti kuvauksen jumalan muistikuvista, jotka keskustelevat keskenään.

[Markku Meilo]

Kertomuksessa rikas mies ja Lasarus ovat kuoltuaan TUONELASSA. Paikassa johon juutalaiset uskoivat ihmisen hengen menevän.

Kuvaava kuva Raamatun kuvailemasta kuolleiden valtakunnasta.

[Vieras]

Oprah (tv 4 kanavalla) sanoi Mike Tysonille, ex-nyrkkeilijälle, että tiesi että tämä ei voinut voittaa erästä vastustajaansa, jolle tämä sitten tosiaan olikin hävinnyt.

Oprah kertoi että tuon vastustajan mutsi oli 3 päivää aiemmin kuollut ja siis oli ottelun aikaan ollut enkeli ja pitänyt huolta siitä että poika ei pääse häviämään.

[Ariadna]

Jehovan todistajien mukaan minkäänlaista erillistä henkeä ei ole - raamatun mukaan on.

Näinhän todistajatkin itse uskovat, he eivät vaan tajua sitä.

He karttavat verta koska Raamattu sanoo:1. Mooseksen kirja 9:4 Älkää vain syökö lihaa, jossa sen sielu, sen veri, vielä on.
Sitten samassa unohtavat, kun Abelin sielu kutsuu Jumalaa," Kuule, veljesi veri huutaa minulle maasta."1. Mooseksen kirja 4:10

[Ariadna]

Tuli vielä mieleeni tuo juutalaisten El male rachamim rukous, siinä kun Jumalaa pyydetään ottamaan vainaja paratiisiin. Aivan saman juutalaisen perinteen mukaan Jeesus puhui ryövärille kun hän sanoi:
"Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa." Luukaksen evankeliumi 23:43

Todistajien raamatun teksti on pilkun avulla on muutettu tulevaisuutta koskevaksi, mutta jos katsoo kaikki muut Raamatun" totisesti, totisesti" alussa olevat jakeet, niin näkee aivan selvästi Raamatun alkuperäisen sanoman.

[Jaakko Ahvenainen]

Todistajien raamatun teksti on pilkun avulla on muutettu tulevaisuutta koskevaksi, mutta jos katsoo kaikki muut Raamatun" totisesti, totisesti" alussa olevat jakeet, niin näkee aivan selvästi Raamatun alkuperäisen sanoman.

Kirjoitanpa huomenna: Kun katsoo KIT 'in Westcott & Hort tekstiä jakeesta 43, on siitäkin jätetty pilkku pois, vaikka sitä muualla tekstissä käytetäänkin. Alaviitteessä tämä selitetään:

43* "Today." The Westcott & Hort text has a comma in the Greek text before the word for "today," but commas were not used in Greek uncial manuscripts, before, in keeping with the context, we omit." (int-E sivu 392)

Tässä esitetään puolitotuus. Majuskeliteksti (ISOINKIRJAIMIN) kirjoitettiin tavallisesti "yhteen pötköön" ilman sanavälejä tai välimerkkejä joko käyttäen palstoja tai ei. Kaikkiin nykyaikaisiin alkuperäisistä käsikirjoituksista koottuihin tekstilaitoksiin lisättiin luku- ja jaejaot sekä välimerkit sekä koko joukko selittäviä viitteitä eri tekstivariantteihin. WTBS:n selittely ja välimerkin poistaminen tekstilaitoksesta ei voi olla hyväklsyttävää. Ei siitäkään huolimatta, että sitä yritetään selitellä.

Yksin suomenkielinen sanamuoto WBTS:n tapaan on ainutlaatuinen ja kuulostaa järjettömältä (mitä se onkin): "sanon sinulle tänään". Tässä yhteydessä on kysymys ilmiselvästä oman opin saattamisesta "raamatulliseksi", mikä selittää UM-käännöksen välttämättömyyden ja käytön. Koska puhutaan "henkeytetyistä" kirjoituksista", sopinee kysyä, mikähän henki tätä väännöstä on ollut tekemässä.

Sitä paitsi: en löydä aalkuperäisestä tekstistä futuuria, mikä olisi tulevan aikamuoto, mutta tämänkin sanon huomenna.

[SonOfJesus]

Yksin suomenkielinen sanamuoto WBTS:n tapaan on ainutlaatuinen ja kuulostaa järjettömältä (mitä se onkin): "sanon sinulle tänään". Tässä yhteydessä on kysymys ilmiselvästä oman opin saattamisesta "raamatulliseksi", mikä selittää UM-käännöksen välttämättömyyden ja käytön. Koska puhutaan "henkeytetyistä" kirjoituksista", sopinee kysyä, mikähän henki tätä väännöstä on ollut tekemässä.

Sitä paitsi: en löydä aalkuperäisestä tekstistä futuuria, mikä olisi tulevan aikamuoto, mutta tämänkin sanon huomenna.

Jehovan todistajat haluavat tällä tavoin viestiä, että pyhä henki on erehtynyt tässä asiassa kuten joissain muissakin joissa henki on erehtynyt toteamaan ristiriitaisesti JT:n pyhän HallintoElimen kannan kanssa. Jotta asia tulisi vaikeaselkoisemmaksi pyhä HallintoElin vaihtaa ajoittain kantaansa ikuisten totuuksien osalta, koska kansa, joka ei mitään ymmärrä on kirottua.

[Jaakko Ahvenainen]

Niinpä. WTBS:n henki haisee pahalle. Tämä paha henki voi harhauttaa sen ihanuudessa elävät. Lk 23:43 ei ole epäilystäkään, mikäli alkutekstiä seurataan, etteikö jonkun henki lähtenyt jonkun toisen hengen kanssa Paratiisiin, missä se sitten lieneekään. Ensimmäisen ruumis kipattiin Jerusalemin kaatopaikan vieressä olevalle hautausmaalle, ellei peräti suoraan kaatopaikalle ja sen toisen ruumis haudattiin hyvin säällisesti juutalaiseen tapaan, joskin suurella kiireellä. Mutta nyt on kysymys ihmisen sielusta meriktyksessä henki, onko se kuolematon, kuten Raamattu antaa ymmärtää eri teksteissään, vai ei, kuten Jehovan todistajat antavat ymmärtää, jopa sillä kiihkolla, että pitää puuttua alkutekstin sisältävään tekstilaitokseen. Tällaista ei voida hyväksyä ainoankaan asiansa osaavan eksegeetikon toimesta.

Kysymys on suoranaisesta epärehellisyydestä ja suunnattomasta egosta: Me (hallintoelin) vastaan - koko muu maailma.

Korjattu vähäinen kirjoitusvihre j =l