Mitä jäi opetuksesta mieleen?

[Vieras]

Nebukadnessarin kuvapatsas, pohjoisen ja etelän kuningas, ei verta -kortti, kenttämuistiinpanot, Herätkään ja Vartsikan joitain otsikoita, pätkiä vanhimpien puheista. 144 000. Harmagedon. Tuhatvuotiskausi. Voidellut ja muut lampaat. Suuri joukko ja pieni lauma. Väläyksittäin jotkut opit tulevahtavat mieleen ja samoin Valtakunnan laulut.

Eli minulle ei jäänyt loppujen lopuksi paljonkaan mieleen enkä usko, että edes JT:t pystyisivät muistamaan omia oppejaan ilman sitä kirjallisuutta ja varsinkin Puhu perustellen -kirjaa. (Mielipiteensä voi tarkistaa kirjallisuudesta). Aika ihmeellistä, että tieto muuttuu nopeasti sivistykseksi, kun ei sitä viikottain ja päivittäin tankkaa. Jehovantodistajuus tavallaan on oppien ylläpitämistä pääkopassa tankkaamalla koko ajan samoja asioita.

Mutta eihän kaikkea edes tarvitse oppia ulkoa, kun katsekysymyksissäkin saa käyttää lunttia.

Mikä on "totuus" oppimääränä ajatellen. Aina sanotaan, että olet "kerran oppinut touuden", niin silloin et saa siitä ilman sanktioita luopuakaan. "Totuuden" opiskeluhan edistyy sitten, kun alkaa ymmärtää "vahvaa ruokaa, joka kuuluu kypsille kristityille". Ehkä nämä opit tarjoiltuna liian aikaisin saattaisivat johtaa tutkistelun keskeytymiseen? Mitkä opit ovat "perustotuus" (=lyhyt oppimäärä)?

Uskonto on mielestäni ihmisen elämänkatsomus ja tapa vapaasti toimia joidenkin periaatteiden varassa eikä kirjoista tarkistettava oppikokoelma. Jos on mielessä esim. armo ja rakkaus, niitä voi sitten soveltaa kaikkilaal omatunnon mukaan - ilman tulostavoitteita.

[Markku Meilo]

Eli minulle ei jäänyt loppujen lopuksi paljonkaan mieleen

Mä olen vuosien varrella yllättynyt useita kertoja kuinka hyvin nuoruuteni ajan oppinäkemykset ovat muistissa. En muista kohdanneeni yhtään oleellista kysymystä sen ajan näkemyksiin liittyen, johon mulla ei olisi ollut ko. hetkellä voimassa ollutta vastausta.

Muistini ei ole mitenkään erinomainen, mutta ehkä syy oli Vt-seuran 1951-1996 totaalikieltäytymisoppiseikkailun aiheuttama pakollinen oppimäärä. Sitä ei edes 25 vuotta erotettuna oleminen havaittavasti verottanut, vaikka en lukenut lausettakaan Vt-matskua saatikka Raamattua tuona aikana.

Mikä on "totuus" oppimääränä ajatellen.

Lyhyesti sanottuna Vt-totuus on nippu omaksuttavia valheita ja väärintulkintoja, kuorrutettuna muutamalla raamatunjakeella.

Aina sanotaan, että olet "kerran oppinut touuden", niin silloin et saa siitä ilman sanktioita luopuakaan.

Tuo on ainoastaan tapa luoda kiitollisuudenvelka ja pitää jäsenistö (=lue ilmaistyövoima) nöyränä ja ahkerana. Absoluuttista raamatullista totuutta ei ole olemassakaan, eli jokainen erilainen nk. totuus on yhtä paljon uskovan toiveiden varassa kuin tuohon nk. totuuteen liittyvät yliluonnolliset voimatkin.

Mitkä opit ovat "perustotuus" (=lyhyt oppimäärä)?

Ainakin ne Vartiotorni-lehden 13. maaliskuuta 1998 sivulla 19 olevat piirteet, jotka jt:n on uskottava tai mono heilahtaa, ellei jousta mielipiteissään.

[Vieras]

Nykyajan Baabelin orjat -kirjassa Åberg toteaa että hyvin nopeasti menevät pasuunat ja sinetit sekaisin. Mitattiinko lopun läheisyyttä joskus numeroitujen vertauskuvallisten sinettien avautumisella ja ja samoin numeroitujen pasuunantörähdysten symboliikalla ?

Jotkut ovat sanoneet että eivät sitä 1914 -vuoden perustelua koskaan "oikein ymmärtäneetkään" joten kaitpa semmoisen perustelutkin unohtuvat ? Liekö makuasia kysyä että eikö ymmärtänyt vaiko että joutui nenästävedetyksi ?

[Markku Meilo]

Nykyajan Baabelin orjat -kirjassa Åberg toteaa että hyvin nopeasti menevät pasuunat ja sinetit sekaisin.

Eikä ihme, jos oikein muistan, niin kuudes pasuuna/trumpetti soi nykyshekinalla ennen seitsemättä. Tosin nekin torvet ovat soineet kovin eri aikaan Russelilla ja sen jälkeen Rutherfordilla. Sinettejä ei muistini mukaan ole sidottu samalla innolla vuosilukuihin.

Jotkut ovat sanoneet että eivät sitä 1914 -vuoden perustelua koskaan "oikein ymmärtäneetkään"...

Minä luulin ymmärtäneeni, mutta se johtui ainoastaan siitä, että en ymmärtänyt asian laajuutta, tai siis yksityiskohtia. Yksi sekavuutta aiheuttava tekijä on se, että Vt-seuran on pakko selitellä asiaa hyvin valikoiduin sanakääntein, koska koko asialle ei ole todellisuuspohjaa.

Liekö makuasia kysyä että eikö ymmärtänyt vaiko että joutui nenästävedetyksi ?

Lopputulema on sama, itse luulin ymmärtäneeni, mutta nyt ymmärrän, että todellisuudessa minua vain stritattiin sanatulvalla öögään urakalla ja laskuun.