Koko Raamattu...eli Septuaginta

Jehovan todistajien oppien lähempää tarkastelua

Valvoja: Moderaattorit

Ariadna
Viestit: 2156
Liittynyt: 28.04.2007 10:16

Koko Raamattu...eli Septuaginta

Viesti Kirjoittaja Ariadna » 31.10.2010 09:05

Jehovan todistajat sanovat edustavansa aitoa alkukristillisyyttä he käyttävät opettamiseen Raamattua, joka sisältää Vanhan- ja Uuden testamentin. Heille Raamattu on ”Jumalan henkeyttämä” 2. Timoteukselle 3:16 ”Pyhän hengen johtamina ihmiset puhuivat sen, minkä saivat Jumalalta.” 2. Pietarin kirje 1:21.

Mutta, jos lähdemme tutkimaan ajanlaskumme alun kristittyjä niin huomaamme, että heillä oli käytössään eri kirja kuin todistajilla.

Matteuksen evankeliumissa 23:15 on viitteitä siihen, että jo fariseukset suorittivat lähetystoimintaa ja siksi on ymmärrettävää, että esimerkiksi Paavalin lähetysmatkoilla oli myös juutalaiskäännynnäisiä, joilla oli jo hallussaan juutalaisten pyhien kirjojen kokoelma eli Septuaginta. Tämä tulee hyvin esille Apostolien tekojen 17-luvussa.
10. Mutta veljet lähettivät heti yötä myöten Paavalin ja Silaan Bereaan. Ja kun he olivat saapuneet sinne, menivät he juutalaisten synagoogaan.
11. Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin.
12. Ja monet heistä uskoivat, niin myös useat ylhäiset kreikkalaiset naiset ja miehet.

Luukaksen evankeliumissa 24:32 puhutaan myös kirjoituksista:
"Ja he sanoivat toisillensa: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?"
45 Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset."

Mitkä kirjoitukset? Vanhan testamentin hebrealaiset kirjat sisältäen apokryfikirjoitukset. Kreikankielisillä alueilla joissa Paavalikin saarnasi käytettiin kreikankielistä Septuagintaa.

Vanhan testamentin lisäksi siihen sisältyivät Apokryfikirjat. Jos niitä ei voida pitää Pyhinä kirjoituksina niin silloin joudutaan kumoamaan myös Uuden testamentin pyhyys, sillä apokryfikirjoilla ollut suuri vaikutus UT:tiin ja näkyy selvästi.

Apokryfikirjojen selityksessä annan lainattujen jakeiden puhua puolestaan, joten jokainen voi itse nähdä mitä kirjoja alkukristityt tutkivat ja missä niiden vaikutus on näkyvissä Uudessa testamentissa.

Käytän Uutta Sollamon tutkijaryhmän käännöstä 2009
Mutta jokainen voi katsoa vanhempaa 1938 olevaa käännöstä täältä http://www.ortodoksi.net/index.php/Apok ... a_kirjoja.


Tobitin kirja

Kirja opettaa, että Jumala varjelee hurskaita elämän loppuun saakka. Se pyrkii vastaamaan miten hurskas juutalainen voi toisuskoisten keskellä elää Jumalan tahdon mukaan.
Kirjan vaikutukset UT:ssa:
4:9 Matt. 6:20
4:15 Matt. 7.12
4:16 Room. 12:8
7:9 Matt. 15:2
7:11 Mark. 12:18-27
8:3 Mar. 5:10
12:7 1.Piet.3:13
12:12 Ilm.8:3,4
12:15 Ilm.8:2, Ilm.1:4, 3:1,4:5,5:6
12:29 Apost.1:9
13:11 Matt.2:1-12


Judit

Nimi pohjautuu heprean jehudet ja merkitsee juutalaisnaista. Kertomus keskittyy Juditin henkilöön ja Jumalan pelastukseen.


Kreikkalainen Esterin kirja.

Korostaa hebrealaista Esterin kirjaa. Jumala ei hylkää omaa kansaansa vaan varjelee sitä, toisaalta juutalaiset voivat vainojen aikana tehdä paljon kansansa hyväksi.


1. makkabealaiskirja

Kirjan keskeiset käsitteet ja opetukset kytkeytyvät tiiviisti ajan radikaalien hellenisointipyrkimysten vastustukseen.
Samaan pakanoiden joukkoon lasketaan myös luopiojuutalaiset, rajalinja määrittyy Mooseksen lain noudattamisen mukaan.
Kirjan vaikutus UT:ssa
1:54 Matt.24:15 Mark.13:14
2:52 Room.4:20-22
3:60 Matt,6:10
4:59 Joh.10:22
9:22 Joh.21:25
14:41 Joh.1:21


2.makkabialaiskirje

Kirja on lyhennelmä muutoin tuntemattoman Jason Kyreneläisen laatimasta laajemmasta historian teoksesta joka ei ole säilynyt. Kirja korostaa Temppelin merkitystä joten temppeli on varsinainen päähenkilö. Opetukseen kuuluu myös usko ruumiin ylösnousemukseen. Uskonnollisen vainon uhrit saavat palkkion kuuliaisuudestaan tulevassa elämässä, vaikka joutuvatkin täällä kärsimään.
Vaikutukset UT:ssa:
5:19 Mark.2:27
5:23 Joh.4:20
(6:2) Joh.4:20
6:19 Hepr.11:35
9:9 Apost.12:23


Viisauden kirja

Teos on ensimmäinen Raamatun kirjoituksista joissa esiintyy ajatus kaikkien kuolleiden ylösnousemuksesta. Kuoleman jälkeen elämä tarjotaan kuitenkin vain niille, jotkaovat eläneet viisauden mukaan.
Viisauden kirja valaisee kiinnostavalla tavalla sitä juutalaisuutta, jonka piirissä kristinusko syntyi.
Sen vaikutusta eräisiin Paavalin kirjeisiin pidetään todennäköisenä.
Suoraan sitä lainaa ensimmäisen vuosisadan lopulla Klemens kirjeessään korinttolaisille http://www.apokryfikirjat.com/klemens.htm
Vaikutukset UT:ssa:
2:18-20 Matt.4:6, 27:39-44
3:4 Hebr.11:1
3:5 Room. 8:12, 2.Kor.4:17, Hebr. 12:19,11
3:6 1.Piet.1:7
3:7 Matt.13:41-43
3:8 1.Kor. 6:2, Ilm.2:26,27
4:2 1.Kor.9:24-27, 1.Tim.6, 2.Tim.2:5, 4:7
5:15,16 Matt.25:34
5:17,18 Ef. &:14-17
6:3 Room.13:1
7:16 Apost. 17:28
7:26 Hebr.1:3, Kol.1:15
9:13 Room.11:34
9;15 2.Kor.5:4
10:7 Luuk.17:32
11:4 1.Kor.10:3,4
11:25 Room.4:17
12:10 Room.2:4
12:12 Room.9:19,20
12:24 Room.1:22,23
13:1 Room.1:21
13:6 Apost.17:27
13:7,8 Room.1:20
14:1 Apost.28:11
14:22-29 Room.1:28-31
15:1 Room.3:4
15:7-13 Room.9:20,21
16:6 Joh.3:14,15
16:12 Matt.8:8
16:13,14 Matt.10:28
16:20 Joh.6:31
16:26 Matt.4:4 Luuk.4:4
17:1 Room.11.33


Sirakin kirja

Kirja avaa mielenkiintoisen näkäkulman juutalaisen uskon ja hellenistisen kulttuurin kohtaamiseen toisella esikristillisellä vuosisadalla. Septuagintan ja syyrialaisen käännöksen perusteella Sirakin kirja on tunnettu, Jeesuksen Sirakin pojan viisaus, latinankielisessä Vulgata-käännöksessä kirjan nimenä on Ecclesiaticus.
Vanhan testamentin kanonisista kirjoista teologisesti ja sisällöllisesti lähinnä Sirakia ovat Sananlaskut, Job, Saarnaaja, ja viides Mooseksen kirja. Uudessa testamentissa on Sirakin jälkiä ennen muuta Matteuksen evank. ja Jaakobin kirjeessä.
Vaikutukset UT:ssa:
1:30 Matt.23:12+
3:1,2 Matt.15:4-6
3:3,4 Kol.3:20
4:4 Matt.5:42
5:1 Luuk.12:18,19
5:11 Jaak.1:19
5:13: Matt.12:37
7:3 Gal.6:8
7:14 Matt.6:7
7:32-36 Matt.25:35,36
7:34 Room.12:15
8:5 Matt.7:4, Joh.8:7
9:10 Luuk.5:39
10:4 Room.13:1
10:14 Luuk.1:52
10:23 Jaak.2:1-7
10:28,29 Matt.19:19
11:7 Joh,7:51
11:19 Luuk.12:16-21
11:20 1.Kor.7:17,20-24
13:9 Luuk.14:7-11
13:17 2,Kor.6:14,15
14:1 Jaak.3:2-10
17:11 Room.7:10
17:24-26 Matt.3:2
17:31 Matt.24:29
18:30 Gal.5:16, 1.Piet.2:11
19:5 1.Kor.13:6
19:13-17 Matt.18:15+
19:16 Jaak.3:2-12
19:19 Ilm.22:2,14.19
20:11 Luuk.1:51-53
20:22 Matt.16:24-28
21:2 1.Piet.5:8
21:10 Matt.7:13
21:26 Matt,12:34, Jaak.3:2-12
22:27 Jaak.3:2-12
23:9 Matt.5:33-37, 23:18-22, Jaak.5:12
24:21 Matt.5:6, Joh.6:35
24:24 Apost.4:12
25:8 Jaak.3:2
25:24 1.Tim.2:14
27:1 Matt.6:19, 1.Tim.6:9,10,
28:1 Room.12:19
28:2-5 Matt.5:7, 6:12,14,15, 18:32-35, Mark.11:25, Jaak.2:13
28:14 Jaak.3:2-12
29:1,2 Matt.5:42, Luuk.6:34
29:10 Matt.6:19,20
31:8 Matt.6:24, Luuk.16:13
31:15 Matt.7:12
33:13 Room.9:20-23
34:31 Hebr.10:26
35:10-13 2.Kor.9:5-11
35:14,15 Apost.10:34
35:16 Apost.10:34,35
37:18 Jaak.3:2-12
38:9 Jaak.5:14,15
40:15 Matt.13:5,21
41:1 Luuk.12:6-20
42:3 Luuk.13,14
42:21 Room.11:34
44:16 Hebr.11:5
46:19 Apost.20:33
48:3 Luuk.9:54, Jaak.5:17
48:10 Matt.11:14+, 17:10-13, Luuk.1:17
51:24 Joh.4.13,14
51:26 Matt.11:29,30
51:30 Gal.6:9

Baruk

Barukin kirja on ennen kaikkea katumuksen ja lohdutuksen kirja. Se on saanut nimensä profeetta Jeremian kirjurin ja ystävän mukaan. Kirja on jaettu selvästi poikkeavaan neljään osaan.

Toinen osa on luonteeltaan synnintunnustus ja rukous pelastumisen puolesta.
Luottamus siihen, että Jumala ohjaa historian tapahtumia.

Kolmas osa käsittelee viisautta joka on Jumalan lahja. Viisaus kuvataan persoonaksi ja jakso päättyy siihen, että viisaus näyttäätyy maan päällä ja elää ihmisten keskuudessa. Kristillisessä perinteessä tämä on yhdistetty Jeesukseen.

Neljäs osa tarjoaa lohdutusta Jerusalemille. Kaupunkia kuvataan leskiäidiksi joka on menettänyt lapsensa. Rangaistus päättyy aikanaan ja Jerusalem nousee uuteen kukoistukseen.
Vaikutukset UT:ssa
3:12 Joh.4:10-14
3:38 Joh.1:14
4:35 Ilm.18:2
4:37 Matt.8:11


Jeremiankirje

Aiemmissa suomenoksissa kirje on liitetty Barukin kirjaan sen kuudenneksi luvuksi. Kirje on saanut vaikutteita VT:n varsinkin Jeremian 10. luvusta ja Jesajan 44 ja 46 psalmista 115 sekä 5. Mooseksen kirjan 4. luvusta.
Arvostelu kohdistuu Babyloniassa palvottaviin epäjumaliin. Kirjeessään hän sanoo useaan kertaan"Älkää siis peljätkö heitä"


Danielin kirjan lisäykset

Ensimmäisessä osassa Daniel paljastaa babylonialaisten epäjumalien valheellisuuden ja niiden pappien petolliset toimet. Tätä tarinaa on luonnehdittu maailmankirjallisuuden ensimmäiseksi salapoliisikertomukseksi

Manassen rukous

Manasse on Juudean kuningas josta kerrotaan 2.Aik.33:9,10. Hänet pantiin kahleisiin ja vietiin nenärenkaasta taluttaen Babyloniin.2Aik.33:18
Hän sai lopulta valtaistuimensa takaisin ja mieletään muuttuneena miehenä hän poisti epäjumalanpalveluksen.
Se, miten Manasse rukoili Jumalaa on kerrottu Israelin kuninkaiden historia nimisessä kirjassa.Teoksen myöhempiä vaiheita ei tunneta.
Manasse oli tärkeä esimerkki siitä mitä katuminen voi saada aikaan.

Kolmas makkabialaiskirja

Kirja kuvaa juutalaisten osaksi tullutta ahdinkoa ja pelastusta hellenistisen ajan Egyptissä.

Kertomus juutalaisten osaksi suunnitellusta joukkotuhosta tuntuu nykylukijasta hätkähdyttävän tutulta.

Kirja tähdentää Jumalan auttavan omaa kansaansa hädässä.
Vaikutus UT:ssa
2:9 Apost.17:24,25
6:11 Matt. 27:43


Neljäs makkabialaiskirja

Kirja ei ole historiateos vaan omintakeinen yhdistelmä filosofista tutkielmaa, muistopuhetta, juutalaista lakihurskautta ja martyyrilegendoja.
Antiikin aikana Neljäs makkabialaiskirja tunnettiin myös sisältönsä paremmin kuvaavalla nimellä "Järjen itsevaltiudesta"
Vaikutus UT:ssa
1:26,27 2.Tim.3:2-5
2:5 Room.7:7
5:20,21 Matt.5:19, Gal.3:10, Jaak.2:10
5:34 Gal.3:24
7:19 Luuk.20:37,38, Room.6:10, 14:8, Gal.2:19
17:5,6 Matt.13:45, Fil.2:15,16
17:14 1.Kor.4:9
17:18 Ilm.7:13-17
18:18 2.Kor.11:3

Psalmi 115

Sen otsikossa todetaan,että psalmi on Daavidin itsensä kirjoittama ja hän "lauloi" se taisteltuaan Goljatia vastaan.


Kreikkalainen Esran kirja

Kirja kertoo samoista asioista kuin heprealainenEsran kirja täydennettynä 2.Aika. luvuilla 35,36 ja pieniltä osin Nehemian kirjan luvulla 8
.Lisäksi Kreikkalaiseen Esran kirjaan kuuluu uutena aineistona kolmen henkivartijan eloisa väittely siitä mikä mahti on suurin maailmassa (luvut 3 ja 4) Ehdolla on viini, kuningas, naiset ja totuus.
Vaikutus UT:ssa.
1:17 Luuk.22:1
4:39 Apost.10:34
7:13 Matt.24.15
8:2 Hebr.5:4

Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8101
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Koko Raamattu...eli Septuaginta

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen » 31.10.2010 14:16

Kiitos, Ariadna, näkemästäsi vaivasta, jota nyt saamme tarkastella mainion koosteen muodossa.

Vieras

Re: Koko Raamattu...eli Septuaginta

Viesti Kirjoittaja Vieras » 01.11.2010 18:12

Kiitos varsin mielenkiitoisesta aineistosta.

Kysyisin sinulta asiaan perehtyneenä seuraavaa:
Koska Septuaginta on juutalaisten hepreankielisten pyhien kirjoitusten käännös kreikan kielelle tulee heprealaista laitosta pitää näin ollen alkuperäisenä laitoksena.
Septuaginta sisältää kuitenkin ns. apogryfiset kirjat, joita ei ole alkuperäisessä hepreankielisessä laitoksessa. Eikö näin ollen ole aivan perusteltua, ettei niitä voi hyväksyä näiden pyhien kirjoitusten joukkoon? Eikö käännöksen tarkoitus ole kunnioittaa alkuperäistä tekstikokonaisuutta ja pitäytyä vain alkuperäisen tekstin kääntämiseen - eikä laajentaa tekstiä, koska silloin se on jotain muuta kuin vain käännös?

*****

Ortodoksi.net

Septuaginta / LXX
Septuaginta on ensimmäinen Raamatun käännös. Se on Vanhan testamentin kreikankielinen käännös noin 200-luvulta eKr. Alkuperäinen Vanhan testamentin teksti oli kirjoitettu pääasiassa hepreaksi ja osia siitä oli kirjoitettu arameaksi. ...

Septuagintan kääntäminen
Käännös heprean kielestä kreikkaan oli tehtävä, koska Palestiinan ulkopuolella asuvat juutalaiset eivät kaikki osanneet hepreaa. ...

Deuterokanoniset kirjat
Septuagintaan sisältyy sellaisia osia, joita ei löydy VT:n hepreankielisestä laitoksesta. Tällaisia ovat ns. deuterokanoniset kirjat, joita toinen kansankirkkomme nimittää apogryfisiksi kirjoiksi. Näihin deuterokanonisiin kirjoihin kuuluu erilaisia historiankirjoja, opetuskirjoja ja runoutta sekä proosaa.
Tuon sisällöllisen poikkeamisen lisäksi Septuaginta poikkeaa heprealaisesta käännöksestä jonkin verran järjestyksenkin osalta. ...

RaM

Re: Koko Raamattu...eli Septuaginta

Viesti Kirjoittaja RaM » 01.11.2010 20:48

Esittäisin sinulle hyvä vieras vastakysymyksiä.

MIKÄ on 'alkuperäinen hepreankielinen laitos', milloin se oli koottu, kuka oli valikoinut siihen kootut kirjoitukset ja mitä nuo kirjoitukset olivat? Millä perusteella sen väitetään olevan 'henkeytetty'?

Vastaisitko ensin perusteluineen näihin niin palataan sitten aiheeseen lisää ja tarkemmin.

LISÄYS
Eikö käännöksen tarkoitus ole kunnioittaa alkuperäistä tekstikokonaisuutta ja pitäytyä vain alkuperäisen tekstin kääntämiseen - eikä laajentaa tekstiä, koska silloin se on jotain muuta kuin vain käännös?
MIKSI UM:ä käännettäessä tuota samaa periaatetta ei ole noudatettu?

Ariadna
Viestit: 2156
Liittynyt: 28.04.2007 10:16

Re: Koko Raamattu...eli Septuaginta

Viesti Kirjoittaja Ariadna » 01.11.2010 21:42

Vieras kirjoitti:Koska Septuaginta on juutalaisten hepreankielisten pyhien kirjoitusten käännös kreikan kielelle tulee heprealaista laitosta pitää näin ollen alkuperäisenä laitoksena.
Hebreankielistä laitosta ei ollut olemassa tuolloin. Oli vain yksittäisiä tekstikokoelmia.
Vanhan Testamentin historiaa voit tutkia täältä.
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/print3.html

RaM

Re: Koko Raamattu...eli Septuaginta

Viesti Kirjoittaja RaM » 01.11.2010 22:06

Raamatusta löytyy mielenkiintoinen ja paljon keskustelua sekä kritiikkiäkin aiheuttava kirja - JOB.

Kuka sen on kirjoittanut ja milloin?

Sen jos tietäisi, olisi viisas. Jehovan todistajat ovat määritelleet kirjan sijoittuvan Moosesta edeltävään aikakauteen ja he yhtyvät joidenkin muidenkin tutkijoiden käsitykseen siitä, että kirjoittaja olisi Mooses.
Jotkut epäilevät, että tuo Job niminen henkilö olisi itse kirjoittanut ko. kirjan.
Nämä molemmat käsitykset voidaan kuitenkin todeta virheellisiksi.

Jobin kirja itse osoittaa sen, ettei kirjoittaja ole Job.
19:22 Miksi vainoatte minua niinkuin Jumala, ettekä saa kylläänne minun lihastani?
19:23 Oi, jospa minun sanani kirjoitettaisiin muistiin, jospa ne piirrettäisiin kirjaan,
19:24 rautataltalla ja lyijyllä hakattaisiin kallioon ikuisiksi ajoiksi!

Job esitti toiveen, että joku kirjoittaisi hänen sanansa muistiin kirjaan, mutta hän ei itse ollut selvästikään niiden kirjoittaja.

Entä Mooses?
Jobin kirja on muinaisen hepreankielen tuntijoiden mukaan poikkeuksellisen kaunista hepreankielistä runoutta, joten kirjoittajan on täytynyt olla kielellisesti erityisen lahjakas. Sitä pidetään kieliasultaan kenties taitavimpana entisajan hepreankielen kirjoituksena.
Tuo kirja poikkeaa tyyliltään täydellisesti Mooseksen kirjoittamista kirjoista. Lisäksi Mooses itse totesi:
2.Mooseksen kirja
4:10 Niin Mooses sanoi Herralle: "Oi Herra, minä en ole puhetaitoinen mies; en ole ollut ennen enkä senkään jälkeen, kuin sinä puhuit palvelijallesi; sillä minulla on hidas puhe ja kankea kieli."

Miksi Mooseksella oli 'kankea kieli'? Koska hänen kotikielensä oli egypti, mutta hän oli hoitajansa kautta oppinut myös hepreankielen. Se ei kuitenkaan voinut kaksikieleisellä Mooseksella olla poikkeuksellisen taidokasta eikä nuo hänen omat sanansa viittaa siihen vaan täysin päinvastaiseen.
Kirjoittaja ei siis ollut Mooseskaan.

Jehovan todistajien mukaan Daavid väittää taltioineensa Mooseksen kirjoittaman rukouksen omaan laulujensa kirjaan Psalmiin.
Psalmit:
90:1 Mooseksen, Jumalan miehen, rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen.

Ei ole kuitenkaan kovinkaan realistista olettaa Mooseksen kirjoittaneen rukouksen, jota ei olisi taltioinut omien kirjoitustensa joukkoon, vaan se olisi liitetty vasta Daavidin kirjoitusten kokoelmaan.
Jehovan todistajat ovat kuitenkin sen suhteen oikeassa, että Psalmien kirja on koottu pitkän ajan kuluessa ja siinä on eri kirjoittajien kirjoituksia.
Sitä todistajat eivät kuitenkaan halua hyväksyä, että tätä samaa menetelmää käytettiin myös yksittäisten kirjoittajien kirjoissa ja niitä täydenneltiin jopa moneenkin otteeseen myöhäisempien kirjoittajien toimesta. Usein tarkoituksena oli muokata vanhoja ennustuksia toteutuneiden tapahtumien mukaisiksi tai sitten kirjoituksia haluttiin muuten vain laajentaa. Esimerkkinä tästä on kielentutkijoiden mukaan Jesajan kirja.
Viimeksi muokannut RaM, 01.11.2010 22:10. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

RaM

Re: Koko Raamattu...eli Septuaginta

Viesti Kirjoittaja RaM » 01.11.2010 22:09

Ariadna kirjoitti:
Vieras kirjoitti:Koska Septuaginta on juutalaisten hepreankielisten pyhien kirjoitusten käännös kreikan kielelle tulee heprealaista laitosta pitää näin ollen alkuperäisenä laitoksena.
Hebreankielistä laitosta ei ollut olemassa tuolloin. Oli vain yksittäisiä tekstikokoelmia.
Vanhan Testamentin historiaa voit tutkia täältä.
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/print3.html
Noniin... menit sitten kuittaamaan hienon kyselyni. Olisin halunut vieraan itsensä hieman selvittelevän tätä asiaa. Se on paras tapa oivaltaa asioita. :mrgreen:

Ariadna
Viestit: 2156
Liittynyt: 28.04.2007 10:16

Re: Koko Raamattu...eli Septuaginta

Viesti Kirjoittaja Ariadna » 01.11.2010 22:32

RaM kirjoitti:Raamatusta löytyy mielenkiintoinen ja paljon keskustelua sekä kritiikkiäkin aiheuttava kirja - JOB.
Kuka sen on kirjoittanut ja milloin?
Muistan joskus lukeeni tutkimuksen sumerilaisista "Iannan häistä" samalla tuli esille miten Laulujen laulun eli Korkeaveisun ja Valitusvirsien, Jobikin alkulähteitä oli niissä sumerilaisisa savitauluissa.

Ariadna
Viestit: 2156
Liittynyt: 28.04.2007 10:16

Re: Koko Raamattu...eli Septuaginta

Viesti Kirjoittaja Ariadna » 01.11.2010 22:37

RaM kirjoitti:Se on paras tapa oivaltaa asioita.
Avitin vain vähän :oops:

RaM

Re: Koko Raamattu...eli Septuaginta

Viesti Kirjoittaja RaM » 02.11.2010 10:14

Vieras kirjoitti: Kysyisin sinulta asiaan perehtyneenä seuraavaa:
Koska Septuaginta on juutalaisten hepreankielisten pyhien kirjoitusten käännös kreikan kielelle tulee heprealaista laitosta pitää näin ollen alkuperäisenä laitoksena.
Septuaginta sisältää kuitenkin ns. apogryfiset kirjat, joita ei ole alkuperäisessä hepreankielisessä laitoksessa. Eikö näin ollen ole aivan perusteltua, ettei niitä voi hyväksyä näiden pyhien kirjoitusten joukkoon? Eikö käännöksen tarkoitus ole kunnioittaa alkuperäistä tekstikokonaisuutta ja pitäytyä vain alkuperäisen tekstin kääntämiseen - eikä laajentaa tekstiä, koska silloin se on jotain muuta kuin vain käännös?
Muutetaan hieman kysymyksen asettelua Ariadnan jo otettua kantaa siihen.
Septuaginta kanonisoitiin noin 200 eaa. (käytän näitä pyöreitä likiarvoja), jolloin myös vieraan ilmeisesti viittaama 'heprealaisen laitoksen' eli Tanakin ensimmäinen osa - Toora - kanonisoitiin. Toinen osa - Nevim - kanonisoitiin vuosituhannen taitteessa. Kolmas osa - Ketuvim - kanonisoitiin noin 100 yaa.
Septuaginta toimitettiin siksi, että Aleksanteri Suuren jälkeen palestiinan alue oli kreikkalaistunut voimakkaasti myös kielen osalta ja juutalaistenkin keskuudessa hepreankieli menetti asemiaan hyvin nopeasti. Toinen kielijäänne Persian vallan ajalta eli aramea hävisi vieläkin nopeammin. Niinpä Jeesuksen aikana tilanne oli muodostunut jo sellaiseksi, että alueen varsinainen pääkieli oli kreikka. Suuri osa juutalaisista osasi vain kreikkaa (lapset olivat tuolloin kasvaneet ja aikuistuneet kreikankielisessä ympäristössä).

Kristinuskon myöhemin koostama oma raamattu perustui kirjoitusten järjestykseltään ja rakenteeltaan Septuagintaan, mutta siitä jätettiin lopulta pois ne kirjat joita ei ollut Tanakissa. Katolinen kirkko eli Suuri Portto muokkasi siis nykyisen mallisen kompromissiraamatun omien mieltymystensä ja kiistelyiden pojalta.

Mikä tekee sinusta Tanakin paremmaksi ja luotettavammaksi tekstikokoelmaksi kuin Septuagintan, jota Jeesus apostoleineen käytti - etenkin Paavali?
Millä tavalla se on esittämäsi 'alkuperäislaitos'?
Millälailla Septuagintaan mukaan otetut apokryfiset kirjoitukset poikkeavat vastaavanlaisesti Tanakiin vasta viimeisimpien kirjoitusten joukossa ainoana apokryfisenä ilmestyskirjana mukaanotetusta Danielin kirjasta. Miksi siitä jätettiin osa pois?

Danielin kirjasta - joka koostuu nykyisellään kahdesta osasta, 1-6 lukujen historiallinen kertomakirjallisuus ja 7-12 lukujen apokryfiset ilmestykset - on myös Jehovan todistajien näkemyksiä ajatellen paljon kysyttävää, jos tuolta näkökulmalta olisit kiinnostunut asioita selittämään.

Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8101
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Koko Raamattu...eli Septuaginta

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen » 04.11.2010 19:24

Ariadna kirjoitti:Viisauden kirja
Teos on ensimmäinen Raamatun kirjoituksista joissa esiintyy ajatus kaikkien kuolleiden ylösnousemuksesta. Kuoleman jälkeen elämä tarjotaan kuitenkin vain niille, jotkaovat eläneet viisauden mukaan.
Viisauden kirja valaisee kiinnostavalla tavalla sitä juutalaisuutta, jonka piirissä kristinusko syntyi.
Sen vaikutusta eräisiin Paavalin kirjeisiin pidetään todennäköisenä.
Suoraan sitä lainaa ensimmäisen vuosisadan lopulla Klemens kirjeessään korinttolaisille http://www.apokryfikirjat.com/klemens.htm
Tässtä tekee mieleni kysyä, miksi viittaat ainoastaan Viisauden kirjaan?
Sama Klemens lainaa myös Juuditin kirjaa, Matteuksen evankeliumia (et par.), 1. Korinttilaiskirjettä, 2.Timoteuskirjettä, Tiituksenkirjettä, Hebrealaiskirjettä ja Jaakobinkirjettä.
Suurin osa Klemensin lainoista kirjeessään Korinttilaisille on Vanhasta testamentista, et tätäkään kerro!

Olisiko syytä kertoa asia toisin: Viisauden kirjaa lainataan ensimmäisen kerran Klemensin kirjeessä Korinttilaisille ja vain yhdessä kohdin (27:5) kolmentoista sanan verran suomalaisessa käännöksessä. Kirje tunnetaan myös Ensimmäisen Kemensin kirjeen nimellä ja se on hyvin suurella todennäköisyydellä UT:n kaanonin nuorimpia kirjoituksia vanhempi. Ajoitus ensimäisen vuosisadan loppuun on oikea.

Laadittu luettelo vaikutuksista ja vastaavuuksista UT:iin on pääpiirteisään oikea, tämä lienee poimittu mainitusta Sollamon työryhmän käännöksestä, mutta joitakin lisäyksiä voidaan tehdä, esim. Tob.13:16,17 > Ilm 21:10-21; Judit 12:11 > Apt 8:27; 1. Makk. 15:3 > Apt. 24:5 ja lienee muitakin. Tähän asti vertailussa olen päässyt.

Kattavahan tuo vertailu kaiken kaikkiaan on, eikä muutaman raamatunkohdan lisääminen VT:n Apokryfikirjoista lainattuihin asiaa sinänsä muuta, hieman täsmentää. Osoitus siitä, että hellenistijuutalaisten Raamattu oli laajempi ja henkisestikin avarampi kuin ortodoksijuutalaisten, on aloituksessa tullut toteennäytetyksi, kuten sekin millaiseen kulttuuriympäristöön kristinusko kehittyi. Apokryfikirjojen sattuminen juuri tuohon saumaan n. 200 eKr - 50 jKr osoittaa tämän erinomaisen hyvin. Kaikkinainen apokryfikirjallisuus, etenkin ilmestyskirjallisuus oli kovin suosittua lukemista ajanlaskun alun molemmin puolin.

Lisäys: Tilasin VT:n Apokryfikirjat. Siitä onkin tullut jo toinen, korjattu painos, 2010. Tuoretta tavaraa. Jään sitä odottelemaan, jolloin saan samat, laajemmat tekstit ja vertailu helpottuu huomattavasti. En mainosta mutto oli yllättävän edulinen, alle 30 e postikuluineen. Lähipäivinä lienee käsissäni, jos posti kulkee.
Viimeksi muokannut Jaakko Ahvenainen, 04.11.2010 20:38. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8101
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Koko Raamattu...eli Septuaginta

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen » 04.11.2010 19:47

RaM kirjoitti:Kristinuskon myöhemin koostama oma raamattu perustui kirjoitusten järjestykseltään ja rakenteeltaan Septuagintaan, mutta siitä jätettiin lopulta pois ne kirjat joita ei ollut Tanakissa. Katolinen kirkko eli Suuri Portto muokkasi siis nykyisen mallisen kompromissiraamatun omien mieltymystensä ja kiistelyiden pojalta.
Rami, voisito täsmentää, mitä tarkoitat, etenkin tuo tekstissässäsi korostamani?

Täsmennän: Mitä jätettiin pois, mitä Septuagintassa ei ollut. Vulgataan sisältyivät apokryfikirjat, samoin suomalaiseen raamattuun, paitsi sinä aikana, jolloin Englannin ja ulkomaiden Raamattuseura toimi rahoittajana, ja tämä heidän jyrkän asenteensa vuoksi. Vuoden 1992 kirkkoraamatun käännöstyön yhteydessä päätettiin myös apokryfikirjat kääntää. Tämä työ viivästyi, mutta on nyt valmis. Aivan kaikkea, mitä nykyiseen VT:n apokryfikirjakokoelmaan on sisällytetty ei sisällytetä kirkkoraamattuun, mutta se, mikä siellä on jo alusta asti ollu (1642) sisällytetään. On eri asia, painetaanko ne Raaamatun yhteyteen. Ellei paineta, tämä olisi kustannuskysymys ja suuri vahinko.

Tanskankielisessä Raamatussä Apokryfikirjat löytyvät, samoin saksankielisessä ja suomenkielisessä Isossa Perheraamatussa.

PoterO

Re: Koko Raamattu...eli Septuaginta

Viesti Kirjoittaja PoterO » 07.11.2010 13:08

Qumranin (Kuolleenmeren) kirjalöydöt osoittavat ajanlaskun vaihteen hebreankielisten tekstien olevan lähempänä Septuagintaa kuin 1000-luvulta peräisin olevaa nykyistä käytössä olevaa Vanhaa Testamenttia mikä perustuu ns. Masoreettien suulliseen traditioon.

RaM

Re: Koko Raamattu...eli Septuaginta

Viesti Kirjoittaja RaM » 08.11.2010 10:37

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:
RaM kirjoitti:Kristinuskon myöhemin koostama oma raamattu perustui kirjoitusten järjestykseltään ja rakenteeltaan Septuagintaan, mutta siitä jätettiin lopulta pois ne kirjat joita ei ollut Tanakissa. Katolinen kirkko eli Suuri Portto muokkasi siis nykyisen mallisen kompromissiraamatun omien mieltymystensä ja kiistelyiden pojalta.
Rami, voisito täsmentää, mitä tarkoitat, etenkin tuo tekstissässäsi korostamani?
Tanakissa ei tietääkseni ole noita apogryfisiä kirjoituksia mukana. Se on lisäksi jakanut vt:n kirjoitukset hieman erilaiseen esittämisjärjestykseen, kuin Septuaginta. Nykyisessä raamatussa apogyfiset osat puuttuvat, mutta muuten tuo kirjoitusten esittämisjärjestys, jaottelu, on vastaava kuin Septuagintassa.

Tanakin suhteen on hyvä huomioida lisäksi se, että sitä koskevista kanonisoinneista (Tooraa lukuuntottamatta) vastasi suurimmalta osalta nimenomaa se juutalaisuuden sukupolvi, joka oli Jeesuksen mukaan luopunut oikeasta ja puntaasta palvonnasta ja joka lopulta myös tapatutti Jeesuksen. :!:

Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8101
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Koko Raamattu...eli Septuaginta

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen » 08.11.2010 16:31

Kiitos, Rami! Ei erimielisyyttä asiassa. Tanak ei tosiaan sisällä apokryfikirjoja. Sam. Kun. Aikak. ns. pienet profeetat ja Esra-Nehemia muodostavat kukin oman kirjansa ja kirjojen järjestyskin on toinen kuin Septuagintassa, mihin myös apokryfikirjat sisältyivät. Meillä noudatettavassa käytännössä kukin näistä kirjoista on erillinen. Lisäksi Sam. Kun. ja Aikak. on jaettu kahteen osaan. Itse sisältöön tällä ei ole merkitystä.
Ns. Iso Perheraamattu sisältää osan apokryfikirjoista (läntiseen kokoelmaan kuuluvat), ei kaikkia niitä, jotka nyttemmin on käännetty ja sisällytetty erityiseen Vanhan testamentin apokryfikirjat-teokseen.

Joku ehkä kysyy, mitkä apokryfikirjat voidaan sisällyttää kirkkoraamattuun ja mikä tämä läntinen kokoelma apokryfikirjoista on? Tässä listaus: Tobias, Juudit, Kreikkalainen Esterin kirja, 1. Makkabealaiskirja, 2. Makkabealaiskirja, Viisauden kirja, Kreikkalainen Siirakin kirja, Baaruk, Jeremian kirje, Danielin kirjan lisäykset ja Manassen rukous.

Vastaa Viestiin