Koko Raamattu...eli Septuaginta
Lähetetty: 31.10.2010 09:05
Jehovan todistajat sanovat edustavansa aitoa alkukristillisyyttä he käyttävät opettamiseen Raamattua, joka sisältää Vanhan- ja Uuden testamentin. Heille Raamattu on ”Jumalan henkeyttämä” 2. Timoteukselle 3:16 ”Pyhän hengen johtamina ihmiset puhuivat sen, minkä saivat Jumalalta.” 2. Pietarin kirje 1:21.
Mutta, jos lähdemme tutkimaan ajanlaskumme alun kristittyjä niin huomaamme, että heillä oli käytössään eri kirja kuin todistajilla.
Matteuksen evankeliumissa 23:15 on viitteitä siihen, että jo fariseukset suorittivat lähetystoimintaa ja siksi on ymmärrettävää, että esimerkiksi Paavalin lähetysmatkoilla oli myös juutalaiskäännynnäisiä, joilla oli jo hallussaan juutalaisten pyhien kirjojen kokoelma eli Septuaginta. Tämä tulee hyvin esille Apostolien tekojen 17-luvussa.
10. Mutta veljet lähettivät heti yötä myöten Paavalin ja Silaan Bereaan. Ja kun he olivat saapuneet sinne, menivät he juutalaisten synagoogaan.
11. Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin.
12. Ja monet heistä uskoivat, niin myös useat ylhäiset kreikkalaiset naiset ja miehet.
Luukaksen evankeliumissa 24:32 puhutaan myös kirjoituksista:
"Ja he sanoivat toisillensa: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?"
45 Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset."
Mitkä kirjoitukset? Vanhan testamentin hebrealaiset kirjat sisältäen apokryfikirjoitukset. Kreikankielisillä alueilla joissa Paavalikin saarnasi käytettiin kreikankielistä Septuagintaa.
Vanhan testamentin lisäksi siihen sisältyivät Apokryfikirjat. Jos niitä ei voida pitää Pyhinä kirjoituksina niin silloin joudutaan kumoamaan myös Uuden testamentin pyhyys, sillä apokryfikirjoilla ollut suuri vaikutus UT:tiin ja näkyy selvästi.
Apokryfikirjojen selityksessä annan lainattujen jakeiden puhua puolestaan, joten jokainen voi itse nähdä mitä kirjoja alkukristityt tutkivat ja missä niiden vaikutus on näkyvissä Uudessa testamentissa.
Käytän Uutta Sollamon tutkijaryhmän käännöstä 2009
Mutta jokainen voi katsoa vanhempaa 1938 olevaa käännöstä täältä http://www.ortodoksi.net/index.php/Apok ... a_kirjoja.
Tobitin kirja
Kirja opettaa, että Jumala varjelee hurskaita elämän loppuun saakka. Se pyrkii vastaamaan miten hurskas juutalainen voi toisuskoisten keskellä elää Jumalan tahdon mukaan.
Kirjan vaikutukset UT:ssa:
4:9 Matt. 6:20
4:15 Matt. 7.12
4:16 Room. 12:8
7:9 Matt. 15:2
7:11 Mark. 12:18-27
8:3 Mar. 5:10
12:7 1.Piet.3:13
12:12 Ilm.8:3,4
12:15 Ilm.8:2, Ilm.1:4, 3:1,4:5,5:6
12:29 Apost.1:9
13:11 Matt.2:1-12
Judit
Nimi pohjautuu heprean jehudet ja merkitsee juutalaisnaista. Kertomus keskittyy Juditin henkilöön ja Jumalan pelastukseen.
Kreikkalainen Esterin kirja.
Korostaa hebrealaista Esterin kirjaa. Jumala ei hylkää omaa kansaansa vaan varjelee sitä, toisaalta juutalaiset voivat vainojen aikana tehdä paljon kansansa hyväksi.
1. makkabealaiskirja
Kirjan keskeiset käsitteet ja opetukset kytkeytyvät tiiviisti ajan radikaalien hellenisointipyrkimysten vastustukseen.
Samaan pakanoiden joukkoon lasketaan myös luopiojuutalaiset, rajalinja määrittyy Mooseksen lain noudattamisen mukaan.
Kirjan vaikutus UT:ssa
1:54 Matt.24:15 Mark.13:14
2:52 Room.4:20-22
3:60 Matt,6:10
4:59 Joh.10:22
9:22 Joh.21:25
14:41 Joh.1:21
2.makkabialaiskirje
Kirja on lyhennelmä muutoin tuntemattoman Jason Kyreneläisen laatimasta laajemmasta historian teoksesta joka ei ole säilynyt. Kirja korostaa Temppelin merkitystä joten temppeli on varsinainen päähenkilö. Opetukseen kuuluu myös usko ruumiin ylösnousemukseen. Uskonnollisen vainon uhrit saavat palkkion kuuliaisuudestaan tulevassa elämässä, vaikka joutuvatkin täällä kärsimään.
Vaikutukset UT:ssa:
5:19 Mark.2:27
5:23 Joh.4:20
(6:2) Joh.4:20
6:19 Hepr.11:35
9:9 Apost.12:23
Viisauden kirja
Teos on ensimmäinen Raamatun kirjoituksista joissa esiintyy ajatus kaikkien kuolleiden ylösnousemuksesta. Kuoleman jälkeen elämä tarjotaan kuitenkin vain niille, jotkaovat eläneet viisauden mukaan.
Viisauden kirja valaisee kiinnostavalla tavalla sitä juutalaisuutta, jonka piirissä kristinusko syntyi.
Sen vaikutusta eräisiin Paavalin kirjeisiin pidetään todennäköisenä.
Suoraan sitä lainaa ensimmäisen vuosisadan lopulla Klemens kirjeessään korinttolaisille http://www.apokryfikirjat.com/klemens.htm
Vaikutukset UT:ssa:
2:18-20 Matt.4:6, 27:39-44
3:4 Hebr.11:1
3:5 Room. 8:12, 2.Kor.4:17, Hebr. 12:19,11
3:6 1.Piet.1:7
3:7 Matt.13:41-43
3:8 1.Kor. 6:2, Ilm.2:26,27
4:2 1.Kor.9:24-27, 1.Tim.6, 2.Tim.2:5, 4:7
5:15,16 Matt.25:34
5:17,18 Ef. &:14-17
6:3 Room.13:1
7:16 Apost. 17:28
7:26 Hebr.1:3, Kol.1:15
9:13 Room.11:34
9;15 2.Kor.5:4
10:7 Luuk.17:32
11:4 1.Kor.10:3,4
11:25 Room.4:17
12:10 Room.2:4
12:12 Room.9:19,20
12:24 Room.1:22,23
13:1 Room.1:21
13:6 Apost.17:27
13:7,8 Room.1:20
14:1 Apost.28:11
14:22-29 Room.1:28-31
15:1 Room.3:4
15:7-13 Room.9:20,21
16:6 Joh.3:14,15
16:12 Matt.8:8
16:13,14 Matt.10:28
16:20 Joh.6:31
16:26 Matt.4:4 Luuk.4:4
17:1 Room.11.33
Sirakin kirja
Kirja avaa mielenkiintoisen näkäkulman juutalaisen uskon ja hellenistisen kulttuurin kohtaamiseen toisella esikristillisellä vuosisadalla. Septuagintan ja syyrialaisen käännöksen perusteella Sirakin kirja on tunnettu, Jeesuksen Sirakin pojan viisaus, latinankielisessä Vulgata-käännöksessä kirjan nimenä on Ecclesiaticus.
Vanhan testamentin kanonisista kirjoista teologisesti ja sisällöllisesti lähinnä Sirakia ovat Sananlaskut, Job, Saarnaaja, ja viides Mooseksen kirja. Uudessa testamentissa on Sirakin jälkiä ennen muuta Matteuksen evank. ja Jaakobin kirjeessä.
Vaikutukset UT:ssa:
1:30 Matt.23:12+
3:1,2 Matt.15:4-6
3:3,4 Kol.3:20
4:4 Matt.5:42
5:1 Luuk.12:18,19
5:11 Jaak.1:19
5:13: Matt.12:37
7:3 Gal.6:8
7:14 Matt.6:7
7:32-36 Matt.25:35,36
7:34 Room.12:15
8:5 Matt.7:4, Joh.8:7
9:10 Luuk.5:39
10:4 Room.13:1
10:14 Luuk.1:52
10:23 Jaak.2:1-7
10:28,29 Matt.19:19
11:7 Joh,7:51
11:19 Luuk.12:16-21
11:20 1.Kor.7:17,20-24
13:9 Luuk.14:7-11
13:17 2,Kor.6:14,15
14:1 Jaak.3:2-10
17:11 Room.7:10
17:24-26 Matt.3:2
17:31 Matt.24:29
18:30 Gal.5:16, 1.Piet.2:11
19:5 1.Kor.13:6
19:13-17 Matt.18:15+
19:16 Jaak.3:2-12
19:19 Ilm.22:2,14.19
20:11 Luuk.1:51-53
20:22 Matt.16:24-28
21:2 1.Piet.5:8
21:10 Matt.7:13
21:26 Matt,12:34, Jaak.3:2-12
22:27 Jaak.3:2-12
23:9 Matt.5:33-37, 23:18-22, Jaak.5:12
24:21 Matt.5:6, Joh.6:35
24:24 Apost.4:12
25:8 Jaak.3:2
25:24 1.Tim.2:14
27:1 Matt.6:19, 1.Tim.6:9,10,
28:1 Room.12:19
28:2-5 Matt.5:7, 6:12,14,15, 18:32-35, Mark.11:25, Jaak.2:13
28:14 Jaak.3:2-12
29:1,2 Matt.5:42, Luuk.6:34
29:10 Matt.6:19,20
31:8 Matt.6:24, Luuk.16:13
31:15 Matt.7:12
33:13 Room.9:20-23
34:31 Hebr.10:26
35:10-13 2.Kor.9:5-11
35:14,15 Apost.10:34
35:16 Apost.10:34,35
37:18 Jaak.3:2-12
38:9 Jaak.5:14,15
40:15 Matt.13:5,21
41:1 Luuk.12:6-20
42:3 Luuk.13,14
42:21 Room.11:34
44:16 Hebr.11:5
46:19 Apost.20:33
48:3 Luuk.9:54, Jaak.5:17
48:10 Matt.11:14+, 17:10-13, Luuk.1:17
51:24 Joh.4.13,14
51:26 Matt.11:29,30
51:30 Gal.6:9
Baruk
Barukin kirja on ennen kaikkea katumuksen ja lohdutuksen kirja. Se on saanut nimensä profeetta Jeremian kirjurin ja ystävän mukaan. Kirja on jaettu selvästi poikkeavaan neljään osaan.
Toinen osa on luonteeltaan synnintunnustus ja rukous pelastumisen puolesta.
Luottamus siihen, että Jumala ohjaa historian tapahtumia.
Kolmas osa käsittelee viisautta joka on Jumalan lahja. Viisaus kuvataan persoonaksi ja jakso päättyy siihen, että viisaus näyttäätyy maan päällä ja elää ihmisten keskuudessa. Kristillisessä perinteessä tämä on yhdistetty Jeesukseen.
Neljäs osa tarjoaa lohdutusta Jerusalemille. Kaupunkia kuvataan leskiäidiksi joka on menettänyt lapsensa. Rangaistus päättyy aikanaan ja Jerusalem nousee uuteen kukoistukseen.
Vaikutukset UT:ssa
3:12 Joh.4:10-14
3:38 Joh.1:14
4:35 Ilm.18:2
4:37 Matt.8:11
Jeremiankirje
Aiemmissa suomenoksissa kirje on liitetty Barukin kirjaan sen kuudenneksi luvuksi. Kirje on saanut vaikutteita VT:n varsinkin Jeremian 10. luvusta ja Jesajan 44 ja 46 psalmista 115 sekä 5. Mooseksen kirjan 4. luvusta.
Arvostelu kohdistuu Babyloniassa palvottaviin epäjumaliin. Kirjeessään hän sanoo useaan kertaan"Älkää siis peljätkö heitä"
Danielin kirjan lisäykset
Ensimmäisessä osassa Daniel paljastaa babylonialaisten epäjumalien valheellisuuden ja niiden pappien petolliset toimet. Tätä tarinaa on luonnehdittu maailmankirjallisuuden ensimmäiseksi salapoliisikertomukseksi
Manassen rukous
Manasse on Juudean kuningas josta kerrotaan 2.Aik.33:9,10. Hänet pantiin kahleisiin ja vietiin nenärenkaasta taluttaen Babyloniin.2Aik.33:18
Hän sai lopulta valtaistuimensa takaisin ja mieletään muuttuneena miehenä hän poisti epäjumalanpalveluksen.
Se, miten Manasse rukoili Jumalaa on kerrottu Israelin kuninkaiden historia nimisessä kirjassa.Teoksen myöhempiä vaiheita ei tunneta.
Manasse oli tärkeä esimerkki siitä mitä katuminen voi saada aikaan.
Kolmas makkabialaiskirja
Kirja kuvaa juutalaisten osaksi tullutta ahdinkoa ja pelastusta hellenistisen ajan Egyptissä.
Kertomus juutalaisten osaksi suunnitellusta joukkotuhosta tuntuu nykylukijasta hätkähdyttävän tutulta.
Kirja tähdentää Jumalan auttavan omaa kansaansa hädässä.
Vaikutus UT:ssa
2:9 Apost.17:24,25
6:11 Matt. 27:43
Neljäs makkabialaiskirja
Kirja ei ole historiateos vaan omintakeinen yhdistelmä filosofista tutkielmaa, muistopuhetta, juutalaista lakihurskautta ja martyyrilegendoja.
Antiikin aikana Neljäs makkabialaiskirja tunnettiin myös sisältönsä paremmin kuvaavalla nimellä "Järjen itsevaltiudesta"
Vaikutus UT:ssa
1:26,27 2.Tim.3:2-5
2:5 Room.7:7
5:20,21 Matt.5:19, Gal.3:10, Jaak.2:10
5:34 Gal.3:24
7:19 Luuk.20:37,38, Room.6:10, 14:8, Gal.2:19
17:5,6 Matt.13:45, Fil.2:15,16
17:14 1.Kor.4:9
17:18 Ilm.7:13-17
18:18 2.Kor.11:3
Psalmi 115
Sen otsikossa todetaan,että psalmi on Daavidin itsensä kirjoittama ja hän "lauloi" se taisteltuaan Goljatia vastaan.
Kreikkalainen Esran kirja
Kirja kertoo samoista asioista kuin heprealainenEsran kirja täydennettynä 2.Aika. luvuilla 35,36 ja pieniltä osin Nehemian kirjan luvulla 8
.Lisäksi Kreikkalaiseen Esran kirjaan kuuluu uutena aineistona kolmen henkivartijan eloisa väittely siitä mikä mahti on suurin maailmassa (luvut 3 ja 4) Ehdolla on viini, kuningas, naiset ja totuus.
Vaikutus UT:ssa.
1:17 Luuk.22:1
4:39 Apost.10:34
7:13 Matt.24.15
8:2 Hebr.5:4
Mutta, jos lähdemme tutkimaan ajanlaskumme alun kristittyjä niin huomaamme, että heillä oli käytössään eri kirja kuin todistajilla.
Matteuksen evankeliumissa 23:15 on viitteitä siihen, että jo fariseukset suorittivat lähetystoimintaa ja siksi on ymmärrettävää, että esimerkiksi Paavalin lähetysmatkoilla oli myös juutalaiskäännynnäisiä, joilla oli jo hallussaan juutalaisten pyhien kirjojen kokoelma eli Septuaginta. Tämä tulee hyvin esille Apostolien tekojen 17-luvussa.
10. Mutta veljet lähettivät heti yötä myöten Paavalin ja Silaan Bereaan. Ja kun he olivat saapuneet sinne, menivät he juutalaisten synagoogaan.
11. Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin.
12. Ja monet heistä uskoivat, niin myös useat ylhäiset kreikkalaiset naiset ja miehet.
Luukaksen evankeliumissa 24:32 puhutaan myös kirjoituksista:
"Ja he sanoivat toisillensa: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?"
45 Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset."
Mitkä kirjoitukset? Vanhan testamentin hebrealaiset kirjat sisältäen apokryfikirjoitukset. Kreikankielisillä alueilla joissa Paavalikin saarnasi käytettiin kreikankielistä Septuagintaa.
Vanhan testamentin lisäksi siihen sisältyivät Apokryfikirjat. Jos niitä ei voida pitää Pyhinä kirjoituksina niin silloin joudutaan kumoamaan myös Uuden testamentin pyhyys, sillä apokryfikirjoilla ollut suuri vaikutus UT:tiin ja näkyy selvästi.
Apokryfikirjojen selityksessä annan lainattujen jakeiden puhua puolestaan, joten jokainen voi itse nähdä mitä kirjoja alkukristityt tutkivat ja missä niiden vaikutus on näkyvissä Uudessa testamentissa.
Käytän Uutta Sollamon tutkijaryhmän käännöstä 2009
Mutta jokainen voi katsoa vanhempaa 1938 olevaa käännöstä täältä http://www.ortodoksi.net/index.php/Apok ... a_kirjoja.
Tobitin kirja
Kirja opettaa, että Jumala varjelee hurskaita elämän loppuun saakka. Se pyrkii vastaamaan miten hurskas juutalainen voi toisuskoisten keskellä elää Jumalan tahdon mukaan.
Kirjan vaikutukset UT:ssa:
4:9 Matt. 6:20
4:15 Matt. 7.12
4:16 Room. 12:8
7:9 Matt. 15:2
7:11 Mark. 12:18-27
8:3 Mar. 5:10
12:7 1.Piet.3:13
12:12 Ilm.8:3,4
12:15 Ilm.8:2, Ilm.1:4, 3:1,4:5,5:6
12:29 Apost.1:9
13:11 Matt.2:1-12
Judit
Nimi pohjautuu heprean jehudet ja merkitsee juutalaisnaista. Kertomus keskittyy Juditin henkilöön ja Jumalan pelastukseen.
Kreikkalainen Esterin kirja.
Korostaa hebrealaista Esterin kirjaa. Jumala ei hylkää omaa kansaansa vaan varjelee sitä, toisaalta juutalaiset voivat vainojen aikana tehdä paljon kansansa hyväksi.
1. makkabealaiskirja
Kirjan keskeiset käsitteet ja opetukset kytkeytyvät tiiviisti ajan radikaalien hellenisointipyrkimysten vastustukseen.
Samaan pakanoiden joukkoon lasketaan myös luopiojuutalaiset, rajalinja määrittyy Mooseksen lain noudattamisen mukaan.
Kirjan vaikutus UT:ssa
1:54 Matt.24:15 Mark.13:14
2:52 Room.4:20-22
3:60 Matt,6:10
4:59 Joh.10:22
9:22 Joh.21:25
14:41 Joh.1:21
2.makkabialaiskirje
Kirja on lyhennelmä muutoin tuntemattoman Jason Kyreneläisen laatimasta laajemmasta historian teoksesta joka ei ole säilynyt. Kirja korostaa Temppelin merkitystä joten temppeli on varsinainen päähenkilö. Opetukseen kuuluu myös usko ruumiin ylösnousemukseen. Uskonnollisen vainon uhrit saavat palkkion kuuliaisuudestaan tulevassa elämässä, vaikka joutuvatkin täällä kärsimään.
Vaikutukset UT:ssa:
5:19 Mark.2:27
5:23 Joh.4:20
(6:2) Joh.4:20
6:19 Hepr.11:35
9:9 Apost.12:23
Viisauden kirja
Teos on ensimmäinen Raamatun kirjoituksista joissa esiintyy ajatus kaikkien kuolleiden ylösnousemuksesta. Kuoleman jälkeen elämä tarjotaan kuitenkin vain niille, jotkaovat eläneet viisauden mukaan.
Viisauden kirja valaisee kiinnostavalla tavalla sitä juutalaisuutta, jonka piirissä kristinusko syntyi.
Sen vaikutusta eräisiin Paavalin kirjeisiin pidetään todennäköisenä.
Suoraan sitä lainaa ensimmäisen vuosisadan lopulla Klemens kirjeessään korinttolaisille http://www.apokryfikirjat.com/klemens.htm
Vaikutukset UT:ssa:
2:18-20 Matt.4:6, 27:39-44
3:4 Hebr.11:1
3:5 Room. 8:12, 2.Kor.4:17, Hebr. 12:19,11
3:6 1.Piet.1:7
3:7 Matt.13:41-43
3:8 1.Kor. 6:2, Ilm.2:26,27
4:2 1.Kor.9:24-27, 1.Tim.6, 2.Tim.2:5, 4:7
5:15,16 Matt.25:34
5:17,18 Ef. &:14-17
6:3 Room.13:1
7:16 Apost. 17:28
7:26 Hebr.1:3, Kol.1:15
9:13 Room.11:34
9;15 2.Kor.5:4
10:7 Luuk.17:32
11:4 1.Kor.10:3,4
11:25 Room.4:17
12:10 Room.2:4
12:12 Room.9:19,20
12:24 Room.1:22,23
13:1 Room.1:21
13:6 Apost.17:27
13:7,8 Room.1:20
14:1 Apost.28:11
14:22-29 Room.1:28-31
15:1 Room.3:4
15:7-13 Room.9:20,21
16:6 Joh.3:14,15
16:12 Matt.8:8
16:13,14 Matt.10:28
16:20 Joh.6:31
16:26 Matt.4:4 Luuk.4:4
17:1 Room.11.33
Sirakin kirja
Kirja avaa mielenkiintoisen näkäkulman juutalaisen uskon ja hellenistisen kulttuurin kohtaamiseen toisella esikristillisellä vuosisadalla. Septuagintan ja syyrialaisen käännöksen perusteella Sirakin kirja on tunnettu, Jeesuksen Sirakin pojan viisaus, latinankielisessä Vulgata-käännöksessä kirjan nimenä on Ecclesiaticus.
Vanhan testamentin kanonisista kirjoista teologisesti ja sisällöllisesti lähinnä Sirakia ovat Sananlaskut, Job, Saarnaaja, ja viides Mooseksen kirja. Uudessa testamentissa on Sirakin jälkiä ennen muuta Matteuksen evank. ja Jaakobin kirjeessä.
Vaikutukset UT:ssa:
1:30 Matt.23:12+
3:1,2 Matt.15:4-6
3:3,4 Kol.3:20
4:4 Matt.5:42
5:1 Luuk.12:18,19
5:11 Jaak.1:19
5:13: Matt.12:37
7:3 Gal.6:8
7:14 Matt.6:7
7:32-36 Matt.25:35,36
7:34 Room.12:15
8:5 Matt.7:4, Joh.8:7
9:10 Luuk.5:39
10:4 Room.13:1
10:14 Luuk.1:52
10:23 Jaak.2:1-7
10:28,29 Matt.19:19
11:7 Joh,7:51
11:19 Luuk.12:16-21
11:20 1.Kor.7:17,20-24
13:9 Luuk.14:7-11
13:17 2,Kor.6:14,15
14:1 Jaak.3:2-10
17:11 Room.7:10
17:24-26 Matt.3:2
17:31 Matt.24:29
18:30 Gal.5:16, 1.Piet.2:11
19:5 1.Kor.13:6
19:13-17 Matt.18:15+
19:16 Jaak.3:2-12
19:19 Ilm.22:2,14.19
20:11 Luuk.1:51-53
20:22 Matt.16:24-28
21:2 1.Piet.5:8
21:10 Matt.7:13
21:26 Matt,12:34, Jaak.3:2-12
22:27 Jaak.3:2-12
23:9 Matt.5:33-37, 23:18-22, Jaak.5:12
24:21 Matt.5:6, Joh.6:35
24:24 Apost.4:12
25:8 Jaak.3:2
25:24 1.Tim.2:14
27:1 Matt.6:19, 1.Tim.6:9,10,
28:1 Room.12:19
28:2-5 Matt.5:7, 6:12,14,15, 18:32-35, Mark.11:25, Jaak.2:13
28:14 Jaak.3:2-12
29:1,2 Matt.5:42, Luuk.6:34
29:10 Matt.6:19,20
31:8 Matt.6:24, Luuk.16:13
31:15 Matt.7:12
33:13 Room.9:20-23
34:31 Hebr.10:26
35:10-13 2.Kor.9:5-11
35:14,15 Apost.10:34
35:16 Apost.10:34,35
37:18 Jaak.3:2-12
38:9 Jaak.5:14,15
40:15 Matt.13:5,21
41:1 Luuk.12:6-20
42:3 Luuk.13,14
42:21 Room.11:34
44:16 Hebr.11:5
46:19 Apost.20:33
48:3 Luuk.9:54, Jaak.5:17
48:10 Matt.11:14+, 17:10-13, Luuk.1:17
51:24 Joh.4.13,14
51:26 Matt.11:29,30
51:30 Gal.6:9
Baruk
Barukin kirja on ennen kaikkea katumuksen ja lohdutuksen kirja. Se on saanut nimensä profeetta Jeremian kirjurin ja ystävän mukaan. Kirja on jaettu selvästi poikkeavaan neljään osaan.
Toinen osa on luonteeltaan synnintunnustus ja rukous pelastumisen puolesta.
Luottamus siihen, että Jumala ohjaa historian tapahtumia.
Kolmas osa käsittelee viisautta joka on Jumalan lahja. Viisaus kuvataan persoonaksi ja jakso päättyy siihen, että viisaus näyttäätyy maan päällä ja elää ihmisten keskuudessa. Kristillisessä perinteessä tämä on yhdistetty Jeesukseen.
Neljäs osa tarjoaa lohdutusta Jerusalemille. Kaupunkia kuvataan leskiäidiksi joka on menettänyt lapsensa. Rangaistus päättyy aikanaan ja Jerusalem nousee uuteen kukoistukseen.
Vaikutukset UT:ssa
3:12 Joh.4:10-14
3:38 Joh.1:14
4:35 Ilm.18:2
4:37 Matt.8:11
Jeremiankirje
Aiemmissa suomenoksissa kirje on liitetty Barukin kirjaan sen kuudenneksi luvuksi. Kirje on saanut vaikutteita VT:n varsinkin Jeremian 10. luvusta ja Jesajan 44 ja 46 psalmista 115 sekä 5. Mooseksen kirjan 4. luvusta.
Arvostelu kohdistuu Babyloniassa palvottaviin epäjumaliin. Kirjeessään hän sanoo useaan kertaan"Älkää siis peljätkö heitä"
Danielin kirjan lisäykset
Ensimmäisessä osassa Daniel paljastaa babylonialaisten epäjumalien valheellisuuden ja niiden pappien petolliset toimet. Tätä tarinaa on luonnehdittu maailmankirjallisuuden ensimmäiseksi salapoliisikertomukseksi
Manassen rukous
Manasse on Juudean kuningas josta kerrotaan 2.Aik.33:9,10. Hänet pantiin kahleisiin ja vietiin nenärenkaasta taluttaen Babyloniin.2Aik.33:18
Hän sai lopulta valtaistuimensa takaisin ja mieletään muuttuneena miehenä hän poisti epäjumalanpalveluksen.
Se, miten Manasse rukoili Jumalaa on kerrottu Israelin kuninkaiden historia nimisessä kirjassa.Teoksen myöhempiä vaiheita ei tunneta.
Manasse oli tärkeä esimerkki siitä mitä katuminen voi saada aikaan.
Kolmas makkabialaiskirja
Kirja kuvaa juutalaisten osaksi tullutta ahdinkoa ja pelastusta hellenistisen ajan Egyptissä.
Kertomus juutalaisten osaksi suunnitellusta joukkotuhosta tuntuu nykylukijasta hätkähdyttävän tutulta.
Kirja tähdentää Jumalan auttavan omaa kansaansa hädässä.
Vaikutus UT:ssa
2:9 Apost.17:24,25
6:11 Matt. 27:43
Neljäs makkabialaiskirja
Kirja ei ole historiateos vaan omintakeinen yhdistelmä filosofista tutkielmaa, muistopuhetta, juutalaista lakihurskautta ja martyyrilegendoja.
Antiikin aikana Neljäs makkabialaiskirja tunnettiin myös sisältönsä paremmin kuvaavalla nimellä "Järjen itsevaltiudesta"
Vaikutus UT:ssa
1:26,27 2.Tim.3:2-5
2:5 Room.7:7
5:20,21 Matt.5:19, Gal.3:10, Jaak.2:10
5:34 Gal.3:24
7:19 Luuk.20:37,38, Room.6:10, 14:8, Gal.2:19
17:5,6 Matt.13:45, Fil.2:15,16
17:14 1.Kor.4:9
17:18 Ilm.7:13-17
18:18 2.Kor.11:3
Psalmi 115
Sen otsikossa todetaan,että psalmi on Daavidin itsensä kirjoittama ja hän "lauloi" se taisteltuaan Goljatia vastaan.
Kreikkalainen Esran kirja
Kirja kertoo samoista asioista kuin heprealainenEsran kirja täydennettynä 2.Aika. luvuilla 35,36 ja pieniltä osin Nehemian kirjan luvulla 8
.Lisäksi Kreikkalaiseen Esran kirjaan kuuluu uutena aineistona kolmen henkivartijan eloisa väittely siitä mikä mahti on suurin maailmassa (luvut 3 ja 4) Ehdolla on viini, kuningas, naiset ja totuus.
Vaikutus UT:ssa.
1:17 Luuk.22:1
4:39 Apost.10:34
7:13 Matt.24.15
8:2 Hebr.5:4