Irtautuminen
Lähetetty: 03.11.2010 23:03
Alunperin liittymiseni Jehovan todistajiin johtui enimmäkseen siitä , että kun olin hiukan alta 10 vuotias , niin minun tätini , joka oli hyvin fanaattinen Jt , puhui puhui minulle niistä uskon asioista , mutta silleen pelottelevaan sävyyn aika vahvasti.
Hän esim. saattoi sanoa , että kun Harmagedon pian tulee aivan muutaman vuoden päästä , niin Jehova lähettää linnut syömään silmät maailmallisten ihmisten päästä ja mädättää lihan heidän luidensa päälle , kun he vielä seisovat.
No tällainen vaikutti hitaasti mutta varmasti minuun ja vähitellen aloin pelätä Jehovaa yhä enemmän , vaikken vielä kuulunutkaan mitenkään kyseiseen lahkoon , eivätkä vanhempani kuuluneet myöskään.
Eli voisi sanoa , että minut henkisesti raiskattiin ja jotenkin ohjelmoitiin menemään lopulta pelosta kasteelle , vaikka en halunnut mennä kasteelle , niin kuitenkin pelko ajoi.
Ajattelin myös , että pääsisin eroon syntisistä tavoistani , jos menisin kasteelle.
Useat Jt:t sanoivat , että kun menee kasteelle , niin suhde Jehovaan voimistuu ja kaikki selviää ja saa voimaa panna asiat järjestykseen , olivatpa ne sitten mitä hyvänsä.
Olin runkkaajapoika ja ajattelin että pääsisin itse saastutuksesta eroon menemällä kasteelle ja saamalla tuota Jehovan voimaa osakseni , lisäksi seksuaalisuuteni oli muutenkin jo kieroon kasvanut.
Mutta eipä niistä pahoista tavoista mihinkään päässyt , ja kas - kasteen jälkeen sitten sanottiinkin , että tämä on vasta alkua elämän kilpajuoksussa , ja salaiset synnit täytyy vain lopettaa , mutta enhän minä niistä mihinkään päässyt .
Veljeni sanoi , että leikkaa aivot pois , niin pääset eroon seksuaalisuudesta , en kuitenkaa leikannut. Oli se veljenikin runkkari , tappoi itsensä 26 vuotiaana.
Toinen syy , joka vaikutti oli se että olin kasvanut juoppojen vanhempieni tarjoamassa ahdistuksen ja pelon ilmapiirissä , sain jopa sylilapsena ehkä n. 2 vuotiaana maistaa , miltä kossu maistui , kun enoni kastoi tuttia kossuun ja pisti tuttia suuhuni.
Pari sairaalareissua siitä tuli , ja enoni säikähti sitä ja lopetti sitten sen touhun.
Elämämme oli raskasta ja ahdistavaa , no ei siitä sen enempää.
Joten osaksi siihen kiinnostumiseeni Jehovan todistajien opeista vaikutti myös paratiisitoivo ja ikuinen elämä ; haaveilin siitä kaikin tavoin.
Mutta täytyy sanoa , että enemmän ja vakavammin siihen vaikutti se Harmagedonin pelko.
No,minä sitten kuitenkin vihasin Jehovaa ja inhosin häntä , koska se kasteeni oli tapahtunut pelosta , eikä rakkaudesta Jehovaan , ja olin lisäksi inhottava, ja ällöttävän paha ihminen.
Jonkin verran lapsena pakonomaisesti kidutin jopa rakkaita undulaattejani ja ne kuolivat , lopulta en enää ostanut undulaatteja , enkä mitään kotieläimiä ole sen koommin hankkinut , pelkään vielä tänäkin päivänä sitä että saattaisin langeta kiusaukseen ainakin pikkuisen kiusata kotieläimiä.
Tämä eläinten kiusaaminen kuoliaaksi asti on hirvein syntini ja jos Harmagedon tulisi niin olisin onnellinen , että saisin lopultakin tuomioni.
Hyi , että minä olen paha ihminen. Mutta nykyään olen korjannut elämääni paljon , kun en enää käytä alkoholia yhtään.
Ja mitä tulee siihen että miksi hommasin itseni erotetuksi järjestöstä,niin kun kerran aina vain pelkäsin ja vihasin Jehovaa , niin lopulta vain väsyin , enkä jaksanut enää , ajattelin vain että se on hyvä vaan , että tällainen hirveä ihminen kuolee pois.
En siis enää välittänyt siitä pelosta lopulta , mutta uskon haaksirikko oli vaikea kokea ,kun se kestää kauan aikaa , nykyään se on jo poissa.
Olen tullut sinuiksi kuoleman kanssa ja ajattelen , että se on meidän ystävämme.
Me elämme ja kasvamme henkisesti elämän myrskyissä ja viisastumme vähitellen , kuka enemmän , kuka vähemmän ja lopulta saamme siirtyä rajan taa , se on lohdullista. Olen siitä iloinen.
Ehkä jopa voin - tullessani paremmaksi ihmiseksi kaiken aikaa - kuolinvuoteella lopulta olla onnellinen , että sain elää ja oppia ja nyt on aika tehdä tilaa poistumalla suosiolla.

Hän esim. saattoi sanoa , että kun Harmagedon pian tulee aivan muutaman vuoden päästä , niin Jehova lähettää linnut syömään silmät maailmallisten ihmisten päästä ja mädättää lihan heidän luidensa päälle , kun he vielä seisovat.
No tällainen vaikutti hitaasti mutta varmasti minuun ja vähitellen aloin pelätä Jehovaa yhä enemmän , vaikken vielä kuulunutkaan mitenkään kyseiseen lahkoon , eivätkä vanhempani kuuluneet myöskään.
Eli voisi sanoa , että minut henkisesti raiskattiin ja jotenkin ohjelmoitiin menemään lopulta pelosta kasteelle , vaikka en halunnut mennä kasteelle , niin kuitenkin pelko ajoi.
Ajattelin myös , että pääsisin eroon syntisistä tavoistani , jos menisin kasteelle.
Useat Jt:t sanoivat , että kun menee kasteelle , niin suhde Jehovaan voimistuu ja kaikki selviää ja saa voimaa panna asiat järjestykseen , olivatpa ne sitten mitä hyvänsä.
Olin runkkaajapoika ja ajattelin että pääsisin itse saastutuksesta eroon menemällä kasteelle ja saamalla tuota Jehovan voimaa osakseni , lisäksi seksuaalisuuteni oli muutenkin jo kieroon kasvanut.
Mutta eipä niistä pahoista tavoista mihinkään päässyt , ja kas - kasteen jälkeen sitten sanottiinkin , että tämä on vasta alkua elämän kilpajuoksussa , ja salaiset synnit täytyy vain lopettaa , mutta enhän minä niistä mihinkään päässyt .
Veljeni sanoi , että leikkaa aivot pois , niin pääset eroon seksuaalisuudesta , en kuitenkaa leikannut. Oli se veljenikin runkkari , tappoi itsensä 26 vuotiaana.
Toinen syy , joka vaikutti oli se että olin kasvanut juoppojen vanhempieni tarjoamassa ahdistuksen ja pelon ilmapiirissä , sain jopa sylilapsena ehkä n. 2 vuotiaana maistaa , miltä kossu maistui , kun enoni kastoi tuttia kossuun ja pisti tuttia suuhuni.
Pari sairaalareissua siitä tuli , ja enoni säikähti sitä ja lopetti sitten sen touhun.
Elämämme oli raskasta ja ahdistavaa , no ei siitä sen enempää.
Joten osaksi siihen kiinnostumiseeni Jehovan todistajien opeista vaikutti myös paratiisitoivo ja ikuinen elämä ; haaveilin siitä kaikin tavoin.
Mutta täytyy sanoa , että enemmän ja vakavammin siihen vaikutti se Harmagedonin pelko.
No,minä sitten kuitenkin vihasin Jehovaa ja inhosin häntä , koska se kasteeni oli tapahtunut pelosta , eikä rakkaudesta Jehovaan , ja olin lisäksi inhottava, ja ällöttävän paha ihminen.
Jonkin verran lapsena pakonomaisesti kidutin jopa rakkaita undulaattejani ja ne kuolivat , lopulta en enää ostanut undulaatteja , enkä mitään kotieläimiä ole sen koommin hankkinut , pelkään vielä tänäkin päivänä sitä että saattaisin langeta kiusaukseen ainakin pikkuisen kiusata kotieläimiä.
Tämä eläinten kiusaaminen kuoliaaksi asti on hirvein syntini ja jos Harmagedon tulisi niin olisin onnellinen , että saisin lopultakin tuomioni.
Hyi , että minä olen paha ihminen. Mutta nykyään olen korjannut elämääni paljon , kun en enää käytä alkoholia yhtään.
Ja mitä tulee siihen että miksi hommasin itseni erotetuksi järjestöstä,niin kun kerran aina vain pelkäsin ja vihasin Jehovaa , niin lopulta vain väsyin , enkä jaksanut enää , ajattelin vain että se on hyvä vaan , että tällainen hirveä ihminen kuolee pois.
En siis enää välittänyt siitä pelosta lopulta , mutta uskon haaksirikko oli vaikea kokea ,kun se kestää kauan aikaa , nykyään se on jo poissa.
Olen tullut sinuiksi kuoleman kanssa ja ajattelen , että se on meidän ystävämme.
Me elämme ja kasvamme henkisesti elämän myrskyissä ja viisastumme vähitellen , kuka enemmän , kuka vähemmän ja lopulta saamme siirtyä rajan taa , se on lohdullista. Olen siitä iloinen.
Ehkä jopa voin - tullessani paremmaksi ihmiseksi kaiken aikaa - kuolinvuoteella lopulta olla onnellinen , että sain elää ja oppia ja nyt on aika tehdä tilaa poistumalla suosiolla.