Extreame-kokemuksia

[Vieras]

Onko JT-menneisyys normaaleille ihmisille liian extreame-kokemus? Kukaan ei halua edes kuulla siitä - eivät aina kaikki terveydenhuollon ammattilaisetkaan. Jotkut ei kehtaa mainita Jehovan todistajia edes nimeltä tai sitä, että siinä joku sukulainen on mukana. Yleinen käsitys lienee, että siihen liittyminen ei olisi oikein järkevää.

Tällä palstalla suurin osa tuntuu käsittävän, mutta "maailman ihmisten"parissa ei. Ehkä ei ole ihmissuhteiden kannalta kenenkään kanssa asiasta puhua, koska joutuu muuten heti kummalliseen valoon ja monet keskeyttävät tilityksen / avautumisen heti alkuunsa.

[Vieras]

Asia on pelottava normaalille ihmiselle koska sitä ei osaa käsitellä. Jos läheinen on kuollut, osaa jotakin lohduttavaa, ymmärrettävää ja yleisesti hyväksyttyä sanoa. Tuosta lahkoasiasta ei niinkään. Siinä on tuntemattoman pelkoa, ei tiedä mitä tulee esille. Avuttomuuttaan ei kukaan oikein haluaisi näyttää, vaikka ei torjuvasti kertojaan suhtautuisikaan.

[YksinäinenSusi]

Minäkin olen kuullut maailmallisten sanovan, että Jehovan todistajien kanssa ei voi keskustella koska vaikka miten perustelisi jotain asiaa vaikkapa tieteenkin avulla, niin Jehovan todistaja vain kivenkovaan kääntää senkin asian takaisin valtakunta hömpötykseen. Eli voisi sanoa , että Jt:lle ei mikään mene perille.

Äitini on hyvä esimerkki tästä, jos hän ei muuta vastaväitettä enää löydä, niin hän sanoo että meidän ei tarvitse kaikkea tietää koska jehova avaa uudessa järjestelmässä uudet kirjakääröt, joista kaikki selviää.

[Markku Meilo]

Onko JT-menneisyys normaaleille ihmisille liian extreame-kokemus?

Kokemukseni mukaan normaali (mikä se sitten lienee kullekin) ihminen ei ole juurikaan kiinnostunut jehovantodistajuudesta.

Kukaan ei halua edes kuulla siitä - eivät aina kaikki terveydenhuollon ammattilaisetkaan.

Melkoisen hälyttävä kommentti, itsellä ei ole kokemusta varsinaisesta väistelystä.

Jotkut ei kehtaa mainita Jehovan todistajia edes nimeltä tai sitä, että siinä joku sukulainen on mukana.

Silminnäkijä-ohjelman jälkeen olen kokenut asian aivan eri tavalla. Harrasteveljistä useampikin on avautunut jt-sukulaisistaan.

Yleinen käsitys lienee, että siihen liittyminen ei olisi oikein järkevää.

Näin minäkin olen asian havainnoinut.

[Markku Meilo]

Eli voisi sanoa , että Jt:lle ei mikään mene perille.

Sain JP:n kanssa tuosta näytteen. "Ei, ei, ei ja ei" oli sävel sanoi mitä tahansa. Hankalassa paikassa Raamatun alkukielelläkään ei ollut merkitystä, vaan jt selitti uskovansa suomenkieliseen Raamattuun.

Äitini on hyvä esimerkki tästä, jos hän ei muuta vastaväitettä enää löydä, niin hän sanoo että meidän ei tarvitse kaikkea tietää koska jehova avaa uudessa järjestelmässä uudet kirjakääröt, joista kaikki selviää.

Loogisesti ajatellen ei tuolla asenteella tarvitsisi käydä viikoittain kokouksissa ja lukea matskusta uusia oppinäkemyksiä, riittää kun vaan odottaa, odottaa, odottaa, kuolee ja lapset odottavat, odottavat ja kuolevat jne... Näin homma on mennyt pian kaksi vuosituhatta.

Seitsemästä miljoonasta nykyisestä jehovantodistajasta ikääntynein osa lienee samalla puolustuslinjalla kuin mutsi, eli "jos Harmagedon ei tule elinaikanani, niin se tulee sitten myöhemmin". Mutsi hehkutti aikoinaan vuoden 1975-harmaa, mutta ei enää kantanut jälkikäteen pienintäkään huolta asiasta.

"Jos Harmagedon ei tule elinaikanani, niin se tulee sitten myöhemmin" -ajatuksen innoittamana ovat kuolleet kaikki Vt-seuran hc-jäsenet, jotka ovat heittäneet lusikan nurkkaan vuoden 1914 jälkeen.

[Pehmoluopio]

Onko JT-menneisyys normaaleille ihmisille liian extreame-kokemus? Kukaan ei halua edes kuulla siitä - eivät aina kaikki terveydenhuollon ammattilaisetkaan. Jotkut ei kehtaa mainita Jehovan todistajia edes nimeltä tai sitä, että siinä joku sukulainen on mukana. Yleinen käsitys lienee, että siihen liittyminen ei olisi oikein järkevää.

Minulla on toisenlainen käsitys, mutta toisaalta, en vietä paljoakaan aikaa normaalien ihmisten seurassa. Kapitalismi (sana, jota ihmiset eivät halua kuulla) mukavoittaa ihmisiä, toisin sanoen, ihmiset ovat mielenhallinnan pauloissa. Kaikki "äkkinäiset" päätökset elämässä, kuten uskonratkaisut, ovat merkkejä mukavoitumisesta heräämiselle.

[Kaarmis]

Eli voisi sanoa , että Jt:lle ei mikään mene perille.

Sain JP:n kanssa tuosta näytteen. "Ei, ei, ei ja ei" oli sävel sanoi mitä tahansa. Hankalassa paikassa Raamatun alkukielelläkään ei ollut merkitystä, vaan jt selitti uskovansa suomenkieliseen Raamattuun.

-----

Suomenkieliseen raamattuun joopa joo. Mutta mihin niistä? Agricolan käännökseen? Uuteen ja vanhaan kirkkoraamattuun? Hotellihuoneen laatikossa olevaan käännökseen? Uuteen testamenttiin nykysuomeksi? No eipä tietenkään, vaan siihen ainoaan, jonka kääntäjät ei oo edes nimiään kehdannu julkistaa...

[Jakke]

Kuten jo edellä mainittiin, JT-tausta ei ole sen kiinnostavampi asia kuin se, millainen oli lapsuuden perheesi. Ei niistä ole oikeasti juuri kukaan kiinnostunut. Aika monen ihmisen kanssa asia on keskustellessa tullut esille ja 99%:sti ihmiset ohittavat sen vain "ai jaa?" -tyyppisellä olankohautuksella.

[liisi]

Ystäväni joille olen kertonut perheestäni ja taustoistani eivät ole olleet kovastikaan ihmeissään/kiinnostuneita. Tosin kun ja jos asiaa olen yhtään lähtenyt enempää avaamaan kaikesta miten esim perhesuhteeni toimivat tai mikä omassa lapsuudessani oli "normaalia" niin saan lähinnä monttu auki-katseita jonka jälkeen on alkanut kamala avautuminen siitä kuinka ihmiset voivat olla niin tyhmiä ja sokeita ja miten ihmisiä voidaan uskonnon perusteella kohdella. Terveydenhuollon puolella kuunneltu kyllä on, mutta hankalahan ammattilaisenkaan on lähteä sellaisia asioita puimaan josta ei ole tietoa sitten yhtään.

[Punainen]

Hmm, aloin itsekin miettimään asiaa. Silloin kun vielä olin hissukseen menneisyydestäni, ajattelin palaavani järjestöön ja ajattelin sen olevan oikeassa (ja ajattelin myös, että jumala on olemassa jne. humpuukia ), niin heti jos joku esim. aloitti keskustelun jostain JT-asiasta, ilmoitin, että vanhempani ovat JT:tä, ettei vaan kukaan olisi seurassani sanonut pahaa sanaa asiasta. Nyt se ei enää haittaa eikä ketään tunnu edes kiinnostavan. Olen yhdelle hyvälle ystävälleni selittänyt JT:lapsuuden aiheuttamia traumoja oikein kunnolla (kännissä tietysti) ja hän oli oikeastaan tosi yllättynyt asiasta, koska en ollut koskaan aikaisemmin asiasta maininnut eikä hän ollut ymmärtänyt ollenkaan, miten "vakavasta" asiasta on kyse. Maailmallisille tosiaan JT-menneisyys ei ole muuta kuin olan kohauttamisen arvoinen asia, koska he eivät yleensä ottaen tiedä, miten raskaasta asiasta on kyse. En nyt oikein osaa selittää kunnolla mitä tarkoitan, mutta kannattan ehdottomasti hyville ystäville avautumista aiheesta : ) He eivät voi tietää JT-menneisyyden aiheuttamaa taakkaa eivätkä näin ollen voi sitä jakaa, ellei siitä heille kerro. Tosin näin kannattaa tehdä vain, jos kokee JT-menneisyyden taakaksi

Olen muuten myös tulkinnut joidenkin ystävieni vaikenemisen kiusaantumiseksi JT-menneisyydestäni, mutta kyseessä on ollut ihan vain asia, jolla on sama painoarvo kuin sillä, että olen maalta

[YksinäinenSusi]

Maailmallisille tosiaan JT-menneisyys ei ole muuta kuin olan kohauttamisen arvoinen asia, koska he eivät yleensä ottaen tiedä, miten raskaasta asiasta on kyse.

Iissä eräs maailmallinen oli sitä mieltä, että mitä sitten - onhan nuo melkein joka toinen eronnut kirkosta, että mitä tuosta jankuttaa jos on jehovantodistajista eronnut - sehän on vain järkevää erota humpuukista.

[Aaac]

JT-menneisyys/lapsuus/nuoruus kuulostaa perusluterilaisen korvaan samalta kuin vanhoillislestadiolaismenneisyys, helluntailaismenneisyys tai tai vaikkapa adventistimenneisyys. Eli eipä juuri miltään, ellei tosiaan ala kuvailla sitä, millainen tuo menneisyys oli.

[Mir]

Minulla on muista poiketen paljolti huonoja kokemuksia siitä, kun kanssaihmiset ovat kuulleet kautta rantain jt-taustastani. Jostain kumman syystä ihmiset ovat kokeneet tyyliin, että on jollain lailla omaa vikaani, kun olen syntynyt käännynnäisperheeseen. Ei asia tosissaan ihan noin ole, mutta reaktiot olen kokenut tuontyylisinä.

Jt-taustastani olen kertonut oma-aloitteisesti yhden käden sormilla luettavalle määrälle ihmisiä. Olen kokonaisuudessaan päättänyt pitää suun supussa asiasta, koska tuollainen tieto antaa helposti friikin leiman otsaan.

[Markku Meilo]

Olen kokonaisuudessaan päättänyt pitää suun supussa asiasta, koska tuollainen tieto antaa helposti friikin leiman otsaan.

Koin aiemmin aivan samalla tavalla ja nyt kun olen joitakin kertoja tuonut menneisyyteni esille ja toivonut keskustelunkin aukeavan, niin olen ollut väärässä. Silminnäkijä tosin teki sellaisen poikkeuksen, että muutama harrasteveli on avautunut hankaliksi kokemistaan jt-sukulaisista.

Yksi vaikuttava tekijä on varmaankin ikä, asioiden tärkeysjärjestykset muuttuvat nuoruuden särmien hioutuessa.

[Mir]

Lestadiolaisuus tai lessutausta saa vain jehovan todistajia pahemman inhoreaktion aikaan normiväestössä. Lahkotaustan esiintuominen harvemmin aikaansaa kovin syvällisiä keskusteluja. Sillä onnistuu vain muiden tunnelman pilaamaan helposti. Olen havainnut paremmaksi sen, että kantaa omat demoninsa vain oman pään sisällä. On parempi, että ihmiset pitävät vähän outolintuna kuin alkavat ajattelemaan suhtautumistaan kokonaan sinuun uudelleen.

Ihmisten reaktiot on olleet noissa alle viidessa itse kertomissani tapauksissa vaihtelevia, mutta enimmäkseen shokeeraavia. Kova yllätys se on ollut jokaiselle, jonka olen oma-aloitteisesti kertonut. Millähän saisin kovemman yllätyksen aikaiseksi? Kertoisinko vakavalla naamalla kohtalaisilla esiintyjänlahjoilla olevani Juri Gagarinille sukua vai olisinko muuttamassa lemmikkivuoheni kanssa asumaan kerrostalokaksioon...

Mutta vakavasti puhuen: EI siis ole lapsen, nuoren eikä aikuisenkaan vika, jos sattuu syntymään lahkokäännynnäis -tai alkoholistiperheeseen. 4-vuotias ei voi estää erikoistienraivaajia tulemasta sisään eikä estää isiä juomasta sitä koskenkorvaa.

Omalla tavallaan hieno topicci. En olekaan aikoihin saanut vettä kunnolla siipirataspyörästööni!