VT Raamattu- ja Traktaattiseura
Valvoja: Moderaattorit
-
Vieras
VT Raamattu- ja Traktaattiseura
Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran perustamiskirjan ovat allekirjoittaneen 15.01.1949 insinööri Kaarlo Harteva, osastosihteeri Tarmo Nikkilä, toimitussihteeri Eero Niironen, opettaja Väinö Pallari ja kapteeni evp Kalle Salavaara.
Kyseessä on aatteellinen yhdistys.
Kummallista lain kannalta on se, että yhdistylain sääntelelmä aatteellinen yhdistys voi olla uskonnonvapauslain mukaisen uskonnollisen yhdyskunnan johtava elin. Perustamiskirjan 2§:n mukaan nimittäin yhdistyksen (VT Raam. ja Trakt. seura) tarkoituksena on toimia Jehovan todistajina tunnettujen kristittyjen ryhmän palvelijana ja johtavana elimenä Suomessa...
Kuinka uskonnollisen yhdyskunnan johto on voitu ulkoistaa yhdistyksenä toimivaan uskonnollisen yhdyskunnan ulkopuoliseen tahoon? Onko tämä aivan lakien mukaista? Tosin sekä uskonnollisen yhdyskunnan että VT Raamattu ja Traktaattiseuran puheenjohtajana toimii sama henkilö kummassakin eli Jukka Ropponen.
Kyseessä on aatteellinen yhdistys.
Kummallista lain kannalta on se, että yhdistylain sääntelelmä aatteellinen yhdistys voi olla uskonnonvapauslain mukaisen uskonnollisen yhdyskunnan johtava elin. Perustamiskirjan 2§:n mukaan nimittäin yhdistyksen (VT Raam. ja Trakt. seura) tarkoituksena on toimia Jehovan todistajina tunnettujen kristittyjen ryhmän palvelijana ja johtavana elimenä Suomessa...
Kuinka uskonnollisen yhdyskunnan johto on voitu ulkoistaa yhdistyksenä toimivaan uskonnollisen yhdyskunnan ulkopuoliseen tahoon? Onko tämä aivan lakien mukaista? Tosin sekä uskonnollisen yhdyskunnan että VT Raamattu ja Traktaattiseuran puheenjohtajana toimii sama henkilö kummassakin eli Jukka Ropponen.
-
Vieras
Re: VT Raamattu- ja Traktaattiseura
Tämä merkitsee nimittäin sitä, että uskonnollista yhdyskuntaa johdetaan Suomessa sen ulkopuolelta, toisesta yhdistyksestä käsin. Tietysti seuraa johdetaan Amerikasta käsin, mutta onko tällainen järjestely Suomessa ihan lakien mukainen?
-
Vieras
Re: VT Raamattu- ja Traktaattiseura
Kummalliselta kuulostaa. Luulisi joka tapauksessa että yhdistyksessä on oltava lakimääräiset toimielimet luonnollisina henkilöinä, ja toimielimien tehtävät ja vastuut jakautuvat vastaavasti.
Yhdistysrekisteriin otettaessa toki tutkitaan yhdistyksen säännöt, mutta ei "sen tarkemmin" ja tiukan paikan tullen sääntöjenmukaisuus ratkaistaan oikeudessa. Eli yhdistysrekisteriin ottamisella ei ole sellaista merkitystä että säännöt ovat lain mukaan laaditut.
Ainoa mitä tulee mieleen että onko tuo "johtava elin" ymmärretty vastaavassa mielessä kuin vaikkapa viittaus Raamattuun ohjenuorana.
Yhdistysrekisteriin otettaessa toki tutkitaan yhdistyksen säännöt, mutta ei "sen tarkemmin" ja tiukan paikan tullen sääntöjenmukaisuus ratkaistaan oikeudessa. Eli yhdistysrekisteriin ottamisella ei ole sellaista merkitystä että säännöt ovat lain mukaan laaditut.
Ainoa mitä tulee mieleen että onko tuo "johtava elin" ymmärretty vastaavassa mielessä kuin vaikkapa viittaus Raamattuun ohjenuorana.
-
Vieras
Re: VT Raamattu- ja Traktaattiseura
"Elin" on mielestäni lakikielessä toimielin. Uskonnonvapauslain mukaan uskonnollinen yhdyskunta on oma muotonsa muodostaa "uskonto" Suomessa. On outoa, että johto on ulkoistettu aatteelliselle yhdistykselle.
Uskonnonvapauslaki säätää uskonnollisesta yhdyskunnasta.
Yhdistyslaki säätää aatteellisesta yhdistyksestä.
On outoa, että yhdyskunnan johto(a) on kanavoitu yhdistykselle.
Perustamiskirjan 3§:n mukaan yhdistys (VT raam. ja Trakt. seura) suorittaa toimintaansa vapaaehtoisten lahjoitusten avulla.
Kuka lahjoittaa Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuralle? Rivijäsenetkö lahjalaatikkoon? Ei kai? Yksittäiset kansalaiset? Ei kai? Jehovantodistajat uskonnollinen yhdyskunta mitä todennäköisemmin, tai sanotaan ehkä. Tällöin uskonnollisen yhdyskunnan saamat varat liukuisivat aatteelliselle yhdistykselle, jonka toimiala tosin on aika sama uskonnollisen yhdyskunnan kanssa.
Katsokaa, onko kirjallisuuden kustantajaksi ilmoitettu yhdyskunta vai yhdistys!
Uskonnonvapauslaki säätää uskonnollisesta yhdyskunnasta.
Yhdistyslaki säätää aatteellisesta yhdistyksestä.
On outoa, että yhdyskunnan johto(a) on kanavoitu yhdistykselle.
Perustamiskirjan 3§:n mukaan yhdistys (VT raam. ja Trakt. seura) suorittaa toimintaansa vapaaehtoisten lahjoitusten avulla.
Kuka lahjoittaa Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuralle? Rivijäsenetkö lahjalaatikkoon? Ei kai? Yksittäiset kansalaiset? Ei kai? Jehovantodistajat uskonnollinen yhdyskunta mitä todennäköisemmin, tai sanotaan ehkä. Tällöin uskonnollisen yhdyskunnan saamat varat liukuisivat aatteelliselle yhdistykselle, jonka toimiala tosin on aika sama uskonnollisen yhdyskunnan kanssa.
Katsokaa, onko kirjallisuuden kustantajaksi ilmoitettu yhdyskunta vai yhdistys!
-
Vieras
Re: VT Raamattu- ja Traktaattiseura
Syntyisikö silloin tilanne, että "Ropponen lahjoittaa Ropposelle", kun on molemmissa puheenjohtajana?
-
Vieras
Re: VT Raamattu- ja Traktaattiseura
Kirjoittelen palstalla, koska suhteeni lapseeni eivät tunnu normalisoituvan. Se on ollut motivaationi perehtyä näihin kysymyksiin.
Jotain kummallista on siinä, etteivät JT:t ole hakeneet valtion tukea toimintaansa, vaikka sitä on muissa maissa haettu.
Jotain kummallista on siinä, etteivät JT:t ole hakeneet valtion tukea toimintaansa, vaikka sitä on muissa maissa haettu.
-
Aaac
- Viestit: 1644
- Liittynyt: 28.04.2007 15:11
Re: VT Raamattu- ja Traktaattiseura
Suomen jehovantodistajat eivät ole vielä ennättäneet muokata tilinpäätöksiään siihen malliin, että niitä ilkeäisi näyttää viranomaisille. Siinä syy siihen, miksi Suomessa ei ole haettu Lex Karpelan avustuksia.
Norjassa JT:t jäivät kiinni jäsenmäärän liioittelusta, joten avustusta ei herunut.
Ruotsissa JT:n todettiin toimivan yhteiskunnan perusarvoja vastaan, joten apua ei annettu.
Norjassa JT:t jäivät kiinni jäsenmäärän liioittelusta, joten avustusta ei herunut.
Ruotsissa JT:n todettiin toimivan yhteiskunnan perusarvoja vastaan, joten apua ei annettu.
Religionsfri.
-
Vieras
Re: VT Raamattu- ja Traktaattiseura
Luulen, että kyseessä on myös järjestörakenne, joka ei kaikilta osin ole kovin selvä. Tilinpäätöstä on vaikea muodostaa, jos siinä eri toimijat eivät ole selvästi lakien mukaisia. Esimerkiksi: Voiko kysymykseni mukaan yhdistys olla uskonnollisen yhdyskunnan johdossa?
Suomessahan JT:llä on ilmoitusvelvollisuus jäsenmäärästään rekisteriin, joka pyrkii julkiseen luotettavuuteen. Suomessakin on näkynyt eri tilastoissa erilaisia jäsenmääriä.
Mutta näistä molemmista vielä lisää... varsinkin seurakuntien osalta.
Suomessahan JT:llä on ilmoitusvelvollisuus jäsenmäärästään rekisteriin, joka pyrkii julkiseen luotettavuuteen. Suomessakin on näkynyt eri tilastoissa erilaisia jäsenmääriä.
Mutta näistä molemmista vielä lisää... varsinkin seurakuntien osalta.
-
Vieras
Re: VT Raamattu- ja Traktaattiseura
Seurakunnat ovat uskonnollisen yhdyskunnan alaorganisaatio ja seurakunnissa voi olla henkilöjäseninä varsinaisia jäseniä ja ulkojäseniä. Seurakunta voi seuran yhdyskuntajärjestyksen mukaan olla yhdyskunnan jäsen- tai paikallisseurakunta (yhdyskuntajärjestyksen 3 ja 13 §).
Jehovan todistajien kirje kaikille vanhimmille 11.11.2003 selittää yhdyskuntajärjestystä ja lakia näin:
"Jehovan todistajat uskonnollinen yhdyskunta on ollut Suomessa rekisteröitynä vuodesta 1945, eikä uusi laki muuta mitenkään uskonnollisen yhdyskuntamme laillista asemaa. Uusi laki lähtee sitä, että jokainen kansalainen saa vapaasti harjoittaa uskontoa henkilökohtaisesti ja yksityisesti, ja yhdessä ja julkisesti uskonnollisena yhdyskuntana. [---]. Yhdyskunnilla voi olla myös rekisteröityjä seurakuntia.
Jehovan todistajat on rekisteröity Suomessa uskonnollisena yhdyskuntana ja muutamana (18) rekisteröitynä seurakuntana, joilla on lain vaatimat varsinaiset jäsenet, johtokunnat ja virkailijat. Nämä rekisteröidyt seurakunnat hallinnoivat kaikkia Suomen valtakunnansaleja. Jokainen Jehovan todistaja, joka anoo ja liittyy Jehovan todistajat uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi väestörekisterikeskuksen lomakkeella tulee yhdyskunnan ns. ulkojäseneksi. Näin henkilö tulee merkityksi väestötietojärjestelmään Jehovan todistajin kuuluvana, vaikkakaan hän ei osallistu rekisteröidyn seurakunnan virkailijoiden kokouksiin ja toimintaan. [kursiv. oma]"
Laki uskonnollisista yhdyskunnista 11 §:n mukaan uskonnollisen yhdyskunnan jäsen voi olla yksityinen henkilö. Yhdyskunnan oma (jäsen)seurakunta paikallisyhteisönä ei voisi lain mukaan olla yhdyskunnan jäsen, koska se on yhteisö eikä yksityinen henkilö.
Jehovan todistajien yhdyskuntajärjestyksen 3 §:n mukaan ”paikallisseurakunnat eivät ole tämän yhdyskuntajärjestyksen 13 §:n tarkoittamia jäsenseurakuntia”, mikä on lainmukaista, sillä seurakunta yhteisönä ei voi olla yhdyskunnan jäsen. Sen sijaan yhdyskuntajärjestyksen 13 §:ssä sen 3 §:n tarkoittamat jäsenseurakunnat ovat niitä, jotka ”hakemuksesta voidaan ottaa yhdyskuntaan”. Yhdyskuntajärjestyksessä on siis puhuttu oikeuksiltaan kahdenlaisista seurakunnista – tosin eri kohdissa.
”Ottaminen yhdyskuntaan” vaikuttaisi tarkoittavan seurakunnan ottamista jäseneksi Jehovan todistajat uskonnolliseen yhdyskuntaan, sillä 3 § puhuu nimenomaan ”jäsenseurakunnista”. 23 § määrää seurakuntien lakkaamisesta (paikallisseurakunnat) ja erottamisesta kollektiivina (jäsenseurakunnat). Jos seurakunta kollektiivina voidaan ottaa järjestöön ja erottaa siitä se olisi juridisesti yhdyskunnan jäsenen asemassa uskonnonvapauslain vastaisesti.
Yhdyskuntajärjestyksen 13 § on seuraava:
Seurakunta, joka hyväksyy Jehovan todistajat –yhdyskunnan tunnustuksen ja yhdyskuntajärjestyksen, voidaan hakemuksesta ottaa yhdyskuntaan hallituksen päätöksellä, jonka seuraava yhdyskunnan kokous hyväksyy. Yhdyskunnan hallitus on oikeutettu erottamaan seurakunnan yhdyskunnasta. Jos näin erotettu ei tyydy hallituksen päätökseen, on sillä oikeus vedota seuraavaan yhdyskunnan kokoukseen, jonka päätös on lopullinen. [kursiv. oma].
Kommentoikaa konstruktiotani!
Jehovan todistajien kirje kaikille vanhimmille 11.11.2003 selittää yhdyskuntajärjestystä ja lakia näin:
"Jehovan todistajat uskonnollinen yhdyskunta on ollut Suomessa rekisteröitynä vuodesta 1945, eikä uusi laki muuta mitenkään uskonnollisen yhdyskuntamme laillista asemaa. Uusi laki lähtee sitä, että jokainen kansalainen saa vapaasti harjoittaa uskontoa henkilökohtaisesti ja yksityisesti, ja yhdessä ja julkisesti uskonnollisena yhdyskuntana. [---]. Yhdyskunnilla voi olla myös rekisteröityjä seurakuntia.
Jehovan todistajat on rekisteröity Suomessa uskonnollisena yhdyskuntana ja muutamana (18) rekisteröitynä seurakuntana, joilla on lain vaatimat varsinaiset jäsenet, johtokunnat ja virkailijat. Nämä rekisteröidyt seurakunnat hallinnoivat kaikkia Suomen valtakunnansaleja. Jokainen Jehovan todistaja, joka anoo ja liittyy Jehovan todistajat uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi väestörekisterikeskuksen lomakkeella tulee yhdyskunnan ns. ulkojäseneksi. Näin henkilö tulee merkityksi väestötietojärjestelmään Jehovan todistajin kuuluvana, vaikkakaan hän ei osallistu rekisteröidyn seurakunnan virkailijoiden kokouksiin ja toimintaan. [kursiv. oma]"
Laki uskonnollisista yhdyskunnista 11 §:n mukaan uskonnollisen yhdyskunnan jäsen voi olla yksityinen henkilö. Yhdyskunnan oma (jäsen)seurakunta paikallisyhteisönä ei voisi lain mukaan olla yhdyskunnan jäsen, koska se on yhteisö eikä yksityinen henkilö.
Jehovan todistajien yhdyskuntajärjestyksen 3 §:n mukaan ”paikallisseurakunnat eivät ole tämän yhdyskuntajärjestyksen 13 §:n tarkoittamia jäsenseurakuntia”, mikä on lainmukaista, sillä seurakunta yhteisönä ei voi olla yhdyskunnan jäsen. Sen sijaan yhdyskuntajärjestyksen 13 §:ssä sen 3 §:n tarkoittamat jäsenseurakunnat ovat niitä, jotka ”hakemuksesta voidaan ottaa yhdyskuntaan”. Yhdyskuntajärjestyksessä on siis puhuttu oikeuksiltaan kahdenlaisista seurakunnista – tosin eri kohdissa.
”Ottaminen yhdyskuntaan” vaikuttaisi tarkoittavan seurakunnan ottamista jäseneksi Jehovan todistajat uskonnolliseen yhdyskuntaan, sillä 3 § puhuu nimenomaan ”jäsenseurakunnista”. 23 § määrää seurakuntien lakkaamisesta (paikallisseurakunnat) ja erottamisesta kollektiivina (jäsenseurakunnat). Jos seurakunta kollektiivina voidaan ottaa järjestöön ja erottaa siitä se olisi juridisesti yhdyskunnan jäsenen asemassa uskonnonvapauslain vastaisesti.
Yhdyskuntajärjestyksen 13 § on seuraava:
Seurakunta, joka hyväksyy Jehovan todistajat –yhdyskunnan tunnustuksen ja yhdyskuntajärjestyksen, voidaan hakemuksesta ottaa yhdyskuntaan hallituksen päätöksellä, jonka seuraava yhdyskunnan kokous hyväksyy. Yhdyskunnan hallitus on oikeutettu erottamaan seurakunnan yhdyskunnasta. Jos näin erotettu ei tyydy hallituksen päätökseen, on sillä oikeus vedota seuraavaan yhdyskunnan kokoukseen, jonka päätös on lopullinen. [kursiv. oma].
Kommentoikaa konstruktiotani!
-
Vieras
Re: VT Raamattu- ja Traktaattiseura
Tässä on myös täkyä siihen aiempaan kiivaaseen keskusteluun, miksi toisilla seurakunnilla on se Y-tunnus ja toisilla ei...
-
Vieras
Re: VT Raamattu- ja Traktaattiseura
Omistussuhteet määräytyvät järjestörakenteen puitteissa. En tiedä, onko haluttomuus hakea valtion tukea kiinni rakenteesta vai tilinpäätöstiedoista. Eiköhän nämä kytkeydy yhteen?
-
Vieras
Re: VT Raamattu- ja Traktaattiseura
Kukaan ei tätä kommentoi. Jatkan monologiani pikkuhiljaa. Eli, onko oikein, että yhdistys on uskonnollisen yhdyskunnan johdossa ja onko oikein pitää jäsenseurakuntia, kun laki puhuu henkilöistä uskonnollisen yhdyskunnan jäsenenä.
Tässä muuten selviää samalla se koko seurakunnan erottamisen ongelma.
Jäsenet ovat joko yhdyskunnan jäseniä (korkeintaan 20), äänioikeutettuja jäseniä tai äänioikeudettomia ulkojäseniä.
Samoin seurakunta voi olla paikallis- tai jäsenseurakunta. Omistussuhteita on kanavoitu jäsenseurakuntien kautta.
Tässä muuten selviää samalla se koko seurakunnan erottamisen ongelma.
Jäsenet ovat joko yhdyskunnan jäseniä (korkeintaan 20), äänioikeutettuja jäseniä tai äänioikeudettomia ulkojäseniä.
Samoin seurakunta voi olla paikallis- tai jäsenseurakunta. Omistussuhteita on kanavoitu jäsenseurakuntien kautta.
-
Vieras
Re: VT Raamattu- ja Traktaattiseura
PRH:n tietojen mukaan Jehovan todistajat uskonnollisen yhteisön kohdalle rekisteriin samalle tunnukselle ei ole merkitty yhtään paikallisseurakuntaa. Sen sijaan rekisterissä on 18 seurakuntaa omalle tunnukselleen nimeltään muotoa JEHOVAN TODISTAJAT- N.N. kaupungin seurakunta. Yhdenkään kohdalle ei ole merkitty paikallisseurakuntia. Omine rekisteritunnuksineen on rekisteröity vain itse yhdyskunta ja parisenkymmentä sen jäsenseurakuntaa ja paikallisseurakuntia, joita on yli kaksisataa, ei näy rekisterissä lainkaan.
Uskonnonvapauslain mukaan vain rekisteröity paikallisyhteisö on oikeustoimikelpoinen eli rekisteröimättömät paikallisseurakunnat eivät voisi olla osapuolina yhdyskunnan ja sen jäsenseurakuntien keskinäisissä kiinteistöjen tai niillä sijaitsevien valtakunnansalien omistussuhteissa. Vain jäsenseurakunnat voivat lain mukaan omistaa, sillä paikallisseurakunnilla ei ole Y-tunnusta eivätkä ne ole PRH:n rekisterissä. Paikallisseurakunnat eivät ole rekisterissä yhdyskunnan kohdalla eli siten ne eivät voisi uskonnonvapauslain perusteella tehdä oikeustoimia, lainasopimuksiakaan. Jokainen laina tulisi siksi olla jäsen- eikä paikallisseurakunnalle annettu.
Jos omalla tunnuksellaan rekisteröity seurakunta on omistus- ja lainasopimuksissaan oikeustoimikelpoinen paikallisyhteisö, silloin se ei puolestaan voisi olla yhdyskunnan jäsen uskonnonvapauslain 11 §:n mukaan (mitä se seuran oman yhdyskuntajärjestyksen mukaan on).
Yksikään paikallisseurakunta rekisteröimättömänä ei voi omistaa mitään eikä tehdä oikeustoimia, ei omistaa omaa salirakennustaan tai ottaa tai maksaa lainaa sellaisen rakentamiseen. Kiinnittäkää huomiota itseenne ja koko laumaan –kirja kertoo seurakunnan sihteerin tehtävistä, joka esimerkiksi ”säilyttää asiakirjoja, jotka koskevat esimerkiksi Valtakunnansalin omistussuhteita, laillista yhdistystä, lainoja, vakuutuksia ja kauppoja”. Keskinäisiä omistussuhteita tämän mukaan ilmeisesti on. Seurakunnan sihteeri arkistoi valtakunnansalia koskevat asiakirjat arkistoonsa, joka on kuitenkin TSV:n mukaan osa seuran arkistoa ja tarkastusoikeuden piirissä, vaikka seura on esittänyt, että kyse olisi seurakunnan sihteerin omista papereista (koskien oikeuskomiteoiden pöytäkirjoja).
Asiapapereista olisi mahdollista selvittää omistussuhteiden ja lainajärjestelyjen todellinen tila, mutta niitä pidetään salassa.
Paikallisseurakunnaksi rekisteröitynä seurakunnalla olisi mahdollisuus esimerkiksi omistaa salinsa (kiinteistön ja / tai rakennuksen), mutta ei rekisteröimättömänä. Siksi paikallisseurakunnat eivät voisi omistaa salejaan eivätkä olla osapuolina salilainasopimuksissa. Jos omistus on jäsenseurakuntien hallussa ja jäsenseurakunta ei voi uskonnonvapauslain mukaan olla yhdyskunnan jäsen, kuka salin lopultakin omistaa? Saleja ilmeisesti rakennetaan velkaa (Valtakunnansalirahasto – seurakunta) vastaan.
"SEURAKUNNAT JOILLA ON VELATON VALTAKUNNANSALI
Monet seurakunnat omistavat jo täysin valtakunnansalinsa ja ovat käytännöllisesti katsoen velattomia. Tämän uuden järjestelyn puitteissa sellaiset seurakunnat saattavat haluta lahjoittaa rahaa Seuran valtakunnansalirahastoon auttaakseen muita seurakuntia saamaan sopivan salin itselleen. Ne saattavat haluta käyttää kuukausittain Seuran valtakunnansalirahaston kartuttamiseen samansuuruisen rahasumman kuin ne käyttivät maksaessaan aikaisemmin lainaansa. Jos sellainen järjestely näyttää järkevältä, vanhimmat voivat esittää asian seurakunnalle päätöksen muodossa ja antaa seurakunnan ilmaista halunsa auttaa tällä tavalla. [kursiv. oma]"
Yhdyskuntajärjestyksen mukaan jäsenillä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta. Seurakunnan varsinaisten jäsenten päätöksellä voidaan nähtävästi kuitenkin asettaa tietynlainen maksuvelvollisuus äänioikeutta vailla oleville ulkojäsenille lahjoittaa jatkuvasti rahastoon, josta lainoja annetaan. Jos seurakunta on saanut maksettua esimerkiksi salilainansa Jehovan todistajat uskonnolliselle yhdyskunnalle, seurakunta voi päättää maksun jatkamisesta seuralle edelleen kuten ennekin, mutta toisten Valtakunnansalien tarpeisiin. Edellä mainitusti maksuvelvollisuuden esittävät varsinaiset jäsenet äänioikeudettomille jäsenille seurakunnan päätöksen muodossa (ts. seurakunta velvoittautuu maksamaan lahjoituksia).
Lain uskonnollisista yhdyskunnista 10 §:n kohta 7:n mukaan ei tulisi olla velvollisuuksia maksaa [---] muita maksuja yhdyskunnalle. Voivatko seurakunnan varsinaiset jäsenet siten uskonnonvapauslain 10 §:n valossa päättää seurakunnan hallinnon mukaisella päätöksellä jatkuvasta lahjoittamisvelvollisuudesta valtakunnasalirahastoon salilainasopimusten (jollaisia rekisteröimätön seurakunta ei edes voi tehdä) tultua maksetuksi? Ulkojäsenet eivät osallistu päätöksentekoon missään vaiheessa. Jos maksaminen loppuu, yhdyskunta voi erottaa tai lakkauttaa seurakunnan, jolloin sen varat siirtyvät yhdyskunnalle eikä se jää yhdyskunnan kulueräksi.
Uskonnonvapauslain mukaan vain rekisteröity paikallisyhteisö on oikeustoimikelpoinen eli rekisteröimättömät paikallisseurakunnat eivät voisi olla osapuolina yhdyskunnan ja sen jäsenseurakuntien keskinäisissä kiinteistöjen tai niillä sijaitsevien valtakunnansalien omistussuhteissa. Vain jäsenseurakunnat voivat lain mukaan omistaa, sillä paikallisseurakunnilla ei ole Y-tunnusta eivätkä ne ole PRH:n rekisterissä. Paikallisseurakunnat eivät ole rekisterissä yhdyskunnan kohdalla eli siten ne eivät voisi uskonnonvapauslain perusteella tehdä oikeustoimia, lainasopimuksiakaan. Jokainen laina tulisi siksi olla jäsen- eikä paikallisseurakunnalle annettu.
Jos omalla tunnuksellaan rekisteröity seurakunta on omistus- ja lainasopimuksissaan oikeustoimikelpoinen paikallisyhteisö, silloin se ei puolestaan voisi olla yhdyskunnan jäsen uskonnonvapauslain 11 §:n mukaan (mitä se seuran oman yhdyskuntajärjestyksen mukaan on).
Yksikään paikallisseurakunta rekisteröimättömänä ei voi omistaa mitään eikä tehdä oikeustoimia, ei omistaa omaa salirakennustaan tai ottaa tai maksaa lainaa sellaisen rakentamiseen. Kiinnittäkää huomiota itseenne ja koko laumaan –kirja kertoo seurakunnan sihteerin tehtävistä, joka esimerkiksi ”säilyttää asiakirjoja, jotka koskevat esimerkiksi Valtakunnansalin omistussuhteita, laillista yhdistystä, lainoja, vakuutuksia ja kauppoja”. Keskinäisiä omistussuhteita tämän mukaan ilmeisesti on. Seurakunnan sihteeri arkistoi valtakunnansalia koskevat asiakirjat arkistoonsa, joka on kuitenkin TSV:n mukaan osa seuran arkistoa ja tarkastusoikeuden piirissä, vaikka seura on esittänyt, että kyse olisi seurakunnan sihteerin omista papereista (koskien oikeuskomiteoiden pöytäkirjoja).
Asiapapereista olisi mahdollista selvittää omistussuhteiden ja lainajärjestelyjen todellinen tila, mutta niitä pidetään salassa.
Paikallisseurakunnaksi rekisteröitynä seurakunnalla olisi mahdollisuus esimerkiksi omistaa salinsa (kiinteistön ja / tai rakennuksen), mutta ei rekisteröimättömänä. Siksi paikallisseurakunnat eivät voisi omistaa salejaan eivätkä olla osapuolina salilainasopimuksissa. Jos omistus on jäsenseurakuntien hallussa ja jäsenseurakunta ei voi uskonnonvapauslain mukaan olla yhdyskunnan jäsen, kuka salin lopultakin omistaa? Saleja ilmeisesti rakennetaan velkaa (Valtakunnansalirahasto – seurakunta) vastaan.
"SEURAKUNNAT JOILLA ON VELATON VALTAKUNNANSALI
Monet seurakunnat omistavat jo täysin valtakunnansalinsa ja ovat käytännöllisesti katsoen velattomia. Tämän uuden järjestelyn puitteissa sellaiset seurakunnat saattavat haluta lahjoittaa rahaa Seuran valtakunnansalirahastoon auttaakseen muita seurakuntia saamaan sopivan salin itselleen. Ne saattavat haluta käyttää kuukausittain Seuran valtakunnansalirahaston kartuttamiseen samansuuruisen rahasumman kuin ne käyttivät maksaessaan aikaisemmin lainaansa. Jos sellainen järjestely näyttää järkevältä, vanhimmat voivat esittää asian seurakunnalle päätöksen muodossa ja antaa seurakunnan ilmaista halunsa auttaa tällä tavalla. [kursiv. oma]"
Yhdyskuntajärjestyksen mukaan jäsenillä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta. Seurakunnan varsinaisten jäsenten päätöksellä voidaan nähtävästi kuitenkin asettaa tietynlainen maksuvelvollisuus äänioikeutta vailla oleville ulkojäsenille lahjoittaa jatkuvasti rahastoon, josta lainoja annetaan. Jos seurakunta on saanut maksettua esimerkiksi salilainansa Jehovan todistajat uskonnolliselle yhdyskunnalle, seurakunta voi päättää maksun jatkamisesta seuralle edelleen kuten ennekin, mutta toisten Valtakunnansalien tarpeisiin. Edellä mainitusti maksuvelvollisuuden esittävät varsinaiset jäsenet äänioikeudettomille jäsenille seurakunnan päätöksen muodossa (ts. seurakunta velvoittautuu maksamaan lahjoituksia).
Lain uskonnollisista yhdyskunnista 10 §:n kohta 7:n mukaan ei tulisi olla velvollisuuksia maksaa [---] muita maksuja yhdyskunnalle. Voivatko seurakunnan varsinaiset jäsenet siten uskonnonvapauslain 10 §:n valossa päättää seurakunnan hallinnon mukaisella päätöksellä jatkuvasta lahjoittamisvelvollisuudesta valtakunnasalirahastoon salilainasopimusten (jollaisia rekisteröimätön seurakunta ei edes voi tehdä) tultua maksetuksi? Ulkojäsenet eivät osallistu päätöksentekoon missään vaiheessa. Jos maksaminen loppuu, yhdyskunta voi erottaa tai lakkauttaa seurakunnan, jolloin sen varat siirtyvät yhdyskunnalle eikä se jää yhdyskunnan kulueräksi.
-
Kaarmis
- Viestit: 3909
- Liittynyt: 29.04.2007 22:13
Re: VT Raamattu- ja Traktaattiseura
Luulen, että puolet tämän ketjun lukeneista ei vieläkään ymmärrä, mistä on kysymys. VT-seura on rahantekokone, ja uskonnollisuus on vain sivujuonne kaikessa bisneksessä. Todellakin, VT-seuralla on kaikki oikeudet vaikka erottaa jonkun paikallisseurakunnan kaikki vanhimmat (ja miksei muutkin), ja muuttaa salikiinteistöt rahaksi. KUKAAN EI PYSTYISI SITÄ ESTÄMÄÄN.
"Meinasin sanoa että älä tule haudallenikaan. Mutta - tule silti."
-
Vieras
Re: VT Raamattu- ja Traktaattiseura
Itse aikoinaan ihmettelin kovasti, että mikä onkaan se "salinhoitomaksu".
Olen tässä pyrkinyt karkeasti kartoittamaan, millä tavalla JT-järjestörakenne on organisoitu. Ihmetystäni herättävät tuo VT Raamattu- ja Traktaattiseuran asema Jehovan todistajien perustamiskirjan mukaan "johtavana elimenä" ja se, että (jäsen)seurakunta voisi olla uskonnollisen yhdyskunnan jäsen, kun uskonnonvapauslaki puhuu yksittäisistä henkilöistä.
Raha liikkuu näiden kaikkien "yksiköiden" välillä ja sitä kootaan Valtakunnansalirahastoon koko ajan, mutta kaikki srk:t eivät voi omistaa salejaan. Tosiaan on outoa myös, että lainan tultua maksetuksi srk voi päättää (äänioikeutetut jäsenet), että maksaminen jatkuu, vaikka lain mukaan näyttäisi siltä, ettei maksuvelvollisuutta voi asettaa.
Tavallinen ulkojäsen-rivitodistaja ei ole luullakseni yleensä selvillä näistä asioista ollenkaan, vaan ajattelee, että kaikki tapahtuu "teokraattisin järjestelyin" ja varmaan myös, että sali olisi jotenkin "oma". Tällaisten selvilleottoyritysten vaikeus on siinä, ettei ole käytettävissä muuta materiaalia kuin se, mikä on julkisesti saatavilla.
Olen tässä pyrkinyt karkeasti kartoittamaan, millä tavalla JT-järjestörakenne on organisoitu. Ihmetystäni herättävät tuo VT Raamattu- ja Traktaattiseuran asema Jehovan todistajien perustamiskirjan mukaan "johtavana elimenä" ja se, että (jäsen)seurakunta voisi olla uskonnollisen yhdyskunnan jäsen, kun uskonnonvapauslaki puhuu yksittäisistä henkilöistä.
Raha liikkuu näiden kaikkien "yksiköiden" välillä ja sitä kootaan Valtakunnansalirahastoon koko ajan, mutta kaikki srk:t eivät voi omistaa salejaan. Tosiaan on outoa myös, että lainan tultua maksetuksi srk voi päättää (äänioikeutetut jäsenet), että maksaminen jatkuu, vaikka lain mukaan näyttäisi siltä, ettei maksuvelvollisuutta voi asettaa.
Tavallinen ulkojäsen-rivitodistaja ei ole luullakseni yleensä selvillä näistä asioista ollenkaan, vaan ajattelee, että kaikki tapahtuu "teokraattisin järjestelyin" ja varmaan myös, että sali olisi jotenkin "oma". Tällaisten selvilleottoyritysten vaikeus on siinä, ettei ole käytettävissä muuta materiaalia kuin se, mikä on julkisesti saatavilla.