Danielista
Lähetetty: 28.08.2012 23:01
Danielin kirjan ajoituksesta oli toisessa ketjussa puhettasiitä kuinka se voidaan ajoittaa vuodelle 165 eKr. tai sitten 500 -luvulle eKr, yliopiston tutkijan Kankaanniemen mukaan varhainen ajoitus on täysin todistettavissa, ainakin sain sen kuvan ketjussa olleen linkin perusteella. http://gamma.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/daniel.html
Pitääkö siinä olleet todisteet paikkansa. Joistakin olen erimieltä, mutta mm. kielitieteelliset todisteet pitävät mielestäni hyvinkin paikkansa.
Ensin noista erimielisyyksistä. Tutkielmassa sanotaan: "Aiemmat kriitikot pitivät 5. Luvun kuvaamaa Beltsassaria kuvitteellisena hahmona, koska klassiset historioitsijat esittelevät Naboniduksen Babylonian viimeiseksi kuninkaaksi mainitsematta koskaan Belshassaria. Arkeologisten todisteiden tutkimisen jälkeen on kuitenkin paljastunut, että kuningas Nabodiuksen vanhin poika Beltsassar hoiti sijaishallitsijan tehtäviä tämän hallitsijakauden aikana. Kuujumala Sinin palvontaan erikoistunut Nabonidus oli melko lailla kansasta vieraantunut hallitsija. Kun Nabonidus yllättäen muutti arabialaiseen Teman kaupunkiin, Beltsassar harjoitti täysvaltaista hallintoa Babyloniassa ja tämän tähden hänet kuvataan Danielin kirjassa Babylonian viimeiseksi kuninkaaksi (Dan 5:30)"
Arkeologeja on moneen junaan, esim.monen tutkijan tulokset riippuvat rahoittajan uskonnollisesta suuntauksesta. Amerikkalaiset yliopistot ja siionistit rahoittavat mielellään tutkijoita joiden tulokset ovat Raamatun mukaiset, näin on käynyt tässäkin tutkielmassa mainitun Albrightin kohdalla, kun hänen tutkimuksiaan tarkasteltiin nykytutkijan tiedonvalossa tulokset eivät olleetkaan sopusoinnussa löytöjen kanssa. Albright oli ajoittanut löytönsä Raamatun mukaan eikä arkeologisten löytöjen ajoitusten mukaan.
Esimerkkinä tutkijoiden ja tutkimustulosten erilaisuudesta on Naboniduksen muutto Temaan(Taymaan).
Nabonidus ei varmaan muuttanut sinne yllättäen, Taymasta olivat aikaisemmatkin hallitsijat ja ruhtinaat olleet kiinnostuneita, sillä sitä kautta kulki kaksi tärkeää tietä, itään Persianlahdelle ja Mesopotamiaan, kun taas toinen tie johti Palestiinaan ja Syyriaan.
Joka hallitsi Taymaa pystyi samalla hallitsemaan karavaanikauppaa Arabiasta itään ja pohjoiseen ja päinvastoin.
Jumalia ja uskontoa yritetään ihan tutkijoiden mukaan ujuttaa muinaisten valtioiden ongelmiin, kun nyt kerran Raamatun kirjoittajillakaan ei ole ollut kiinnostusta maiden taloudellisista tilanteista. Beltsassar ei voinut olla täysivaltainen hallitsija kun hallitsija itse oli kerran muuttanut hallituksensa paikkaa toiseen kaupunkiin.
Sitten toinen kohta joka tuntuu kaukaa haetulta:
"1.7 Darius Meedialainen
Ongelmana on pidetty myös sitä, että Darius Meedialaisen kerrotaan valloittaneen Babylonin Kyrius Persialaisen sijasta. Persialaisten historian kirjojen mukaan Gubaru –niminen hallitsija oli ensimmäinen Babyloniassa persialaisten valloituksen jälkeen.
John Whitcomb teki perusteellisen tutkimuksen Darius Meedialaisesta ja samaisti tämän Gubaru –nimiseen kuvernööriin, johon viittaavat niin savitaulut kuin kreikkalaiset historioitsijatkin.36 Heidän mukaansa Gubarulla oli ratkaiseva rooli Bablyonian valloituksessa ja sen jälkeisessä hallinnossa. Whitcomb kirjoittaa: "Olemme vakuuttuneet siitä, että Gubaru, Babylonian ja joen pohjois-puolen kuvernööri esiintyy Danielin kirjassa nimellä Darius Meedialainen, kuningas, joka otti Kaldean kuningaskunnan vallan heti Belshassarin kuoleman jälkeen, ja joka nimitti satraappeja ja presidenttejä (mukaan lukien Danielin) avustamaan häntä suuren ja monta kansaa käsittävän alueen hallitsemisessa."37 "
Oikeasti historian Darius oli Kyyroksen kaukainen serkku, siis myöskin persialainen, hallitsija hänestä tuli vasta 17 vuoden jälkeen siitä kun Kyyros valloitti Babylonian.
Sitten noista kielistä:
aramean kohdalla Dariuskin voi olla johtolankana läntisen aramean kohdalla. Miehitettyään Egyptin antoi hän satraapilleen Aryandesille tehtäväksi jäljentää egyptiläisten temppelien lakeja ja kääntää ne arameaksi sekä egyptin kansankielellle.
Ylä-Egyptissä oli silloin myös tutkijan mainitsema Elefantinen josta löytynyttä kääröä hän pitää todisteena Danielin kirjassa ollutta länsi-arameaa. On siten ihan mahdollista ajoittaa jo 500 -luvulle.
Kreikankielen kohdalla olen tutkijan K:n kanssa täysin samaa mieltä. Noiden kolmen soittimen maininta kreikakksi ei ole millään lailla ihmeellistä, kun tiedetään kuinka kreikkalaiset olivat jo olleet assyrialaisten ja babylonialaisten joukoissa palkkasotureina, kuten myös egyptin faaraon riveissä. Ja kun niihin aikoihin ei talvisin sodittu niin sotilaillakin oli aikaa harjoittaa musisointiaan.
Sama koski merimiehiä, meriliikenne pysähtyi talveksi ja 500-luvun Palestiinassa olleesta kreikkalaisesta satamasta Athanostista nuo soittimien äänet varmaan kuuluivat ja tulivat tutuiksi jo ennen 300-lukua.
Tässä jotain. Väsäsin jo tarkemmankin sepustuksen, lähetä nappia painaessa se hävisi kokonaan enkä enää muista mitä siihen laitoin.
Pitääkö siinä olleet todisteet paikkansa. Joistakin olen erimieltä, mutta mm. kielitieteelliset todisteet pitävät mielestäni hyvinkin paikkansa.
Ensin noista erimielisyyksistä. Tutkielmassa sanotaan: "Aiemmat kriitikot pitivät 5. Luvun kuvaamaa Beltsassaria kuvitteellisena hahmona, koska klassiset historioitsijat esittelevät Naboniduksen Babylonian viimeiseksi kuninkaaksi mainitsematta koskaan Belshassaria. Arkeologisten todisteiden tutkimisen jälkeen on kuitenkin paljastunut, että kuningas Nabodiuksen vanhin poika Beltsassar hoiti sijaishallitsijan tehtäviä tämän hallitsijakauden aikana. Kuujumala Sinin palvontaan erikoistunut Nabonidus oli melko lailla kansasta vieraantunut hallitsija. Kun Nabonidus yllättäen muutti arabialaiseen Teman kaupunkiin, Beltsassar harjoitti täysvaltaista hallintoa Babyloniassa ja tämän tähden hänet kuvataan Danielin kirjassa Babylonian viimeiseksi kuninkaaksi (Dan 5:30)"
Arkeologeja on moneen junaan, esim.monen tutkijan tulokset riippuvat rahoittajan uskonnollisesta suuntauksesta. Amerikkalaiset yliopistot ja siionistit rahoittavat mielellään tutkijoita joiden tulokset ovat Raamatun mukaiset, näin on käynyt tässäkin tutkielmassa mainitun Albrightin kohdalla, kun hänen tutkimuksiaan tarkasteltiin nykytutkijan tiedonvalossa tulokset eivät olleetkaan sopusoinnussa löytöjen kanssa. Albright oli ajoittanut löytönsä Raamatun mukaan eikä arkeologisten löytöjen ajoitusten mukaan.
Esimerkkinä tutkijoiden ja tutkimustulosten erilaisuudesta on Naboniduksen muutto Temaan(Taymaan).
Nabonidus ei varmaan muuttanut sinne yllättäen, Taymasta olivat aikaisemmatkin hallitsijat ja ruhtinaat olleet kiinnostuneita, sillä sitä kautta kulki kaksi tärkeää tietä, itään Persianlahdelle ja Mesopotamiaan, kun taas toinen tie johti Palestiinaan ja Syyriaan.
Joka hallitsi Taymaa pystyi samalla hallitsemaan karavaanikauppaa Arabiasta itään ja pohjoiseen ja päinvastoin.
Jumalia ja uskontoa yritetään ihan tutkijoiden mukaan ujuttaa muinaisten valtioiden ongelmiin, kun nyt kerran Raamatun kirjoittajillakaan ei ole ollut kiinnostusta maiden taloudellisista tilanteista. Beltsassar ei voinut olla täysivaltainen hallitsija kun hallitsija itse oli kerran muuttanut hallituksensa paikkaa toiseen kaupunkiin.
Sitten toinen kohta joka tuntuu kaukaa haetulta:
"1.7 Darius Meedialainen
Ongelmana on pidetty myös sitä, että Darius Meedialaisen kerrotaan valloittaneen Babylonin Kyrius Persialaisen sijasta. Persialaisten historian kirjojen mukaan Gubaru –niminen hallitsija oli ensimmäinen Babyloniassa persialaisten valloituksen jälkeen.
John Whitcomb teki perusteellisen tutkimuksen Darius Meedialaisesta ja samaisti tämän Gubaru –nimiseen kuvernööriin, johon viittaavat niin savitaulut kuin kreikkalaiset historioitsijatkin.36 Heidän mukaansa Gubarulla oli ratkaiseva rooli Bablyonian valloituksessa ja sen jälkeisessä hallinnossa. Whitcomb kirjoittaa: "Olemme vakuuttuneet siitä, että Gubaru, Babylonian ja joen pohjois-puolen kuvernööri esiintyy Danielin kirjassa nimellä Darius Meedialainen, kuningas, joka otti Kaldean kuningaskunnan vallan heti Belshassarin kuoleman jälkeen, ja joka nimitti satraappeja ja presidenttejä (mukaan lukien Danielin) avustamaan häntä suuren ja monta kansaa käsittävän alueen hallitsemisessa."37 "
Oikeasti historian Darius oli Kyyroksen kaukainen serkku, siis myöskin persialainen, hallitsija hänestä tuli vasta 17 vuoden jälkeen siitä kun Kyyros valloitti Babylonian.
Sitten noista kielistä:
aramean kohdalla Dariuskin voi olla johtolankana läntisen aramean kohdalla. Miehitettyään Egyptin antoi hän satraapilleen Aryandesille tehtäväksi jäljentää egyptiläisten temppelien lakeja ja kääntää ne arameaksi sekä egyptin kansankielellle.
Ylä-Egyptissä oli silloin myös tutkijan mainitsema Elefantinen josta löytynyttä kääröä hän pitää todisteena Danielin kirjassa ollutta länsi-arameaa. On siten ihan mahdollista ajoittaa jo 500 -luvulle.
Kreikankielen kohdalla olen tutkijan K:n kanssa täysin samaa mieltä. Noiden kolmen soittimen maininta kreikakksi ei ole millään lailla ihmeellistä, kun tiedetään kuinka kreikkalaiset olivat jo olleet assyrialaisten ja babylonialaisten joukoissa palkkasotureina, kuten myös egyptin faaraon riveissä. Ja kun niihin aikoihin ei talvisin sodittu niin sotilaillakin oli aikaa harjoittaa musisointiaan.
Sama koski merimiehiä, meriliikenne pysähtyi talveksi ja 500-luvun Palestiinassa olleesta kreikkalaisesta satamasta Athanostista nuo soittimien äänet varmaan kuuluivat ja tulivat tutuiksi jo ennen 300-lukua.
Tässä jotain. Väsäsin jo tarkemmankin sepustuksen, lähetä nappia painaessa se hävisi kokonaan enkä enää muista mitä siihen laitoin.