Veljesseura.org

Lapset ovat se kuuluisa tyhjä taulu, jota aikuinen voi muokata melko rajattomasti. Lapsen luotto lähimpiin auktoriteetteihin on luja.

Mitä liikkuu sellaisen lapsen mielessä, joka joutuu lukemaan Vt-seuran Raamattu-aiheisia sarjakuvia? Mikä on lapsen luonnollinen päättelyketju, kun hän lukee esimerkiksi tarinan Lootin perheestä, Vt-seuran kuvittamana?

Sarjakuvassa oikein mässäillään Lootin vaimon muuttumisella suolapatsaaksi. Aste asteelta Lootin vaimo huomaa muuttuvansa. Ennen muuttumisprosessin viimeistä silausta, tarinan dramaattisuus varmistetaan kauhunsekaisella katseella ja kyyneleellä Lootin vaimon poskella.

Lapsen lukiessa fiktiivisiä sarjakuvia tai animaatioita, lapsi tavallisesti tiedostaa että kyse on fiktiosta. Ja jos lapsi jostain syystä uppoutuu liian syvälle tarinaan, aikuiset voivat huomata tämän ja tähdentää lapselle että kyse on vain tarinasta, sadusta.

Vt-seuran tapauksessa lapsen on kuitenkin tarkoitus samaistua tapahtumiin jotka kuvataan todellisina. Näitä lapsen mielelle dramaattisia tarinoita käytetään sitten kasvatusmetodeina, kuten sarjakuvassa Lootin perheestä lopun kysymyksistä tulee ilmi. Näin lapsi saadaan pelkäämään. Ja kun ihminen pelkää, sille ei tarvitse kuin tarjota apua pelkoon ja ihminen on voitettu kanta. Pätee kaikkiin, ja lapsiin erityisesti.







Onko lapsen kasvatuksessa todella tarpeen mässäillä traagisilla tapahtumilla ja väkivallalla? Voiko se olla lapselle hyväksi ja lapsen edun mukaista? Vai onko edunsaaja tässä tapauksessa Vt-seura, joka iskostaa pelon lapsiin, ja sitä kautta varmistaa että he hakevat apua pelkoonsa, ja pelastusta, siltä itseltään?

Tony kirjoitti:http://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_u39.html

Tästä uutisesta tulikin mieleen, mitä sodomassa ym. Historiassa todellisuudessa tapahtui?
Muistan lukeneeni maanjäristyksestä ja tulivuoren purkauksesta joka on ajoitettu tuohon ajankohtaan, siihen millä nykyään pelotellaan pieniä lapsia ja että se tapahtui jumalan toimesta.

Tuo tapahtuma uhreineen on niin surullinen,etten haluaisi lapsia sillä järkyttää aivan kuten eilenkin käänsin kanavaa ,kun tuli (hetki ennen tuhoa) " dokumentti 2004 vuoden tsunamista.

Paljon kuolemia ja pelottava pienille lapsille. Käänsin kanavaa kun poika kysyi pelokkaan näköisenä : onko täällä tuollaisia aaltoja?"

En kyennyt järkyttämään häntä enempää. enkä varsinkaan kokenut tarpeen pelotella, että tottelemattomuudesta sinullekin voi käydä jotain samankaltaista.. Sehän olisi.... Sairasta...

Veli-Hopea kirjoitti:En kyennyt järkyttämään häntä enempää. enkä varsinkaan kokenut tarpeen pelotella, että tottelemattomuudesta sinullekin voi käydä jotain samankaltaista.. Sehän olisi.... Sairasta...

Niinpä. Lapsen ei ole tarpeellista rasittaa psyykettään ylimääräisellä painolastilla. Riittää että vanhemmat kertovat mikä on väärin ja mikä oikein, ja miksi, ja mitä seuraa jos tieten tahtoen tekee väärin. Jumala, Jumalan kosto vääristä teoista ja mahdollisuus suututtaa Jumala, ovat asioita joita lapsen ei tarvitse käsitellä, eivätkä ne kuulu lapsen terveeseen kasvuympäristöön.

Lasten laskelmoivasta pelottelusta tuli mieleen Steven Weinbergin lausahdus:

Uskonnolla tai ilman sitä, meillä olisi hyviä ihmisiä tekemässä hyviä asioita ja pahoja ihmisiä tekemässä pahoja asioita. Mutta jotta hyvät ihmiset tekevät pahoja asioita, siihen tarvitaan uskontoa.

Minun kantani asiaan .
Nykymaailmassa on paljon pahuutta. Ja moni lapsi näkee jo ennen sopivaa ikää pahuutta juurikin sarjakuvissa sekä piirretyissä. Niissä seikkailee jos vaikka minkälaisia hirviöita ja pimeyden olioita. Tapahtumat ovat jännittäviä ja välillä lapsen mielelle vaikea ymmärtää mikä on totta ja mikä fiktiivistä.

Mikä ero on sitten VT-seuran sarjakuvilla ja muilla maailmallisilla?
VT:n sarjakuva uppoa todelliseen elämään ja sekoittuu ehkä jo muutenkin rankoilla mielikuvilla höystettyyn ajatusmaailmaan pienen lapsen mielessä.

Tekstissä olevat kysymykset jotka lapselle esitetään:

Mitä opimme Lootista ja hänen perheestään?
Miksi sinun pitäisi totella vanhempasia...?
Mitä sinua on varoitettu katselemasta....?

ovat hyvin johdattelia ja syyllistäviä.

Niiden avulla lapsi vetää sarjakuvan hahmon tapahtumat suoraan omaan elämään. Katsokaa naisen ahdistunutta ilmettä!
Hahmo on perheen äiti, lukijalapsellekin todella tärkeä henkilö ja nyt kirjoitetun tekstin lisäksi on tuotu tarkasti kuvilla esiin miten jumalalle tottelemattomuus toi surua ja tuskaa ja lapsi menetti äidin... ja lapsi kokee äidin puolesta tuskaa koska äiti ei ole perheen kanssa.
Lukijalapsi kokee myös pelkoa siitä jos hän tekee jotain väärin kokee äiti ehkä tuskaa tai jumala kostaa koko perheelle.

En voi sanoa kuin Clint Eastwoodin suomennetuin sanoin elokuvasta Gran Torino: Vittu mitä paskaa!
Ei lapsille. Ei sellaisia traumoja, mitä meille on syötetty. Jooko?

(Anteeksi suorasukainen lainaukseni, siistikää ulkoasua jos tarvis)

Kivikko kirjoitti:Vittu mitä paskaa!
(Anteeksi suorasukainen lainaukseni, siistikää ulkoasua jos tarvis)

Ei voi siistiä sellaista, missä on ainoastaan asiallisesti todettu mitä tuo VT-seuran lapsille suunnattu tavara on.