Jehovantodistajuuteen liittyvät suicidit

[Jaakko Ahvenainen]

Itsemurha, suicidi, on kovin raju teema. Otan tämän esiin syystä, että omien tietojeni mukaan moni jehovantodistajataustainen henkilö on epätoivossaan nähnyt tämän ainoaksi ratkaisukseen, mitä mitä syvimmin valitan, ottaen osaa kaikkien tämän kokeneiden läheisten kärsimyksiin.

Voidakseni paneutua tähän kovin synkkään ja ikävään teemaan lähemin, rohkenen pyytää teitä omaisia ja läheisiä valottamaan, miten itse olette kokeneet läheisenne tai ystävänne / kaverinne poismenon oman käden kautta.

Omalla kohdallani nämä tapahtumat liittyvät entisiin asiakkaisiini. Vaikka olen pyrkinyt auttamaan heitä kaikin keinoin, olen hyvin usein epäonnistunut ja olen kokenut tästä syyllisyyttä. Ammattilaisena olen osallistunut useimmissa tapauksissa muistotilaisuuteen ottaen osaa omaisten ja läheisten suruun ja tuskaan.

Vastauksia minulla ei ole ollut antaa kohtaamiini lukuisiin "miksi"-kysymyksiin. Minun on ollut tunnustettava, ettei minulla ole vastauksia. Surutyössäkin olen ollut lähinnä rinnallaolija, kuunteleva korva.

Itse olen kokenut, paitsi epäonnistumista, myös syvää surua ja ahdistusta. Nämä minun on ollut pakko jättää mahdollisimman pian taakseni voidakseni kohdata työni seuraavat päivät. Mutta miten te olette kokeneet suicidin tai sillä itseään uhkaavan henkilön. Tästä pyydän saada kysyä.

P.S.
Koska aihe on hyvin arka ja henkilököhtainen, tätä sivuavat tekstit voi lähettää minulle yksityisviesteinä. En tule paljastamaan kenenkään nimeä, nimimerkkiä tai muutakaan henkilökohtaista tietoa. Teen mahdollisesti saamastani materiaalista koosteen henkilökohtaisista tuntemuksista ja tunteista tälle sivustolle toivossa, että niiden kautta näitä traagisia tapauksia kenties voidaan välttää.