Miten raha luodaan?

[KN1]

Tapa miten raha synnytetään, on usealle ihmiselle yllätys. Useimmat eivät tiedä, että raha luodaan tyhjästä. Raha on velkaa, jonka liikepankit laittavat liikkeelle. Sinun tililläsi ja kukkarossasi oleva raha on jonkun ottamaa velkaa.

Kun itse asian tajusin, niin minusta tuli kapitalismin ja markkinatalouden kriitikko. Vaikka kaikki velka maksettaisiin pois, niin korko jää maksamatta, joten aina joku saa (tässä pankkivetoisessa) kapitalismissa väkisinkin mustanpekan käteensä. Siis jos 100euroa lainataan ja korko olisi 5% ja kun 100euroa maksettaisiin takaisin, niin tuohon korkoon ei yksinkertaisesti olisi edes luotua rahaa.

Systeemi on käytännössä pyramidihuijaus, jossa aina uusi lainanottaja ottaa kantaakseen riskin ja toivoo, ettei paska (syvä lama) iske tuulettimeen hänen lainanmaksuaikana. Systeemiin on kirjoitettu jonkun epäonnistuminen, vaikka olisi kuinka tehnyt asiat oikein.

Yksinkertaisesti järjestelmä ei toimi. Rahan luonti on palautettava liikepankeilta valtiolle.

Kansantajuinen lyhyt video siitä miten raha luodaan. Palkissa olevasta neliöstä videdoon saa suomenkielisen tekstityksen: What Is Money ?
http://www.youtube.com/watch?v=01IusDeSPE4

[Tony]

Tapa miten raha synnytetään, on usealle ihmiselle yllätys. Useimmat eivät tiedä, että raha luodaan tyhjästä. Raha on velkaa, jonka liikepankit laittavat liikkeelle. Sinun tililläsi ja kukkarossasi oleva raha on jonkun ottamaa velkaa.

Ei kai ihan kaikki raha sentään ole velkaa?

Yksinkertaisesti järjestelmä ei toimi. Rahan luonti on palautettava liikepankeilta valtiolle.

Ottamatta kantaa siihen toimiiko järjestelmä vai ei, niin miten rahan luominen valtion toimesta eroaisi merkittävästi nykyisestä mallista?

[KN1]

Tapa miten raha synnytetään, on usealle ihmiselle yllätys. Useimmat eivät tiedä, että raha luodaan tyhjästä. Raha on velkaa, jonka liikepankit laittavat liikkeelle. Sinun tililläsi ja kukkarossasi oleva raha on jonkun ottamaa velkaa.

Ei kai ihan kaikki raha sentään ole velkaa?

Yksinkertaisesti järjestelmä ei toimi. Rahan luonti on palautettava liikepankeilta valtiolle.

Ottamatta kantaa siihen toimiiko järjestelmä vai ei, niin miten rahan luominen valtion toimesta eroaisi merkittävästi nykyisestä mallista?

Mielestäni talousdemokratia sivostolla annetaan tuon tyyppiseen kysymykseen varsin hyvä vastaus.

Usein kysytyt kysymykset
1. Kuka luo rahaa?

Rahan luovat yksityiset pankit.

2. Miksi pankit luovat rahaa?

Tehdäkseen omistajilleen rahallista voittoa.

3. Kuinka pankit luovat rahaa?

Ne luovat rahaa myöntämällä lainoja, joista ne laskuttavat korkoa. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikki raha on olemassa ainoastaan siitä syystä, että joku jossain on ottanut velkaa ja maksaa siitä korkoa. Rahan luominen korkoa kasvavana velkana on mahdollista kaksinkertaisen kirjanpidon avulla.

4. Milloin pankit luovat rahaa?

Milloin vain joku (ihminen, yritys, kunta tai valtio) on valmis ottamaan lainaa ja maksamaan pankille riittävän suurta korkoa, jotta pankin on mahdollista tehdä voittoa.

5. Mikä antaa rahalla arvoa?

Mahdollisuus vaihtaa se markkinoilla hyödykkeisiin ja palveluihin. Rahan arvoa ei kuitenkaan ole sidottu mihinkään yhteen hyödykkeeseen, kuten kultaan. Nykyaikaisen rahan arvolla ei ole minkäänlaista kiintopistettä, eikä sen arvoa ole taattu millään, vaan rahan arvo määritellään vapaasti markkinoilla, missä tarjolla oleva tuotanto hakee tasapainoa tarjolla olevan rahamäärän kanssa.

6. Kuinka hyvin pankkien luoma raha hoitaa rahan tehtävää….

A. vaihdon välineenä?

Sitten ensimmäisen maailmansodan länsimaissa ei ole juuri tunnettu kausia, jolloin rahan määrä olisi ollut kaupankäynnin kannalta sopiva. Joko on luotu liian paljon rahaa ja saatu aikaan inflaatiota tai sitten rahaa on luotu liian vähän, jolloin on saatu aikaan taantuma tai jopa lama. Hallitukset ja keskuspankit eivät vielä toistaiseksi ole onnistuneet nykyisillä rahapolitiikan keinoillaan löytämään pysyvää tasapainoa. Niinpä nykyinen velkaan pohjautuva rahajärjestelmä on perustaltaan epävakaa.

B. arvon säilyttäjänä?

Mikäli keskuspankit pyrkisivät nollainflaatioon – mikä takaisi rahan toimivuuden arvon säilyttäjänä – ne aiheuttaisivat tilanteen, jossa tarjolla olisi liian vähän rahaa, jotta velkoja voitaisiin hoitaa ja samaan aikaan taata sujuva kaupankäynti. Tämä johtaisi vähentyneisiin liikevoittoihin ja investointeihin sekä työttömyyden kasvuun. Pienempänä pahana on yleensä valittu inflaatio ja luotu tilanne, jossa raha menettää n. 3-4 % arvostaan vuosittain.

C. arvon mittana?

Raha ei kelpaa universaaliksi arvon mitaksi, sillä sen arvo muuttuu jatkuvasti. Arvon mitaksi voidaan valita joku mielivaltainen arvo, kuten vaikka dollari vuonna 2010. Näin kuitenkin asiaa joudutaan yksinkertaistamaan, eikä luoda arvon mittaa, jolla arvioida kauas tulevaisuuteen ulottuvien päätösten kannattavuutta, kuten esim. jos yritettäisiin rahallisesti laskea onko kannattavampaa tuottaa Suomen sähkö ydin- vai biovoimaloilla seuraavan 100 vuoden ajan.

7. Mitä tarkoitetaan talousdemokratialla?

Talousdemokratia on ajatussuuntaus, jossa myös talous- ja rahavalta on demokraattisen päätöksenteon hallinnassa. Talousdemokratian vastakohta on "talousoligarkia" eli talousharvainvalta, missä talous- ja rahavalta on pienellä eliitillä. Talousharvainvaltaa sanotaan myös plutokratiaksi. Talousdemokraattinen ajatussuuntaus perustuu oletukselle, että politiikka ja talous on nyky-yhteiskunnassa erotettu toisistaan ja talous sanelee reunaehdot poliittiselle päätöksenteolle.

8. Mitä talousdemokratia tekee?

Talousdemokratian tehtävinä on tiedottaa nykyisen rahajärjestelmän ongelmista ja hahmotella vaihtoehtoisia rahajärjestelmiä. Talousdemokratia osallistuu esimerkiksi julkiseen keskusteluun, järjestää tilaisuuksia ja lobbaa päättäjiä.

9. Mitä talousdemokratia vaatii?

Talousdemokratia vaatii useita rinnakkaisia uudistuksia. Tarkoituksena on siirtää rahanluontivalta pois yksityisiltä pankeilta julkisen vallan haltuun. Talousdemokratia esittää myös vaihtoehtoja nykyiselle rahan syntymekanismille – ennen kaikkea rahan velkaperusteisuuden katkaisemista. Sen sijaan että raha luotaisiin velkana, se voidaan luoda myös velattomasti esimerkiksi julkisen kulutuksen tai perustulon kautta. Myös rinnakkaisvaluutat, valtionpankit, kuntapankit ja julkisen sektorin lainaaminen keskuspankista ovat kannatettavia vaihtoehtoja.

10. Miltä talousdemokraattinen yhteiskunta voisi näyttää?

Köyhyyttä ei ole – eikä myöskään nykyisiä, korkotuloilla leveästi eläviä miljardöörejä. Verotuksen tehtävänä on lähinnä tasata tuloeroja ja säädellä kierrossa olevan rahan määrää. Rahalla keinotteleminen on loppunut. Kansalaisilla on mahdollisuus säästää osa rahoistaan – lainarahaa ei tarvita kaikkeen. Asumista ja yritystoimintaa saisi rahoitettua korottomasti tai lähes korottomasti julkisten pankkien avulla. Talouskasvun pakkoa ei enää ole. Talousdemokraattisessa yhteiskunnassa valmistetaan vain kestävää laatutavaraa ja päällimmäinen tavoite on kestävällä pohjalla oleva luonnonvarojen mukainen tuotanto ja kulutus.
http://www.talousdemokratia.fi/?q=ukk

[Tony]

Tuo viimeinen kohta kuulostaa jehovantodistajuuden ja kommunismin risteytykseltä.

Pankit luovat rahaa -argumentti kalskahtaa sellaisenaan jokseenkin pelkistetyltä. Ei rahan luominen kuitenkaan ihan mielivaltaista touhua ole, kuten tällaiset talousdemokratiat tuntuvat esittävän. Pankkien toimintaa myös valvotaan, eivät ne yksistään rahan arvosta päätä.

Talousdemokratia tuntuu ehdottavan talouteen nollasummapeliä. Minulla ei ole kompetenssia kumota ajatusta suorilta, mutta äkkiseltään sellainen malli tuntuisi kehityksen kannalta negatiiviselta vaihtoehdolta.

[KN1]

Tuo viimeinen kohta kuulostaa jehovantodistajuuden ja kommunismin risteytykseltä.

Millähän perusteella näin esität?

Pankit luovat rahaa -argumentti kalskahtaa sellaisenaan jokseenkin pelkistetyltä. Ei rahan luominen kuitenkaan ihan mielivaltaista touhua ole, kuten tällaiset talousdemokratiat tuntuvat esittävän. Pankkien toimintaa myös valvotaan, eivät ne yksistään rahan arvosta päätä.

Onko joku väittänyt, että pankit määräävät rahan arvon? Rahan arvo määräytyy markkinoilla! Sinulla on vakavia puutteita talousosaamisessa.

Suomen pankin pfd tiedosto ei sallinut kopiointia, mutta Wikipediassa on sama asia toisin sanoin

>>Rahan syntymekanismi käytännössä - raha on velkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskuspankit korvasivat rahamäärätavoitteen inflaatiotavoitteella, josta lähtien rahan tarjonta on ollut sisäsyntyinen eli endogeeninen prosessi. Endogeeninen prosessi tarkoittaa tässä sitä, että kierrossa olevan rahan määrää ei voi suoraan asettaa yksikään ulkopuolinen taho, vaan se on seurausta luoton kysynnästä[8]. Suomen Pankin "Raha ja luotto rahapolitiikassa" julkaisun mukaan "raha on nykyisin pääosin aineetonta, vain numeroita pankkien tietokoneissa. Se onkin pohjimmiltaan pelkkää luottamusta siihen, että joku lopulta vastaa maksusitoumuksesta. Raha on velkarahaa, käytännössä keskuspankin (keskuspankkiraha) tai yhä hallitsevammin talletuspankkien (pankkiraha) likvidiä velkaa, jota voidaan käyttää maksuvälineenä". "Pankkiraha, eli likvidi pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen. Tässä ostovoimaa syntyy tyhjästä [9]. Rahan kysyntää lisäävät siis esimerkiksi asuntolainojen, yrityslainojen, valtionlainojen jne. kysyntä. Kun pankki myöntää lainoja, kierrossa olevan rahan määrä lisääntyy. Kun lainapääomaa lyhennetään, kierrossa olevan rahan määrä vähenee kahdenkertaiseen kirjanpitoon perustuvien sääntöjen mukaan. Lainaan mahdollisesti liittyvät korot on mahdollista maksaa kierrossa olevalla rahalla.
Nykyisessä rahajärjestelmässä keskuspankit yrittävät saavuttaa inflaatiotavoitteensa säätelemällä ohjauskorkoa, jolla viitataan keskuspankkirahasta perittävään korkotasoon. Ohjauskorolla säädellään pankkien välisiä rahamarkkinakorkoja, koska kaikki pankkien väliset transaktiot selvitetään keskuspankkirahalla. Ohjauskoron nostaminen johtaa siihen, että pankit nostavat omista lainoistaan perimiään korkoja säilyttääkseen entisen voittomarginaalinsa. Ohjauskoron laskeminen aiheuttaa pankeille paineita laskea antamiensa lainojen korkoja[8].
Nykyjärjestelmässä liikepankit voivat hankkia keskuspankkirahaa joko suoraan keskuspankin diskonttoikkunasta tai pankkien välisiltä tukkumarkkinoilta. Keskuspankki voi määrittää diskonttoikkunan koron suoraan, mutta tukkumarkkinoiden korkotaso määräytyy keskuspankkirahan kysynnän ja tarjonnan myötä liikepankkien välisillä rahamarkkinoilla.[8]
Järjestelmä edellyttää kuitenkin sitä, että keskuspankki pidättäytyy pyrkimyksistä rajoittaa yksityisten pankkien luotontarjontaa, koska jos keskuspankki estäisi joidenkin liikepankkien pääsyn diskonttoikkunaansa, ohjautuisi tämä pankkien keskuspankkirahan kysyntä liikepankkien välisille tukkumarkkinoille, joka kohottaisi tukkumarkkinoiden korkotasoa ja näin estäisi keskuspankkia saavuttamasta inflaatiotavoitettaan. Liikepankit voivat nykyisessä rahajärjestelmässä myöntää siis niin paljon lainoja kuin haluavat, eivätkä keskuspankit voi rajoittaa liikepankkien luotonlaajennusta keskuspankkirahan tarjontaa kiristämällä, vaan keskuspankit voivat ainoastaan säädellä keskuspankkirahan hintaa, ja tällä tavalla vaikuttaa lainojen kysyntään. Liikepankkien asiakkailtaan keräämät talletukset eivät myöskään muodosta minkäänlaista rajoitetta yksityisten liikepankkien luotonannolle (esim asuntolainat), vaan talletukset ovat seurausta jonkun aiemmin ottamasta velasta.[8]<<
http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4him ... telm%C3%A4

Talousdemokratia tuntuu ehdottavan talouteen nollasummapeliä. Minulla ei ole kompetenssia kumota ajatusta suorilta, mutta äkkiseltään sellainen malli tuntuisi kehityksen kannalta negatiiviselta vaihtoehdolta.

Kannattaisi hieman perehtyä tuohon proplematiikkaan paremmin, jos tuollainen käsitys syntyi.

[Tony]

Tuo viimeinen kohta kuulostaa jehovantodistajuuden ja kommunismin risteytykseltä.

Millähän perusteella näin esität?

Tuli vain mieleen tuosta köyhyyttä ei ole – eikä myöskään nykyisiä, korkotuloilla leveästi eläviä miljardöörejä -kohdasta se Jt-klubeilla useasti hoettu entisiä ei enää muisteta -hokema. Kommunismi taas tuli mieleen tekstin kauttaaltaan tasapäistävästä tavoitteesta. Nämä olivat kuitenkin enemmänkin mielleyhtymiä, ei vakavasti otettavaksi tarkoitettuja ehdottomia esityksiä.

Pankit luovat rahaa -argumentti kalskahtaa sellaisenaan jokseenkin pelkistetyltä. Ei rahan luominen kuitenkaan ihan mielivaltaista touhua ole, kuten tällaiset talousdemokratiat tuntuvat esittävän. Pankkien toimintaa myös valvotaan, eivät ne yksistään rahan arvosta päätä.

Onko joku väittänyt, että pankit määräävät rahan arvon? Rahan arvo määräytyy markkinoilla!

Niin tosiaan, onko joku väittänyt että pankit määräävät rahan arvon? Kirjoitin rahan luomisesta. Pankkien rahan luomisesta oli useampikin maininta tuossa talousdemokratia -lainauksessa.

Sinulla on vakavia puutteita talousosaamisessa.

Se on paljon mahdollista, ja varmasti yksi syy siihen miksi asia kiinnostaa. Sinulla taas on vakavia puutteita olla viemättä keskusteluja henkilötasolle vaikka miten päin yrittäisi vaihtaa ajatuksia. Kun kerran omaat asiasta enemmän tietoa, niin oikaise ja valista. Siihen ei tarvita ylimääräisiä henkilötason piikkejä.

Kannattaisi hieman perehtyä tuohon proplematiikkaan paremmin, jos tuollainen käsitys syntyi.

Pintapuolisesti talousdemokratiaa kohtaan esitettyyn kritiikkiin perehdyinkin ja tuollainen mielikuva siitä äkkiseltään jäi.

[KN1]

Pintapuolisesti talousdemokratiaa kohtaan esitettyyn kritiikkiin perehdyinkin ja tuollainen mielikuva siitä äkkiseltään jäi.

Olen itse perehtynyt kritiikkiin ja siksi julistankin vain sitä, mikä on varmaa.

Liikepankit luovat rahan!

En ole Talousdemokraatti (vielä) mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa on yhdellä osavaltiolla oma pankki. North Dakotan osavaltiolla on ollut oma pankkinsa jo vuodesta 1919
Muut katsovat kateellisena vierestä ja muutama osavaltio suunnittelee samaa:

http://www.oregonlive.com/politics/inde ... nk_of.html

Kommunismin ja jehovalaisuuden sekamelskaa toteutetaan Yhdysvalloissa? Ehei sanoisi veli veikkonen.

Kysymys on suurista asioista. Ajatus siitä, että rahan luonnin oikeus siirretään pois liikepankeilta on vallankumouksellinen! Pelkästään Suomi on maksanut korkoa kymmeniä miljardeja euroja, vuodesta 2001 Ne jotka saavat nämä maailman velan miljardit näppiinsä, elävät satumaisen rikasta elämää.

Luovuttavatko he suosiolla? Eivät varmasti! Kritiikkiä, propagandaa ja viimekädessä murhia alkaa tulemaan, jos tämä rahanluontioikeus liikepankeilta puretaan.

Opiskelen aihetta jatkuvasti. Olen entinen uusliberalisti, joka löysi "totuuden totuudesta"

En allekirjoita kaikkea Talousdemokratian väitteitä, mutta allekirjoitan sen, minkä, jopa Suomen pankki myöntää, joten mitään "oikea oppi" taistelua en rupea käymään.

Anteeksi jos loukkasin sinua Tony, tiedän toki, että olet ehkä palstan terävin kaveri.

Nyt on hyvä pitää tauko kirjoittelussa ja jatkaa opiskelua.

[Tony]

Kysymys on suurista asioista. Ajatus siitä, että rahan luonnin oikeus siirretään pois liikepankeilta on vallankumouksellinen! Pelkästään Suomi on maksanut korkoa kymmeniä miljardeja euroja, vuodesta 2001 Ne jotka saavat nämä maailman velan miljardit näppiinsä, elävät satumaisen rikasta elämää.

Luovuttavatko he suosiolla? Eivät varmasti! Kritiikkiä, propagandaa ja viimekädessä murhia alkaa tulemaan, jos tämä rahanluontioikeus liikepankeilta puretaan.

Ajatus on ehdottomasti vallankumouksellinen. Nähtäväksi jää tuleeko siitä jossain vaiheessa todellisuutta, ja toteutuuko se mahdollisesti meidän aikana. Radikaali talouden uudelleen järjestäminen on kuitenkin niin iso juttu, että tuskin tosiaan toteutuu ilman isompaa hässäkkää.

Anteeksi jos loukkasin sinua Tony, tiedän toki, että olet ehkä palstan terävin kaveri.

Sarkasmi on hieno laji.

[Pehmoluopio]

Tapa miten raha synnytetään, on usealle ihmiselle yllätys. Useimmat eivät tiedä, että raha luodaan tyhjästä. Raha on velkaa, jonka liikepankit laittavat liikkeelle. Sinun tililläsi ja kukkarossasi oleva raha on jonkun ottamaa velkaa.

Tää on taas lahkopaskaa. Rahaa ei luoda tyhjästä, eikä se ole velkaa muuten kuin kirjanpidollisesti. Rahalla on pantti ja tämä pantti on talouskasvu, toisin sanoen, rahaa luodaan aina sen verran, mitä talouskasvu on, vähän niin kuin metrejä "luodaan" yhtä paljon kuin on mitattavaa.

Se, mitä arkikielessä puhutaan "rahana" on vain valuuttaa. Merkityksellisintä ei ole valuutta, vaan se, mitä sillä saa, tehtaat, maa-alueet, huumekauppa, porno ja aseet. Kun valuuttaa investoidaan näihin ja muihin kohteisiin, ne kasvavat ja syntyy tarve uudelle valuutalle. Jos näin ei toimita, se defloituu.

[KN1]

Tapa miten raha synnytetään, on usealle ihmiselle yllätys. Useimmat eivät tiedä, että raha luodaan tyhjästä. Raha on velkaa, jonka liikepankit laittavat liikkeelle. Sinun tililläsi ja kukkarossasi oleva raha on jonkun ottamaa velkaa.

Tää on taas lahkopaskaa. Rahaa ei luoda tyhjästä, eikä se ole velkaa muuten kuin kirjanpidollisesti. Rahalla on pantti ja tämä pantti on talouskasvu, toisin sanoen, rahaa luodaan aina sen verran, mitä talouskasvu on, vähän niin kuin metrejä "luodaan" yhtä paljon kuin on mitattavaa.

Se, mitä arkikielessä puhutaan "rahana" on vain valuuttaa. Merkityksellisintä ei ole valuutta, vaan se, mitä sillä saa, tehtaat, maa-alueet, huumekauppa, porno ja aseet. Kun valuuttaa investoidaan näihin ja muihin kohteisiin, ne kasvavat ja syntyy tarve uudelle valuutalle. Jos näin ei toimita, se defloituu.

Siis olet sitä mieltä, että se mitä Suomen pankki kertoo kotisivuillaan rahan luomisesta on lahkopaskaa?

Toisekseen rahaa on luotu setelirahoituksella miljardeja ja taas miljardeja, mutta silti talouskasvu on ollut olematonta. Fed antoi pankeille USA:ssa 3000 miljardia dollaria lainattavaksi yrityksille, joista 1800miljardia meni kaupaksi. (reservissä vielä 1200miljardia, jota pankit eivät saaneet lainatuksi) mutta silti talouskasvu on verratten kivuliasta.

>>Setelirahoitusohjelmissa on kyse tuhansien miljardien eurojen mokasta, joka ei ole juurikaan elvyttänyt taloutta. Ohjelmat ovat tosin aiheuttaneet häiriöitä maailmantaloudessa.<<
http://www.taloussanomat.fi/kansantalou ... 1311418/12

Siis ainakaan Yhdysvalloissa ei toi sinun teoriasi toiminut.

Olisi mielenkiintoista lukea jotakin analyysiä väitteillesi.

Linkkejä kehään, pliiiiiis.

[Festus]

6. Kuinka hyvin pankkien luoma raha hoitaa rahan tehtävää….

A. vaihdon välineenä?

Onko jotain muuta välinettä olemassa, joka korvaisi tämän funktion?

Usein kysytyt kysymykset
1. Kuka luo rahaa?

Rahan luovat yksityiset pankit.

Mielestäni tuossa on pieni asiavirhe, sillä:

Rahapolitiikka on hallituksen tai keskuspankin väline inflaation, valuuttakurssin, työttömyyden tai talouskasvun hallintaan säätelemällä korkoa sekä rahan tarjontaa. Rahan tarjontaa voidaan muuttaa esimerkiksi suoraan ohjauskoron kautta, epäsuorasti avomarkkinaoperaatioiden avulla, muuttamalla pankkien varantovaatimuksia tai käymällä valuuttakauppaa.

Eli keskuspankki "luo" rahan ja laskee sen liikkeelle.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Taloustiede

Rahan arvoa ei kuitenkaan ole sidottu mihinkään yhteen hyödykkeeseen, kuten kultaan. Nykyaikaisen rahan arvolla ei ole minkäänlaista kiintopistettä, eikä sen arvoa ole taattu millään, vaan rahan arvo määritellään vapaasti markkinoilla, missä tarjolla oleva tuotanto hakee tasapainoa tarjolla olevan rahamäärän kanssa.

Totta. Mutta ei ole olemassa vain "yhtä rahaa". Eri valuutoilla on eri arvostuksia, jotka vaihtelevat. Hyvä muistaa että mm. kultaa on aikoinaan käytetty takaamaan valuutan arvo.

Raha ei kelpaa universaaliksi arvon mitaksi, sillä sen arvo muuttuu jatkuvasti.

Mikä tämä "universaali arvo" on? Ja millä se pitäisi mitata?

6. Kuinka hyvin pankkien luoma raha hoitaa rahan tehtävää….

B. arvon säilyttäjänä?

Eipä välttämättä kovin hyvin. Siksi esim. Saksan liittotasavallan [ja Suomen] joukkovelkakirjat ovat haluttuja, vaikka korko eli tuotto on pieni, sillä niitä pidetään turvallisina, eli arvon ei ainakaan [toivottavasti] laske.

[Festus]

Ajatus siitä, että rahan luonnin oikeus siirretään pois liikepankeilta on vallankumouksellinen!

Ei muuten ole. Naapurissamme sijaitsi aikoinaan maa nimeltä Neuvostoliitto. Siellä raha systeemi toimi juuri tuolla tavalla.

Onko kyseistä koetta nyt tosiaankin syytä toistaa?

Komppaan hieman Pehmoluopiota ja Tonya...

[KN1]

Eli keskuspankki "luo" rahan ja laskee sen liikkeelle.
fi.wikipedia.org/wiki/Taloustiede

EKP:n tehtävät:
EKP:llä on useita tehtäviä.

Se asettaa euroalueen ohjauskorot ja seuraa rahan määrän kehitystä.
Se hoitaa euroalueen maiden valuuttavarantoja sekä ostaa ja myy valuuttoja tarvittaessa valuuttakurssien tasapainottamiseksi.
Se tukee rahoitusmarkkinoiden ja rahoituslaitosten asianmukaista kansallista valvontaa ja maksujärjestelmien sujuvaa toimintaa.
Se antaa euroalueen maiden keskuspankeille luvan eurosetelien liikkeeseenlaskuun.
Se seuraa hintakehitystä ja arvioi, millaisia riskejä siitä aiheutuu hintatason
http://europa.eu/about-eu/institutions- ... dex_fi.htm


Jos keskuspankki luo ja laskee rahan liikkeelle, niin miksi sen täytyisi seurata rahan määrän kehitystä? Sehän tietäisi automaattisesti, mitä on tullut jaettua ja mitä poistunut markkinoilta.

Rahan luonti onkin liikepankkien bisnes, joten tuossa on aivan oikein se, että keskuspankille jää valvojan rooli.

Ehkä tämä selventää. EKP painosti liikepankkeja vuonna 2011 myöntämään luottoja aivan sikamaisesti, jotta kriisi taittuisi.

>>EKP:n lainananto euroalueen pankeille pomppasi viime viikolla 879 miljardiin euroon aiemmasta 214 miljardista eurosta, keskuspankki tiedotti tänään. EKP:n tase kasvoi samalla 239 miljardilla eurolla 2730 miljardiin euroon. Tämä on 553 miljardia euroa enemmän kuin kolme kuukautta sitten.

EKP tarjosi pankeille viime viikolla ensimmäistä kertaa kolmivuotista lainaa rohkaistakseen pankkien lainanantoa yrityksille ja kotitalouksille.<<
http://www.taloussanomat.fi/kansantalou ... 1119933/12

Siis jos liikepankit eivät noita "rahoja" siis digitaalisia lukuja saa myytyä asiakkaille, niin "raha" ei lähde keskuspankista yhtikäs mihinkään. Keskuspankki, tässä tapauksessa EKP vain kertoo liikepankeille, että vain taivas on rajana rahan kauppaamiselle, siis rahan luomiselle.

[KN1]

Ajatus siitä, että rahan luonnin oikeus siirretään pois liikepankeilta on vallankumouksellinen!

Ei muuten ole. Naapurissamme sijaitsi aikoinaan maa nimeltä Neuvostoliitto. Siellä raha systeemi toimi juuri tuolla tavalla.

Onko kyseistä koetta nyt tosiaankin syytä toistaa?

Komppaan hieman Pehmoluopiota ja Tonya...

Toi on kyllä täyttä potaskaa. Neuvostoliitossa rahaa vain painettii lisää ja levitettiin jakeluu ajatuksella raha loppu, painetaan lisää. Rahan painaminen oli täysin irti kansakunnan tuotantopanoksesta, joten inflaatio laukkasi jatkuvasti.

Postipankki oli aikoinaan valtion omistama pankki. Oletko kuullut tarinoita siitä, kuinka Postipankista kannettiin rahoja ulos kottikärryllä, kun edelliset rahat asiakkailta loppuivat? Oliko valtionpankin rahanlainaus jotenkin holtitonta? Entisenä Postipankin eli valtion omistaman pankin asiakkaana voin sanoa EI OLLUT!

>>Vuonna 1970 pankin nimi lyhennettiin muotoon Postipankki, ja 1988 siitä tuli liikepankkeihin rinnastettava Postipankki Oy. Julkiseksi osakeyhtiöksi muuttunut pankki, Postipankki Oyj ja niin ikään valtion omistama, vuonna 1956 perustettu Suomen Vientiluotto Oyj yhdistyivät 1998 uudeksi Leonia-konserniksi, joka muodostui holding-yhtiönä toimivasta Leonia Oyj:stä (aluksi PV Yhtymä Oyj) ja sen kahdesta tytäryhtiöstä Leonia Pankki Oyj:stä ja Leonia Corporate Bank Oyj:stä. Leonia Corporate Bank muodostui entisen Vientiluoton organisaatiosta täydennettynä Postipankin suurasiakastoiminnolla. Leonia Corporate Bank keskittyi palvelemaan suuryritysasiakkaita tarjoamalla myös vientiluottoja. Leonia Pankki ja Leonia Corporate Bank sulautuivat emoyhtiöönsä Leonia Oyj:hin marraskuussa 2000.<<
http://fi.wikipedia.org/wiki/Danske_Bank_(Suomi)


Nyt menee pankkijärjestelmät ja talousjärjestelmät herralla sekaisin.

Sinun logiikalla tässä Neuvostoliittoa vaaditaan Floridaan:
Khavari for Governor - Bank of the State of Florida
http://www.youtube.com/watch?v=bDpGaPACoAM&

[Festus]

Jos keskuspankki luo ja laskee rahan liikkeelle, niin miksi sen täytyisi seurata rahan määrän kehitystä? Sehän tietäisi automaattisesti, mitä on tullut jaettua ja mitä poistunut markkinoilta

Ihan näin yksinkertaista se ei ole. Jos vaikkapa ulkomaan kauppa kasvaa rajusti, maksavat ulkomaat sen omalla valuutallaan. Tämä tuo lisää rahaa järjestelmään, eli keskuspankin täytyy painaa lisää rahaa. Jos rahaa tulee "liikaa" ja kaikki on kierrossa, suorittaa pankki markkina operaatioita ja ostaa rahaa pois markkinoilta.

Esim Norjan öljyrahaston arvo vuonna 2012 oli noin 507 MRD euroa eli noin 100 000 euroa per norjalainen. Jos Norjan valtio nyt päättäisi jakaa tämä summan kaikille - lapset mukaan lukien - niin ei ole vaikea arvata, että hinnat nousisivat..ja paljon = inflaatio. Juuri näin on käynyt esim. Zimbabwessa [1 MRD:n seteli..]
Osa summasta valuisi takuu varmasti valuisi ulkomaille esim talona Floridassa.

Keskuspankki seuraa hintatasoa, inflaatiota, valuutta kurssia ja suhdanteita. Hyvinä vuosina valtiot tuottavat enemmän ja huonoina on niukempaa. Kaiken kaikkiaan talous ja erityisesti maailman talous on erittäin monimutkaista, moninen muuttujineen. Eli siis muitakin muuttujia on kuin asuntolaina ja palkat.

Neuvostolittossa oli tosiaan suunitelma talous mutta suunitelmat eivät aina seuraa suhdanteita, luontoa eivätkä ihmisluontoa. Ihminen kun on taloudellisesti rationaalinen.
Esimerkkejä Neuvostoliitosta.
Tehtaiden tukeminen: mitä enemmän kenkiä tuotettiin sitä enemmän valtio kannusti. No, oli helpompi tuottaa vain toisen jalan kenkiä..ei niillä mitään kyllä tehnyt..mutta kenkiä tuli..

Samoin kuljetuksia tuettiin ajokilometrien mukaan. No niitä saa kun ajelee muutamaa kiertotietä. Ja rautasänkyjen tuotanto joka mitattiin raudan tonni määrällä. Rakentamalla sänkyjä jotka painavat satoja kiloja saadaan helposti bruttopainoa - kerrostaloon niitä ei kylläkään saa...

Ihminen tuppaa olemaan sellainen otus, että pyrii maksimoimaan tuoton. Tämä pätee tietenkin pankkeihinkin. En väitä, että nykyinen järjestelmä on aukoton ja täysin reilu, mutta tuo Talousdemokraattien malli on kyllä melkoinen kopio neukku ideoista.
Ja talous on siis monimutkainen yhtälo....