Älykkyystestit - tiedettä vai humpuukia?

[SuurinBabylon]

Älykkyys on vaikeasti määriteltävä käsite, jolle tuskin koskaan löydetään kaikkia tyydyttävää määritelmää. Älykkyystestausta kehittäneen psykologi David Wechslerin mukaan älykkyys on "yksilön kokonaisvaltainen kyky toimia tarkoituksenmukaisesti, ajatella rationaalisesti ja toimia tehokkaasti ympäristönsä kanssa". Moniälykkyysteorian mukaan älykkyys taas koostuu seitsemästä älykkyyden osa-alueesta, joihin kuuluvat kielellinen, matemaattis-looginen, musiikillinen, visuaalinen, liikunnallinen sekä intra- ja interpsyykkinen älykkyys.

Ehkä kaikki kuitenkin ovat samaa mieltä siitä, että ihmisten kongitiivissa kyvyissä on eroja. On enemmän ja vähemmän älykkäitä ihmisiä. Näitä eroja on yritetty mitata älykkyystesteillä, joita psykologit edelleen käyttävät. Kenties tunnetuin älykkyystesti on vuonna 1936 kehitetty Ravenin matriisitesti, jota Suomen Mensakin käyttää.

Ravenin matriisitesti koostuu 60 kuviopäättelytehtävästä, jossa testattavan täytyy päätellä mikä kuvio täydentää 3 x 3 ruudun kokoisen matriisin, josta puuttuu viimeinen kuvio. Ravenin testin väitetään mittaavan ihmisen yleisälykkyyttä, koska suoriutuminen Ravenin kuvipäättelytestistä korreloi muun kongitiivisen kyvykkyyden kanssa.

Väestön keskimääräinen älykkyys Ravenin testillä mitattuna on noussut sen kehittämisestä lähtien. Ilmiö tunnetaan nimellä "Flynn's effect". Koska aivojen koko tai rakenne ei ole tarkasteltavana aikana muuttunut, täytyy havainolle olla muita selityksiä. Syiksi on esitetty koulutusta, parempaa ravintoa ja sitä, että nykyihminen on useammin tekemisissä loogista päättelyä vaativien tehtävien kanssa.

Tutustuttuani viime aikoina Ravenin matriiseihin ja niihin pohjautuviin testeihin tarkemmin, olen huomannut niiden sisältävän vain kourallisen erilaisia tehtävätyyppejä. Toki kuviot vaihtuvat, mutta tehtävätyypin pääteltyään on sopivan kuvion löytäminen helppoa.

Kuviot esimerkiksi korvaavat ja/tai täydentävät edellisiä kuvioita, tai sitten kuvioilla tehdään plus- ja vähennyslaskua. Yksinkertaisimmissa tehtävissä pitää ainoastaan löytää kuvio, joka tekee matriisista symmetrisen. Tehtävän vaikeus näyttää myös riippuvan pitkälti siitä, kuinka tuttuja siinä esitetyt symbolit ovat. Geometrisia muotoja sisältävän matriisin saa ratkaistua nopeasti, kun taas "käsittämättömiä kiemuoroita" sisältävän tehtävän ratkaisemiseen menee enemmän aikaa.

Vaikka Mensa jäsenineen seisoo Ravenin testin takana ja uskoo sen antavan tarkaa tietoa ihmisen älykkyydestä, uskallan väittää, että useimmat voitaisiin koulutaa saamaan kuvipäättelykokeesta Mensaan vaadittava pistemäärä (130). Tiivis harjoitus on monien erilaisten taitojen takana, aina kitaransoitosta päässälaskuun. Miksi siis kykyä kuviopäättelytehtävien ratkaisemiseen ei voisi parantaa harjoittelemalla?

Mahdollisuus parantaa "älykkyyttä" harjoittelemalla veisi tietenkin pohjan Mensan kaltaisilta järjestöiltä. Silloin kuka tahansa voisi olla "huippuälykäs".

Omaa suoriutumista voi kokeilla Mensan sivuilla: http://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=27

[sinner74]

En minäkään Mensan testejä ihan lopullisena vastauksena älykkyyden tutkimukseen pidä. Mutta antavat ne jotain osviittaa, muutamat tuntemani Mensan papereilla varustetut näyttäisivät olevan aika kyvykästä väkeä.

Kuten osoitit, älykkyys ei ole helposti mitattava suure. Eikä edes korkea älykkyysosamäärä takaa sitä, että "menestyy" elämässä, mitä se menestys nyt sitten kenellekin tarkoittaakaan.

[YksinäinenSusi]

Mulla on monta enoa, yksi niistä on erittäin älykäs ja muisti hyvä ollut aina, ja ns. kirjallinen sivistystaso korkea (pystyy ymmärtämään tähtitiedettä tiedemies-tasolla),

mutta on koko elämänsä ollut aina kova juoppo ja juonut talonsa ja maansa ja kaikki mitä on isoja rahoja tienannut,
nyt hän elelee eläkkeellä tunkkaisessa vuokrakämpässä, kuin kuka tahansa luuseri,

väittelee nojatuoli-tiedemiesten kanssa netin palstoilla ja juo viinaa, muttei saa rahaa kokoon enempää kuin luuserikaan.

Että ei se älykkyys pelkästään takaa mitään, pitäisi olla itsehallintaa ja käytännönkin viisautta elämässään.

[Vieraas]

Vaikka Mensa jäsenineen seisoo Ravenin testin takana ja uskoo sen antavan tarkaa tietoa ihmisen älykkyydestä, uskallan väittää, että useimmat voitaisiin koulutaa saamaan kuvipäättelykokeesta Mensaan vaadittava pistemäärä (130). Tiivis harjoitus on monien erilaisten taitojen takana, aina kitaransoitosta päässälaskuun. Miksi siis kykyä kuviopäättelytehtävien ratkaisemiseen ei voisi parantaa harjoittelemalla?

Tässäkin on kiinnostava esimerkki pelkän harjoittelun voimasta.

https://www.youtube.com/watch?v=r7ttRaXlnfs

[Vieraas]

mutta on koko elämänsä ollut aina kova juoppo ja juonut talonsa ja maansa ja kaikki mitä on isoja rahoja tienannut,
nyt hän elelee eläkkeellä tunkkaisessa vuokrakämpässä, kuin kuka tahansa luuseri,

väittelee nojatuoli-tiedemiesten kanssa netin palstoilla ja juo viinaa, muttei saa rahaa kokoon enempää kuin luuserikaan.

Taisi olla HS:n Kuukausiliite, joka joskus haastatteli huippuälykkäitä. Joku näistä mm. ajeli taksia. Jutussa todettiin, että tällaisen yksilön voi olla vaikea sopeutua työyhteisöön, koska tyhmempien kanssa asiointi käy ylivoimaisen raskaaksi.

Itse tunnen yhden, jolla testattu äo on 160 (en muista olisiko jopa enemmän). Aivan ilmiselvä huijari kusetti mieheltä firman ja rahat. Kuulin tarinan jälkikäteen ja tuntui, että sosiaalinen älykkyys ei ollut tässä tapauksessa riittänyt mihinkään.

[SuurinBabylon]

Itse tunnen yhden, jolla testattu äo on 160 (en muista olisiko jopa enemmän). Aivan ilmiselvä huijari kusetti mieheltä firman ja rahat. Kuulin tarinan jälkikäteen ja tuntui, että sosiaalinen älykkyys ei ollut tässä tapauksessa riittänyt mihinkään.

Tämän tapaiset esimerkit saavat minut kallistumaan sille kannalle, että kenties älykkyystestit mittaavat vain kykyä selviytyä älykkyystesteistä.

[Viljo]

Vaikka Mensa jäsenineen seisoo Ravenin testin takana ja uskoo sen antavan tarkaa tietoa ihmisen älykkyydestä, uskallan väittää, että useimmat voitaisiin koulutaa saamaan kuvipäättelykokeesta Mensaan vaadittava pistemäärä (130). Tiivis harjoitus on monien erilaisten taitojen takana, aina kitaransoitosta päässälaskuun. Miksi siis kykyä kuviopäättelytehtävien ratkaisemiseen ei voisi parantaa harjoittelemalla?

Uskallan väittää, ettei Mensa jäsenineen seiso Ravenin testin takana ainakaan Suomessa, koska täällä on käytössä Figure reasoning test (FRT). En tuosta testista mitään tiedä, joten se saattaa hyvinkin olla Ravenin matriisien jälkeläinen. Mielestäni harjoitteluvaikutusta alentaa se, ettei testiä voi käydä tekemässä kuin kaksi kertaa eikä toista kertaa tehdä samoilla tehtävillä.

Mielestäni älykkyystestaukseen tulee soveltaa samaa toimintatapaa kuin kryptovaluuttojen louhintaan: tehtävien vaikeustasoa nostetaan sitä mukaa kun laitteiden suorituskyky kasvaa, sillä muutenhan ei Mensan tai muiden järjestöjen jäsenyysvaatimukset tosiasiallisesti täyty. Ryhmätestien laatijoiden on löydettävä mielestään sopiva tasapaino testauksen luotettavuuden, helppouden ja ryhmätestaukseen soveltuvuuden välillä.

Minä olen ollut kiinnostunut älykkyystestauksesta 80-luvun alkupuolelta lähtien ja kun nettitestejä alkoi ilmaantumaan 90-luvulla, niin niitäkin on tullut kokeiltua. Otsikon kysymykseen vastatakseni sanoisin, että kyllä ne ovat tiedettä, sillä nehän ovat soveltavaa psykologiaa ja tokihan psykologia tieteeksi lasketaan - joskaan se ei ihan eksakti tieteenhaara olekaan.

Olisi mielenkiintoista tietää miten testin tarkistava taho arvottaa vastaukset koska mikäli joku tekisi kaikki tehtävät arvaamalla, niin vaikuttaisiko selvästi havaittava satunnaisuus tuloksen määrittämiseen alentavasti. Oletusarvoisestihan luulisi olevan niin, että jokaisella on progressiivisen testin tehtävistä alkupään tehtäviä enemmän oikein kuin lopusta, ja siten puhtaasti arpomalla tehdyt vastaukset erottuvat joukosta.

Siinä mitä usein kutsutaan älykkyydeksi tai fiksuudeksi on mielestäni kyvystä analyysiin. Se on toisilla nopeampi kuin toisilla ja sen laaja-alaisuudessa on eroja: kaikille ihmisille ei vaan pystytä opettamaan esim. vaativia matemaattisia käsitteitä ja ongelmanratkaisutaitoja vaikka kuinka yritettäisiin. Henkilö joka ymmärtää jonkin ongelman kykenee sen yleensä ratkaisemaan, joskin käytetävissä oleva aika saattaa rajoittaakin sitä.

Olisi mielenkiintoista nähdä millaiset tulokset saataisiin kun hyvin erilaisia tuloksia älykkyystesteistä saaneiden ihmisten aivoja kuvannettaisiin heidän tehdessään jotain testiä. Millaiset ovat erot aivojen käyttämän energian määrässä ja kuinka aivojen eri alueet aktivoituvat eri henkilöillä. Ehkä tuollaisia koesarjoja onkin jo tehty, en vaan tiedä niistä. Tuloksista voitaisiin ehkä päätellä jotain älykkyyden neurologisesta luonteesta.

[Bergerac]

Olisi mielenkiintoista nähdä millaiset tulokset saataisiin kun hyvin erilaisia tuloksia älykkyystesteistä saaneiden ihmisten aivoja kuvannettaisiin heidän tehdessään jotain testiä. Millaiset ovat erot aivojen käyttämän energian määrässä ja kuinka aivojen eri alueet aktivoituvat eri henkilöillä. Ehkä tuollaisia koesarjoja onkin jo tehty, en vaan tiedä niistä. Tuloksista voitaisiin ehkä päätellä jotain älykkyyden neurologisesta luonteesta.

En googlaillut, mutta mainitsemasi asia olisi kieltämättä mielenkiintoinen.

En vain osaa sanoa miten erilaisten älykkyystestien / aivojen kuvantamisen tuloksia voitaisiin esim alueellisesti/valtiokohtaisesti vertailla ilman, että esiin nostetaan äärimmillään rasisti-kortti.
-> Ja tarkennan otaksumaani, mikäli erilaisten älykkyystestien perusteella esim Somalialaiset ovat keskimääräisesti Suomalaisia älykkäämpiä niin rasisti-korttia ei nosteta. Mikäli toisin päin niin otaksun että rasisti-kortti nousee selityksineen ilmaan melkoisen nopeasti. (näkisin myös niin että on kenties vaikeata löytää testiä, joka olisi mainitussa tapauksessa, kulttuurit yms huomioiden tasapuolinen esim Somalialaiselle ja Suomalaiselle)

[SuurinBabylon]

Uskallan väittää, ettei Mensa jäsenineen seiso Ravenin testin takana ainakaan Suomessa, koska täällä on käytössä Figure reasoning test (FRT). En tuosta testista mitään tiedä, joten se saattaa hyvinkin olla Ravenin matriisien jälkeläinen. Mielestäni harjoitteluvaikutusta alentaa se, ettei testiä voi käydä tekemässä kuin kaksi kertaa eikä toista kertaa tehdä samoilla tehtävillä.

Käsittääkseni tuo Figure reasoning test on Ravenin jälkeläinen. Ravenin matriisithan nimenomaan ovat figure reasoningia eli kuviopäättelyä.Toki Ravenin alkuperäisestä tehtäväsarjasta on varmasti tehty lukuisia muunnelmia.

Harjoittelulla tarkoitin sitä, että jos joku selvittäisi kaikki Mensan testissä käytössä olevat tehtävätyypit ja tuottaisi vaikka 100 sivua harjoittelumateriaalia, joka sisältäisi samankaltaisia tehtäviä, niin parantuisiko tavallisen tallaajan tulos Mensan vaatimalle tasolle? Uskallan väittää, että tämä olisi mahdollista.

Älykkyysteisteissä on käytännössä on kyse siitä, että joku tekee älypelin ja sitten suuri joukko ihmisiä laitetaan pelaamaan sitä (ratkomaan kuvipäättelytehtäviä). Tuloksista tehdään gaussin käyrä ja tämän käyrän yläpäässä olevia kutsutaan "huippuälykkäiksi". Sama voitaisiin toteuttaa vaikka älypuhelimilla. Suuri joukko ihmisiä laitettaisiin opettelemaan heille entuudestaan tuntemattoman laitteen käyttöä ja tässä parhaiten menestyneitä nimitettäisiin "huippuälykkäiksi".

Ongelma on, että ei tiedetä, mittaako kuvipäättelystä suoriutuminen muuta kuin kuviopäättelystä suoriutumista. Testinhän voi läpäistä vaikka ei osaisi edes lukea tai kirjoittaa.

[Viljo]

Harjoittelulla tarkoitin sitä, että jos joku selvittäisi kaikki Mensan testissä käytössä olevat tehtävätyypit ja tuottaisi vaikka 100 sivua harjoittelumateriaalia, joka sisältäisi samankaltaisia tehtäviä, niin parantuisiko tavallisen tallaajan tulos Mensan vaatimalle tasolle? Uskallan väittää, että tämä olisi mahdollista.

Riippuu tietenkin siitä mitä tarkoitetaan tavallisella tallaajalla, mutta aika saattaisi silti loppua kesken, koska älykkyystestauksessa on kyse myös nopeudesta suorittaa annetut tehtävät eli vaikka olisi periaatteessa kyvykäs ratkaisemaan kaikki oikein, niin annettu aika ei välttämättä riittäisi.

Älykkyysteisteissä on käytännössä on kyse siitä, että joku tekee älypelin ja sitten suuri joukko ihmisiä laitetaan pelaamaan sitä (ratkomaan kuvipäättelytehtäviä). Tuloksista tehdään gaussin käyrä ja tämän käyrän yläpäässä olevia kutsutaan "huippuälykkäiksi". Sama voitaisiin toteuttaa vaikka älypuhelimilla. Suuri joukko ihmisiä laitettaisiin opettelemaan heille entuudestaan tuntemattoman laitteen käyttöä ja tässä parhaiten menestyneitä nimitettäisiin "huippuälykkäiksi".

Eräs Mensan ongelma on mielestäni tuo "huipppuälykkyys". 98% rajaa ei mielestäni voida pitää todellisen huippuälykkyyden mittarina (jos edes oltaisiin yksimielisiä älykkyystestauksen todella mittaavan älykkyyttä), sillä Suomessa on sen mukaan yli 100 000 huippuälykästä ihmistä enkä pidä sitä oikein mielekkäänä ajatuksena. Yhtä tuhannesta voisi pitää älyllisenä eliittinä.

Jos kuvitellaan tilanne, jossa satunnaisesti valituille henkilöille annettaisiin tehtäväksi selvittää vaikka jonkin erikoismittalaitteen toiminta ilman että he tietävät mitään laitteen toiminnasta tai käyttötarkoituksesta, niin miksi kutsuttaisiin sitä ominaisuutta minkä avulla koehenkilöt kokeesta suoriutuisivat? Tuollainen koe toki asettaisi ihmiset eri asemaan koska se ei olisi kulttuurivapaa vaan toiset olisivat opiskelleet enemmän vaikkapa fysiikkaa ja tietonsa perusteella suoriutuisivat tehtävästä paremmin.

Ongelma on, että ei tiedetä, mittaako kuvipäättelystä suoriutuminen muuta kuin kuviopäättelystä suoriutumista. Testinhän voi läpäistä vaikka ei osaisi edes lukea tai kirjoittaa.

Oma näkemykseni on, että se mittaa analyyttistä ongelmanratkaisukykyä aika hyvin. Pitää tajuta mm. suhteita ja sekvenssejä, ja mitä vaikeammiksi tehtävät menevät, niin työmuistin pitää olla parempi jotta kykenee hahmottamaan kaikkien osien "liikkeet" oikein. Tunnen jonkin verran henkilöitä, jotka ovat ylittäneet Mensan pääsyrajan eivätkä ole koskaan liittyneet siihen ja fiksua porukkaa ovat mielestäni.

Jos ajatellaan vaikkapa jotain Amazonin eristäytynyttä heimoyhteisöä, niin vaikka kukaan heistä ei osaisi lukea tai kirjoittaa, niin varmasti sielläkin esiintyy suurta vaihtelua älyllisessä kyvykkyydessä ja olisikin mielenkiintoista nähdä miten he testeissä pärjäisivät.

[SuurinBabylon]

Oma näkemykseni on, että se mittaa analyyttistä ongelmanratkaisukykyä aika hyvin. Pitää tajuta mm. suhteita ja sekvenssejä, ja mitä vaikeammiksi tehtävät menevät, niin työmuistin pitää olla parempi jotta kykenee hahmottamaan kaikkien osien "liikkeet" oikein. Tunnen jonkin verran henkilöitä, jotka ovat ylittäneet Mensan pääsyrajan eivätkä ole koskaan liittyneet siihen ja fiksua porukkaa ovat mielestäni.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että kuviopäättelytesti mittaa ainakin jossain määrin älykkyyttä, erityisesti päättelykykyä. Tehtävistä selviyminen vaatii kuitenkin myös kykyä avaruudelliseen hahmottamiseen (esim. kuvioiden asettamista päällekäin mielessään tai niiden kääntämistä peilikuviksi) ja hyvää työmuistia. Nämä ominaisuudet voitaneen laskea älykkyyden käsitteeseen kuuluviksi.

Toisaalta kielellisesti lahjakas henkilö (vaikkapa Nobel-palkittu kirjailija) ei välttämättä ole hyvä avaruudellisessa hahmottamisessa ja saattaisi saada heikot pisteet kuviopäättelykokeesta. Tässä mielessä Mensan testi antaa älykkyydestä hieman yksipuolisen kuvan. Mensan testi tuntuukin mittaavan enemmän aivojen "laskentatehoa", kuin kykyä ajattella ja pohtia, minkä myös mielletään älykkyydeksi. Ajatus siitä, että niin monimuotoinen käsite kuin älykkyys voitaisiin pelkistää yhden pistemäärän alle tuntuu vanhanaikaiselta. Pitää toki muistaa että älykkyystestit on kehitetty 30- ja 50-luvuilla ja edustavat aikakauden näkemystä ihmisestä behavioristisena laskukoneena.

Harjoittelusta ajattelin mainita vielä sen verran, että havaintoni kuviopäättelytehtävien suppeasta tehtävävalikoimasta piti paikkansa. Google tiesi kertoa, että 90-luvulla psykologit tutkivat tarkemmin Ravenin matriiseja ja havaitsivat, että kaikki tehtävät voidaan ratkaista vain viiden (5) eri säännön avulla. Jos nämä ovat tiedossa, antaa se jo etumatkaa muihin testintekijöihin verrattuna, kun aikaa ei mene turhanpäiväiseen spekulointiin.

[Vieraas]

Tässä mielessä Mensan testi antaa älykkyydestä hieman yksipuolisen kuvan. Mensan testi tuntuukin mittaavan enemmän aivojen "laskentatehoa", kuin kykyä ajattella ja pohtia, minkä myös mielletään älykkyydeksi. Ajatus siitä, että niin monimuotoinen käsite kuin älykkyys voitaisiin pelkistää yhden pistemäärän alle tuntuu vanhanaikaiselta. Pitää toki muistaa että älykkyystestit on kehitetty 30- ja 50-luvuilla ja edustavat aikakauden näkemystä ihmisestä behavioristisena laskukoneena.

Tässä on varmasti vissi perä. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin esim. asperger ja autismi linkittyvät jollain tavalla poikkeuslahjakkuuteen muilla kuin sosiaalisen osaamisen alueilla. Ei niin, että autistinen ihminen automattisesti olisi lahjakkaampi, mutta että näiden keskuudessa esiintyisi keskimääräistä enemmän poikkeusyksilöitä.

Itse tunnen yhden (näppituntumalta) vähintääkin asperger-yksilöksi arvaamani. Hän omaksuu valtavan määrän dataa yhtäaikaisesti ja pystyy esim pitämään mielessään tarkkaa tilastotietoa vuosikymmenien ajalta. Osaa myös ilmaista itseään kirjallisesti ihan kelvollisella tasolla. Samaan aikaan kaveri antaa ulospäin kuvan lievästi vammaisesta ihmisestä. Suuria vaikeuksia asioida "normaaleiden" sääntöjen mukaisesti edes puhelimessa, "mokaa" usein sosiaalisissa tilanteissa. Mukana on lisäksi vähän hallitsemattomia liikkeitä ja ääntelyä ym.

[Viljo]

Toisaalta kielellisesti lahjakas henkilö (vaikkapa Nobel-palkittu kirjailija) ei välttämättä ole hyvä avaruudellisessa hahmottamisessa ja saattaisi saada heikot pisteet kuviopäättelykokeesta. Tässä mielessä Mensan testi antaa älykkyydestä hieman yksipuolisen kuvan. Mensan testi tuntuukin mittaavan enemmän aivojen "laskentatehoa", kuin kykyä ajattella ja pohtia, minkä myös mielletään älykkyydeksi.

Juu, ainakin Suomen Mensan käyttämä testi testaa kapeahkoa sektoria. Jos ei käsitellä pelkästään kuviopäättelytehtäviä, niin maailmalta löytyy monenlaisia testejä, jotka sisältävät hyvinkin laajan skaalan eri tyyppisiä tehtäviä. Sellaisessa Nobel-palkittu kirjailijakin voisi loistaa.

Ostin kirjan Seven Kinds of Smart joskus 90-luvun lopulla ja vaikka Gardnerin teoria on theory of multiple intelligences, niin minä olen hieman haluton puhumaan esim. musiikillisesta tai kinesteettisestä lahjakkuudesta älykkyytenä.

Ajatus siitä, että niin monimuotoinen käsite kuin älykkyys voitaisiin pelkistää yhden pistemäärän alle tuntuu vanhanaikaiselta. Pitää toki muistaa että älykkyystestit on kehitetty 30- ja 50-luvuilla ja edustavat aikakauden näkemystä ihmisestä behavioristisena laskukoneena.

Binet julkaisi oman testinsä tuotakin aiemmin, 1900-luvun alussa, eli onhan äo:n käsite suhteellisen vanha, mutta miksei se toimisi melko hyvin jos käytetään laaja-alaista testiä? Esim. WAIS-testit ovat monipuolisia, joskin ne on tarkoitettu kliiniseen käyttöön yksilötestaukseen eivätkä sovellu Mensan (tai muun vastaavan tahon) käyttöön ryhmätesteiksi.

Google tiesi kertoa, että 90-luvulla psykologit tutkivat tarkemmin Ravenin matriiseja ja havaitsivat, että kaikki tehtävät voidaan ratkaista vain viiden (5) eri säännön avulla. Jos nämä ovat tiedossa, antaa se jo etumatkaa muihin testintekijöihin verrattuna, kun aikaa ei mene turhanpäiväiseen spekulointiin.

Varmaankin noin. Herää vaan kysymys pitääkö joku Mensaan tai muuhun vastaavaan järjestöön pääsemistä niin suuressa arvossa, että lähtisi käytännössä kusettamaan testissä sekä itseään että testin järjestävää tahoa. Luulisi, että ainoa motiivi vapaaehtoiseen älykkyystestiin menemiselle olisi halu saada itsestään jotain informaatiota verrattuna muihin. Eri asia on sitten ne testit, jotka teetetään esim. työnhakuprosessin yhteydessä.

Testit eivät ole täydellisiä ja niiden laadinnassa ja suorittamisessa tulee ottaa huomioon käytännön seikkoja testijärjestelyjen suhteen mm. ajan tarve jne, joten vaikka periaatteessa olisi mahdollista luoda paljon kattavampiakin testejä niin ne tulisivat hyvin kalliiksi.

[Viljo]

Olisin mukannut viestiäni mikäli se olisi mahdollista, mutta harmittavasti ei enää ole.

Tajusin, että yksi motiivi huijata älykkyystestissä voisi olla uteliaisuus nähdä millaista porukkaa tietyn testituloksen vaativassa järjestössä on jäseninä. Ongelma onkin sitten siinä, ettei voi tietää kuinka moni muu jäsen on päässyt sisään samalla tavalla.

[SuurinBabylon]

^ Nimenomaan.

Mietin vielä sitä, ettäjos harjoittelemalla saa paremman pistemäärän, onko se "huijaamista" vai oman älyllisen kapasiteetin kasvattamista? Jos oletetaan älykkyystestien todella mittaavan älykkyyttä, eikä esimerkiksi kuviopäättelysääntöjen muistamista, silloinhan "huijaaminen" on kasvattanut älykkyyttä.

Mielenkiintoista on myös se, että älykkyys on tilannesidonnaista. Joissain tutkimuksissa vauraissa oloissa kasvaneet lapset ovat pärjäneet perinteisissä matematiikan tehtävissä slummilapsia paremmin, mutta jälkimmäiset suoriutuivat taas paremmin käytännön tilanteisiin sovelletuista matemaattisista tehtävistä. Tietyssä testityypissä menestyminen ei siis takaa sitä, että osaisi yleistää siinä käytettyjä sääntöjä muihin tilanteisiin.