Tunnen myötähäpeää noita(kin) vanhimpia kohtaan, nippu älyllisesti epärehellisiä aikuisia miehiä. Toisesta suupielestä on hoettava, että totuus kestää koettelun ja toisesta suupielestä totuutta koettelevaa hakataan kuin vierasta sikaa.
Ei ihme, että kukaan kultin nk. totuuden koettelukestävyyttä kauppaava päsmäri ei lähde osoittamaan sanojensa oikeutusta. Tulee mieleen symppis karviankaverini, jonka kanssa olin tekemisissä myöhemminkin ja joka on myöhemmin seurakuntalaisen kertomana tunnettu symppiksenä vanhimpana. Vaikea uskoa, että vuoden 2008 joulukiireet ovat pidätelleet näin pahasti, mutta siis tässä kirjeeni:
JEHOVAN TODISTAJAT
(Nimi poistettu)
Tervahaudantie 2
01400 VANTAA 2008-12-14
Vuosien varrella olen netissä saanut olettamieni jehovantodistajien taholta toistuvasti ohjeen kääntyä jehovantodistajien puoleen tai mennä valtakunnansalille esittämään yksityiskohtaisimmat kysymykseni.
Nettikysymykseni ovat jääneet säännönmukaisesti vaille asiallista vastausta, niinpä ajattelin noudattaa tuota usein toistettua ohjetta.
Kiinnostukseni on kohdistunut pääasiassa vuoden 1799-1914 lopun aikaan, Jeesuksen vuonna 1874 tapahtuneeseen paluuseen, vuoden 1914 nykyiseen profeetallisuuteen ja sen osoittamiseen Raamatun avulla.
Toivottavasti tämä saamani ohjeistus johtaa vastauksien äärelle.
Markku Meilo
Puroniityntie 205-13
01100 ITÄSALMI
Puhelin 0400 404 121
markku.meilo@hextek.fi
Sen verran on vettä virrannut Vantaassa, että tämä poronhoitoalue on siirretty Helsingin hallintaan ja paliskunnan postiosoite on muuttunut. Tuosta seurakunnasta ovelleni (jo ennen vuotta 2008) tullut jt ei myöskään ole täyttänyt lupaustaan palata, nimenomaan pyytämälleen UK:lle, mutta en senkään vuoksi pidätä hengitystäni.
Pelkästään nämä kaksi henkilökohtaista esimerkkiä paikallisseurakunnasta osoittavat jehovantodistajuuden sudenkuopan, alitajuntaisen pelon siitä, ettei hommassa ehkä kaikki olekaan kohdallaan. Mikä näissä esimerkeissäni mättää jt-Raamatunkin mukaan:
”...olkaa aina valmiit puolustautumaan jokaisen edessä, joka vaatii teiltä teissä olevan toivon perustetta, mutta tehkää se lempeämielisesti ja osoittaen syvää kunnioitusta.” (1. Pietarin kirje 3:15 UMK)
P.S. Suhtaudun sinuun (Nimi poistettu) edelleen ystävänä jo pelkästään sen takia mitä luottamani seurakunnan jäsen on toiminnastasi (hänekin suhteensa) ja yleisestä suhtautumisestasi kertonut. Se kaikki muistuttaa sitä (Nimi poistettu), jonka olen tuntenut. Ymmärrät varmaan, että kirjeeni sinulle oli reagointi saamiini ohjeisiin, jotta pystyn osoittamaan, ettei homma toimi tavalla, jota toistuvasti tarjotaan.
Oletan jonkin verran tuntevani Vt-liikkeen varhaisempaa menneisyyttä, joten se kirjeeni kysymyksistä, toki erinäisiä pieniä aukkoja haluaisin täyttää. Mutta sitten on tämä yhteinen kokemuksemme, johon suhtautumisesi kiinnostaa. Totaalikieltäytymisoppisekoilu on minulle toinen asenteisiini vaikuttaneista merkittävimmistä asioista, toinen on UNDPINGO-liitännäisjäsensekoilu (jonka ovellani käynyt jt myös tunsi ja oli ainoastaan kiinnostunut mistä tunsin asian). Näin se vaan menee, toiset nielevät enemmän, toisille mitta tulee täyteen vähemmästä.
Se, mitä minulle on toimistasi kerrottu, antaisi pientä toivoa siitä ettet kykenisi päsmäröimään tämän esimerkin mukaisesti - toivon olevani oikeassa.