JT:t ja lasten ruumiillinen kuritus

[hijt]

Tuossa joulu & synttärit -ketjussa taisi Syrjäsen Tony mainita että heillä kotona sovellettiin "joka keppiä säästää se lastansa vihaa"-nimistä "rakkaudellista raamatullista kasvatusmetodia". Minä tiedän että lasten ruumiillinen kurittaminen on suosittu kasvatuskeino Jehovan todistajien keskuudessa. Ajattelin siis laittaa tällaisen topicin pystyyn.

Odotan nyt kommentteja lähinnä JT-perheissä kasvaneilta. Antoivatko JT-vanhempasi sinulle selkäsaunoja, kuinka usein sitä tapahtui ja mitkä olivat siihen johtaneet syyt?

Minä muistan lapsuudestani kolme selkäsaunaa. Olen saanut sekä remmistä että koivuniemen herrasta. Kahdesta selkäsaunasta vastasi äitini, yhdestä myös isä. Isänäiti tiesi selkäsaunoista ja paheksui niitä syvästi. Selkäsaunat loppuivat ennen kuin menin kouluun. Sen häpeän tunteen muistan kyllä hyvin ja se on aika mittaamaton kun olet siinä housut kintuissa ja saat risusta/remmistä pepulle. Selkäsaunaan johtaneista syistä muistan vain yhden; sen kaikkein häpeällisimmän. Olin luultavasti viisi kun äitini yllätti minut vessasta "itsetutkiskelun" parista. Siis viaton lapsi tutustumassa omaan kehoonsa mikä on kaikin puolin normaalia, minä sain siitä palkaksi selkäsaunan ja armottoman häpeäntunteen.

Noniih, nyt on teidän vuoronne.

[Lehtiveli]

Selkäsaunoja ja tukkapöllyä tuli säännöllisesti pienempänä. Ehkäpä tuonne kolmanteen luokkaan asti noin kerran-kaksi kuussa, joskus viikoittain.

Sen jälkeen vähemmän koska selkäsaunat päättyivät helposti käsirysyyn.

[Kirsieveliina]

Olihan siellä keittiön radiohyllyllä kuivunut koivunoksa pelottimena. Siihen oli useita kertoja viitattu, mutta käyttö jäi yhteen kertaan. Sen ainoan kurituksen syy oli haettu, varmaankin vain kevyt suhtautumiseni kieltämiseen, jolloin tehoa lisättiin. Kokemus oli täysin epäoikeudenmukainen, isän "hermot menivät" ja huusin kuin lahdattava.

[almi]

Äitini oli fyysisesti väkivaltainen todennäköisesti mielenterveysongelmien ja käytöksen hallinnan vaikeuksien vuoksi. "Kuritusta" jatkui siihen asti, kunnes kasvoin riittävän vanhaksi ja kookkaaksi. Väkivalta loppui siihen, kun otin häntä kiinni hartioista ja tönäisin selin päin seinää.

[hijt]

Olihan siellä keittiön radiohyllyllä kuivunut koivunoksa pelottimena.

Sen paikkakunnan, jossa synnyin ja kasvoin, srk:n valtakunnan salilla naisten vessassa oli koivunkarahka yleiseen käyttöön. Ei tartte miettiä mitä niille sinne viedyille rauhattomille lapsukaisille tehtiin.

Tämä vastineeksi sille Jehovan todistajien edustajalle, joka kielsi ponnekkaasti sen, että rauhattomia lapsia pahoinpideltäisiin kokousten aikana kirjastossa/WC-tiloissa.

[Tony]

Tuossa joulu & synttärit -ketjussa taisi Syrjäsen Tony mainita että heillä kotona sovellettiin "joka keppiä säästää se lastansa vihaa"-nimistä "rakkaudellista raamatullista kasvatusmetodia".

Odotan nyt kommentteja lähinnä JT-perheissä kasvaneilta. Antoivatko JT-vanhempasi sinulle selkäsaunoja, kuinka usein sitä tapahtui ja mitkä olivat siihen johtaneet syyt?

Juu kyllähän sitä käytiin jos jonkinlaista kehityskeskustelua tietyin väliajoin, tietyin eri keinoin vanhempien kanssa. Pääasiassa faijan kanssa. Jääräpää kun olin niin siitä sai ne omat tiedossa olevat sanktionsa aina välillä osakseen. Tukkapölly tai nahkavyö, siinäpä ne yleisimmät neuvottelukeinot jos ei sana tehonnut. En siis yleensä harrastellut mitään erikoisen 'moraalitonta' tai väärää, kyse oli enemmänkin sovittujen pelisääntöjen laiminlyömisestä tai omasta tulkitsemisesta.

Tiedä sitten mikä olisi ollut tilanne jos emme olisi olleet jehovantodistajia. Ehkä sitä olisi siitäkin huolimatta saanut ruumiillista palautetta edesottamuksistaan, mutta tuskin vt-seuran hyväksyvä asenne asiaan ainakaan höllensi linjaa.

Tukkapolkan ja remmirockin tanssiminen loppui varmaan siinä kolmannen tai neljännen luokan jälkeen.

Tuo ruumiillinen kurittaminen ei mielestäni ole asian perille saattamisen kannalta paras vaihtoehto - jos nyt ei muutenkaan. Kun aina välillä käyttäydyinkin (eli pelasin vanhempien säännöillä), niin se johtui enemmänkin sanktion pelosta, kuin siitä että olisin aidosti ymmärtänyt (tai hyväksynyt) asian olevan väärin. Oman tien kulkijalla on aina omat vaikeutensa auktoriteettien edessä, oli ikää minkä verran tahansa.

[hijt]

Tuo ruumiillinen kurittaminen ei mielestäni ole asian perille saattamisen kannalta paras vaihtoehto - jos nyt ei muutenkaan. Kun aina välillä käyttäydyinkin (eli pelasin vanhempien säännöillä), niin se johtui enemmänkin sanktion pelosta, kuin siitä että olisin aidosti ymmärtänyt (tai hyväksynyt) asian olevan väärin. Oman tien kulkijalla on aina omat vaikeutensa auktoriteettien edessä, oli ikää minkä verran tahansa.

Ei se ruumiillinen kurittaminen varmaan ihan turhan päiten ole rikoslaissa. Kyseessähän on lievä pahoinpitely, jos siis nyt jostain tukkapöllystä/piiskaamisesta puhutaan. Ei muakaan ikinä julmasti hakattu, eikä sen kummempia traumoja jäänyt.

Minäkin olin kuitenkin älykäs ja herkkä lapsi, enkä edes mitenkään erikoisen pahankurinen tai kapinallinen. Mulle olisi ihan hyvin voinut selittää miksi tämä ja tämä oli väärin tehty, eikä repiä housuja jalasta ja piiskata. Se tuntui äärimmäisen epäoikeudenmukaiselta, sen aiheuttamasta häpeästä puhumattakaan.

[Tony]

Ei muakaan ikinä julmasti hakattu, eikä sen kummempia traumoja jäänyt.

Sama täällä. Kyllä se aina kuitenkin päivän pilasi. Enkä kokenut varsinaisesti oppivani tuon sortin kurittamisen ansiosta mitään.

Mulle olisi ihan hyvin voinut selittää miksi tämä ja tämä oli väärin tehty, eikä repiä housuja jalasta ja piiskata. Se tuntui äärimmäisen epäoikeudenmukaiselta, sen aiheuttamasta häpeästä puhumattakaan.

Niin, jos vanhempi pitää 'ruumiillista ohjausta' hyväksyttävänä, niin se on ehkä se helpoin tapa pitää jälkikasvu ruodussa. Haasteellisempaa on saada ihminen puhumalla ymmärtämään asioita.

[hijt]

Niin, jos vanhempi pitää 'ruumiillista ohjausta' hyväksyttävänä, niin se on ehkä se helpoin tapa pitää jälkikasvu ruodussa. Haasteellisempaa on saada ihminen puhumalla ymmärtämään asioita.

Ei kai sen helppous tee asiasta kuitenkaan yhtään hyväksyttävämpää? Eihän esimerkiksi kidutustakaan voida puolustella sillä, että kun sen avulla saadaan rikolliset tunnustamaan helpommin...

Minusta ruumillinen kuritus saa aikaan sen, että lapsi ei tottele vanhempiaan koska niin haluaa, vaan koska ei halua saada selkäänsä. Piiskaamalla lapsi alistetaan näennäisen kiltiksi.

[Tony]

Ei kai sen helppous tee asiasta kuitenkaan yhtään hyväksyttävämpää? Eihän esimerkiksi kidutustakaan voida puolustella sillä, että kun sen avulla saadaan rikolliset tunnustamaan helpommin...

Juu ei tietenkään. Mutta mikäli vanhempi pitää sitä hyväksyttävänä, niin hän sitä myös todennäköisesti käyttää sen näennäisen helppouden takia. Niin sanotusti laiskaa kasvattamista, mikäli minulta kysytään. Ei taideta kysyä kun en omaa jälkikasvua.

Minusta ruumillinen kuritus saa aikaan sen, että lapsi ei tottele vanhempiaan koska niin haluaa, vaan koska ei halua saada selkäänsä. Piiskaamalla lapsi alistetaan näennäisen kiltiksi.

Juurikin näin, ja tuota jo edellä yritinkin tuoda esille omassa suhtautumisessani (lapsena) remmireissuihin.

[hijt]

Juu ei tietenkään. Mutta mikäli vanhempi pitää sitä hyväksyttävänä, niin hän sitä myös todennäköisesti käyttää sen näennäisen helppouden takia. Niin sanotusti laiskaa kasvattamista, mikäli minulta kysytään. Ei taideta kysyä kun en omaa jälkikasvua.

Juu ei mullakaan, tuskin hankinkaan. Mut toi oli hyvä näkökulma, että vanhemmat jotka kurittavat lapsiaan ruumiillisesti ovatkin laiskoja vanhempia, kun eivät viitsi järkiperäisesti lapselle asiaa selittää niin kuin toiselle ihmiselle. Piiskaavat mieluummin hiljaiseksi.

Sitä vaan mietin, että miksi juuri Jehovan todistajat on tätä kasvatustapaa niin kovasti puoltaneet. Oikein salille piti tuoda vitsa "kurittomia" lapsosia varten. Enäähän ne ei avoimesti voi myöntää hyväksyvänsä ruumiillista kuritusta, kun se kerran rikoslaista löytyy. Mutta pinnan alla on varmasti edelleen laajaa hyväksyntää.

[Tony]

Sitä vaan mietin, että miksi juuri Jehovan todistajat on tätä kasvatustapaa niin kovasti puoltaneet. Oikein salille piti tuoda vitsa "kurittomia" lapsosia varten. Enäähän ne ei avoimesti voi myöntää hyväksyvänsä ruumiillista kuritusta, kun se kerran rikoslaista löytyy. Mutta pinnan alla on varmasti edelleen laajaa hyväksyntää.

Jaa-a, mistä lie konservatismin ihannoinnista tuokin juontaa. Salillahan tuo lasten kasvatuksen laatu joutuu aina tarkkailuun. Jos lapset eivät osaa olla kahta tuntia hiljaa paikallaan, on vanhempi monen todistajan mielestä jollakin tapaa epäonnistunut tai välinpitämätön. Voi niitä vaativia katseita mikäli vanhempi ei siinä kohtaa osaa vaijentaa perijäänsä, kun tämä intoutuu olemaan oma itsensä kokouksessa.

[Aamu]

Lapsuudessa sain ruumillista kuritusta, mutta yllättäen kokemukseni siitä on myönteinen. Ensimmäisen kerran sain piiskaa ehkä noin 5-6-vuotiaana. Vanhempani (joista vain toinen oli jt) yrittivät aina ensin puhua järkeä, ja varoituksia tuli aina monta ennen kuin vitsaan tartuttiin. Usein jo ajattelin että joojoo, antaisit nyt sitä piiskaa, kun ei enää jaksais kuunnella tuota selitystä (ei huutamista siis). Piiskaa tuli yleensä vain kerran tai kaksi, pyllylle tai takareisille. Koskaan ei tarvinnut riisua piiskausta varten, eikä koskaan pidelty edes kiinni. Kipua ei siis tarvinnut pelätä, vaan nöyryytystä, se oli selvästi rangaistus. Koulun alettua nämä rangaistukset loppuivat lyhyeen, koska "tuon ikäisen pitää jo ymmärtää puhetta". Jos joskus sain selkäsaunan, olin sen todellakin ansainnut (ns. had it coming ), eikä se ikinä ollut mitään pahoinpitelyyn viittaavaakaan, vaan lähinnä symbolista. Mitä vakavampi rikkeeni oli, kuten vaikkapa se itsetutkistelu, sitä varmemmin oli luvassa liiankin asiallinen ja virallinen keskustelu aiheesta, eikä suinkaan piiska.

Koska vieläkin muistan piiskaamiseen liittyvät kokemukseni näin hyvin mutten mitenkään traumaattisina, koen kasvatukseni ainakin siltä osin onnistuneen. Minusta pienessä ruumiillisessa kurittamisessa ei ole mitään pahaa, jos se jää siihen pieneen, ja vain silloin kun se todella on aiheellista. Vaikka oma kokemukseni on hyvä, ei ole vaikea kuvitella, millaisia ongelmia tästä kuitenkin seuraa; varmasti suoranaista pahoinpitelyäkin, laiskaa kasvatusta, sitä että puhe korvataan piiskalla jne. Itselläni ei ole lapsia, mutta koska olen joskus ollut lapsi, tiedän millaisia hirviöitä ne osaavat olla. Tämän kuritusasian kanssa joutunen painiskelemaan sitten aikanaan jos pikku-Aamuja siunaantuu.

[hijt]

Salillahan tuo lasten kasvatuksen laatu joutuu aina tarkkailuun. Jos lapset eivät osaa olla kahta tuntia hiljaa paikallaan, on vanhempi monen todistajan mielestä jollakin tapaa epäonnistunut tai välinpitämätön. Voi niitä vaativia katseita mikäli vanhempi ei siinä kohtaa osaa vaijentaa perijäänsä, kun tämä intoutuu olemaan oma itsensä kokouksessa.

Musta tuo on muutenki suoraan sanoen ihan sairasta, että hyvinkin pieniä lapsia vaaditaan olemaan hiirenhiljaa se kaksi tuntia, sehän on niin luonnotonta pikkulapselle kuin olla ja voi. Ja sitten just ne vanhemmat jotka pienokaisensa kaikkein parhaiten vaientavat, saavat ylenpalttisesti kehuja niin hyvin käyttäytyvistä lapsosista....brrrrh.

[Bergerac]

Ei se ruumiillinen kurittaminen varmaan ihan turhan päiten ole rikoslaissa.

Eikä myöskään henkinen väkivalta ole turhan päiten rikoslaissa !

Seura luottaa tuossa henkinen väkivalta-pälkähässä verukkeeseen uskonnonvapaus sekä jokaisen yksilön "omantunnonvalinta".