Avustettu kuolema

[YksinäinenSusi]

20-vuotias nainen sai luvan armokuolemaansa. Hän sai tappavan ruiskeen ja pääsi kärsimyksistänsä.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a146293985345 ... -art-top-1

Mikäpä siinä. Jos ei ole lapsia vastuullaan ja sinkku ja vapaa sellaisen armokuoleman hankkimaan niin en näkisi siinä mitään pahaa.

Jos elämä ei maistu, niin miksi sitten pitäisi väkisin elää.

Toivottavasti Suomeenkin rantautuisi tämä eutanasia - niin pahoin traumatisoituneet joilla ei ole toivoa paremmasta - voisivat lähteä ja päästä rauhaan.

Voi tietenkin sen itsekin tehdä, kuten veljeni teki. Mutta kaikilla ei ole siihen tarvittavaa uskallusta ja se jääkin useimmilla vain hätähuudoksi.

Siinä mielessä parempi kun sen tekee lääkäri, niin ainakin varmasti tehoaa tappohoito.

Tuli vaan mieleen jt-hyväksikäytetyt lapset. Nyt ainakin huomaa miten suurta kärsimystä voi pedofiilin uhri kärsiä, kun joku hakee luvan kuolla ihan sen takia.

[ryhdistäytynyt]

On järkyttävää lukea tämänkaltaista.

Yhdysvaltain ja Euroopan Unionin ero. Yhdysvalloissa ruiskeen saa pahantekijä, Euroopassa uhri.

[Tony]

Näissä ollaan niin perustavaa laatua olevien kysymysten äärellä, ettei mikään helppo kysymys. Eutanasian (kun tavoitteena on henkilön sietämättömän kärsimyksen lopettaminen) soisi toki laillistuvan. Ovatko henkiset kärsimykset sitten riittävä peruste, herättää varmasti mielipiteitä.

Jokaisellahan on periaatteessa oikeus päättää omasta elämästään.

[Verilettu]

Eutanasia pitäisi ehdottomasti sallia. Me suomme tämän saman eläimille, ettei niiden tarvitsisi kärsiä, mutta ihmisen kohtalo onkin muutamaa sivistysmaata lukuunottamatta kehnonlainen. Olivatpa ruumiilliset kärsimykset mitä tahansa. Läheskään kaikkiin kipuihin ei ole toimivaa lääkettä.

Niille jotka sitten kauheista tuskista ja toivottomasta tilanteesta huolimatta haluaisivat kärsiä kuin mies, loppuun asti, niin toki sallittaisiin siihen edelleen mahdollisuus.

[Polyester]

Eutanasiaa vastustetaan ideologisin syin. Taustalla voi olla uskonto tai esim. lääkärikunnan tapauksessa ajatus "elämän suojelemisesta", missä elämä nähdään hieman ahtaasti elintoimintojen ylläpitämisenä eikä niinkään elämänlaadun suojelemisena.

Näihin ideologisiin perusteluihin voi kysyä yksinkertaisen kysymyksen: Miksi kenenkään pitäisi täällä toisten mieliksi kitua?

[YksinäinenSusi]

Tässä vähän kritiikkiä tapaukseen:
http://yle.fi/uutiset/eutanasia-yhdisty ... us/8875907

[Polyester]

Rajanveto on tietysti hankalaa, mutta eutanasian vastustajat haluavat kieltää kuolinavun kategorisesti ja poikkeuksetta, mitä en voi pitää oikeana kantana.

[Jaakko Ahvenainen]

Komppaan. Kaikesta huolimatta en todellakaan haluaisi elää aivokuolleena koneessa tai kuolemaan johtavan sairauden kanssa elää kituuttaa kipujeni keskellä. Olen siis tehnyt hoitotestamentin ja lisäksi luovuttanut ruumiini lääketieteelle. Suosittelen.

[Pro et contra]

Eutanasia pitäisi ehdottomasti sallia. Me suomme tämän saman eläimille, ettei niiden tarvitsisi kärsiä, mutta ihmisen kohtalo onkin muutamaa sivistysmaata lukuunottamatta kehnonlainen. Olivatpa ruumiilliset kärsimykset mitä tahansa. Läheskään kaikkiin kipuihin ei ole toimivaa lääkettä.

Niille jotka sitten kauheista tuskista ja toivottomasta tilanteesta huolimatta haluaisivat kärsiä kuin mies, loppuun asti, niin toki sallittaisiin siihen edelleen mahdollisuus.

Uskon että myös henkiset kärsimykset saattavat tuottaa hirvittävää tuskaa, ne voivat sairastuttaa ruumiin mutta myös mielen niin ettei mikään lääkinnällinen apu auta tajuttomuuteen vievää lääkeannosta lukuunottamatta.

Mikä aiheuttaa näin suuria henkisiä kärsimyksiä että eutanasiaa haetaan lopettamaan koko elämä on iso kysymys, tässä kyseessä olevassa nuoren naisen tapauksessa taustalla oli syvälle sieluun tunkeva pahuus.

[Jaakko Ahvenainen]

Mikä aiheuttaa näin suuria henkisiä kärsimyksiä että eutanasiaa haetaan lopettamaan koko elämä on iso kysymys, tässä kyseessä olevassa nuoren naisen tapauksessa taustalla oli syvälle sieluun tunkeva pahuus.

Tätä on hyvin ikävä sanoa, mutta äärimmilleen viety uskonnollisuus on yksi näistä. Luterilaisuuden piirissä tällainen saattaa olla ja onkin ollut jokin ns. "viidesläisyyden suuntaus" tai myös lestadiolaisuus. Myös monia jehovantodistajuuden piirissä olleita tiedän päätyneen näin valitettavaan ratkaisuun.

Mikäli Jumalaa tarvitsemme, tarvitsemme hyvin armollista Jumalaa, emme sellaista, jonka attribuutit ihmisen sallitaan määrittää.

[Evuli]

Kyllä täysin sitä mieltä, että fyysiseen kärsimykseen pitää saada ruiske halutessaan. Siinä tapauksessa, että tautia tai vammaa ei voida enää parantaa (eli odotetaan vain kauheissa kivuissa sitä lähtöä). Ei ketään voi pakottaa kitumaan elämänsä viimeisiä hetkiä. Itse olen nähnyt syöpää sairastavan henkilön viimeisen viikon hyvinkin läheltä ja vastaavaa en toivo itselleni enkä myöskään muille.

Henkiset asiat ovatkin sitten hankalampi juttu, miten niitä mitataan? Itse näkisen, että usein henkinen kipu on kuitenkin hoidettavissa ja sitä apua pitäisi myös antaa.

[Veli-Hopea]

Itse näkisen, että usein henkinen kipu on kuitenkin hoidettavissa ja sitä apua pitäisi myös antaa.

Kyllä joo tällainen armokuolema tuntuu järkevältä jos lähtö sairauden takia on jokatapauksessa tuloilla, mutta jos maailma vaan vituttaa ja muuten on henkisesti luovuttanut, tuntuu tuo "piikki" väärältä.

Ensisijaisestihan toki varmasti yritetään jeesailla tavalla ja toisella, jos mikään ei kuitenkaan tehoa ja aina vaan toiveena on lähtö tyhjyyteen, onhan se hankala paikka.

En haluaisi että tällainen nukutetaan, mutta parempi kai sekin on kun oman käden kautta.

Vaikea juttu.

Minullakin on tuttu joka monesti puhui että "pääsispä pois.." ( jne eri tyylein ilmaistuna)

Enhän minä osannut ikinä kuvitellakkaan sellaista päivää että tämä todellakin tarkoitti sitä, kunnes sitten omin toimin pois lähti.

Harmittaa ja surettaa.

[Verilettu]

Minä olen ainakin niin kyllästynyt sairasteluihini ja jatkuvaan tuskaan, että jos olisi mahdollista lähteä varmasti ja kivuttomasti, niin lähtisin heti (kunhan saisin kisuille hoidettua hyvät kodit). Ja ennen kuin joku tulee jeesustelemaan, en ole kertonut sinulle taustaani, että et voi arvioida miltä tuntuu kun saa huokaista yhdestä asiasta, vähän kuntoutua että pääsee liikkeelle, niin isketään seuraava asia pieleen ja kovat tuskat päälle. Juuri tällä hetkellä on tällainen tilanne ja olen kohtuu väsynyt näin "yllättäviin" käänteisiin.

Usein eutanasiaa vastustavat ihmiset, jotka voivat vaikuttaa ja auttaa ihmistä joko rahalla ja/tai laajalla ystäväpiirillä tai kaikilla. Siinä unohtuu että kaikilla ei ole samaa tukiverkkoa tms. Jos olet aika yksin, ja jo sairaalaan joutuminen tekee elämän vaikeaksi ja olet aika paljon hoitavan henkilökunnan armoilla (niin hyvää hoitoa kuin Suomessa saakin, niin kyllä on ollut tapauksia jotka eivät millään usko taustaasi ja sitä että potilas saattaisi tietää tilastaan ehkä enemmän kuin ensimmäisen sivun tuhannesta lukenut hoitaja/lääkäri), niin kyllä vaikkapa 5. sairaalareissu alkuvuodesta, alkaa tuntumaan siltä että pääsisipä pois. Ai perhana että sitä on kyllästynyt aina kertomaan samat asiat uudelleen hoitohenkilökunnalle, varsinkin silloin kun eivät kysymyksestään huolimatta kuuntele vastausta, ja saat olla koko ajan oikomassa mitä he "tietävät". Eipä ihme että saattavat leikata vaikkapa ihan väärästä paikasta, ellet ole itse tarkkana.

Purkaukseni lopuksi sanon, että on Meilahdessa (Helsingissä) kyllä saanut paikoin aivan hemmetin hyvää hoitoa josta olen todella kiitollinen. Kun on neljän eri erikoissairaanhoidon asiakkaana, niin sitä on saanut kokea yhtä sun toista. Kiitoksista huolimatta, alkaa väsy jo painaa. Eli jos olisi se eutanasia helposti saatavilla, niin ottaisin sen mielelläni. Enpä usko että mitään ihmeellisen hyvää on enää saatavilla tai odotettavissa. Sen sijaan sairauksien suhteen näyttää elämä tarjoavan lisää tuskaa.

[mirjam123]

Mun mielestä ketään ei pidä laittaa vastuuseen myrkkyruiskeen tms.antamisesta viran puolesta.

[Verilettu]

Tuokin.on totta. Sivistysvaltioissa käsittääkseni potilas tai omainen voi asian tehdä itsekin. Heh, olisipa asia moisesta kiinni