Uskontoon liittyminen tai siitä lähteminen on aina suuri päätös. Ja varmasti niitä elämän suurimpia jos uskonto on doktriinissaan niin ehdoton kuin Jehovan todistajat. Siksi pitäisikin pystyä varmistumaan siitä, onko kysymyksessä tosi uskonto, niinkuin hallintoelin vakuuttaa. Viime aikoina olen miettinyt eri piirteitä, kuten seitsemän aikaa, verioppi, karttamisoppi, aidon rakkauden ilmaiseminen (tai ilmaisematta jättäminen), lasten hyväksikäytön peittely, sanan- ja ajatuksenvapauden puute jne, joiden ilmeneminen järjestössä saattaa väitteen tosi uskonnosta kyseenalaiseksi. On olemassa kuitenkin yksi piirre, joka kyseenalaistaa väitteen erityisen hyvin: pelastusoppi. Mielestäni jo pelkästään tätä oppia tarkastelemalla voidaan saada selville, onko Jehovan todistajilla tosi uskonto vai ei. Voisi jopa sanoa, että JT -pelastusopin tarkasteleminen riippumatta siitä, osoittautuuko se oikeaksi vai vääräksi, saa minut oikeudentuntoisena ihmisenä vahvasti kyseenalaistamaan haluni identifioitua Jehovan todistajaksi – näin kauniisti sanottuna. Selitän myöhemmin, miten tulen tähän johtopäätökseen, mutta ensin haluan esittää joitakin ajatuksia Jehovan todistajien pelastusopista.
Ketkä pelastuvat? Jehovan todistajillehan opetetaan, että vain kastetut todistajat, ja heidän kastamattomat lapsensa voivat selviytyä elossa harmagedonista. Muut kristityt, tai sellaiset, jotka eivät edes koskaan ole tutustuneet Kristukseen, saati Jehovan todistajiin, eivät tule säilymään elossa. Tämän tueksi voisi latoa tusinan lainauksia järjestön kirjallisuudesta, sitä radikaalimpia mitä vanhempaa kirjallisuutta lainataan (jonka pitäisi kuitenkin kestää aikaa, jos se on kirjoitettu pyhän hengen johtaman järjestön ohjauksessa, niinkuin väitetään). En kuitenkaan rupea nyt mässäilemään lainauksilla, koska uskon useimman lukijan olevan niistä tietoinen, mutta otan kuitenkin hyvän arvostelutavan mukaisesti yhden lainauksen väitettäni tukemaan vuoden 2006 Vartiotornista: ”Ihmisten elossa säilyminen riippuu nykyään siitä, että heillä on uskoa ja että he ovat uskollisesti Jehovan koko kaikkeuden käsittävän järjestön maallisen osan yhteydessä” (w06 15/5 s. 23 kpl
Vaikka todistajalapset (mainitsen tässä yhteydessä vain heidät, jotka ovat syntyneet Jehovan todistaja –perheeseen, sillä länsimaissa kasvu tulee lähes pelkästään tästä ryhmästä) on monesti kasvatettu elitistisesti uskomaan, että maailma järjestön ulkopuolella on pimeä ja läpeensä paha, jolloin sen tuhoaminen tuntuisi oikeutetummalta, synnyttää tämä oppi silti eettisen ongelman monien mielessä. Niinpä kysyttäessä Jehovan todistajalta ”maailmallisten” ihmisten kohtalosta harmagedonissa, saa usein ympäripyöreitä vastauksia, kuin ”onneksi meidän ei tarvitse olla tuomareita”, tai että ”Jehova näkee sydämen ja tuomitsee aina oikeudenmukaisesti”. Monet, kuten myös minä kasvaessani Jehovan todistaja –perheessä ovat myös kehitelleet omia lievempiä skenaarioita siitä, miten lopullinen tuomio pannaan toteen, esimerkiksi sen pohjalta, miten Gibeonilaiset säästyivät tuholta Kanaanin maan valloituksen aikana. Olin myös iloinen kuin sain lukea 7/2015 tutkittavasta Vartiotornista (s16, kpl 7), että järjestökin vihdoin avasi oven sille mahdollisuudelle, että suuren ahdistuksen alkamisen jälkeenkin voisi vielä kääntyä todistajaksi ja pelastua – asia jota itse aina pidin välttämättömänä sille, että ihmiset järjestön ulkopuolella muinaisten Gibeonilaisten tavoin näkisivät miten Jehovan todistajilla on totuus ja ehtisivät pelastua, vaikkakin VT varoittelikin, että suuressa ahdistuksessa koittava välivaihe tuskin saisi monia tulemaan uskoviksi. Mutta parempi sekin kuin ei ketään muita, ajattelin. Myös järjestöllä on viime vuosina ollut tarve siloittaa julkisuuskuvaansa pelastusoppiin liittyen ja julkaista jw.org –sivuillaan PR-ystävällinen ja asiasta vääristyneen kuvan antava lausunto samalla tavalla kuin karttamisopista. ”Usein kysyttyä” –osiossa vastataan kysymykseen ” Uskovatko Jehovan todistajat, että vain he pelastuvat?” seuraavasti: ”Eivät usko. Miljoonat ihmiset, jotka ovat eläneet menneinä vuosisatoina eivätkä ole olleet Jehovan todistajia, saavat mahdollisuuden pelastua. Raamatussa selitetään, että Jumalan lupaamassa uudessa maailmassa ´tulee olemaan ylösnousemus, sekä vanhurskaiden että epävanhurskaiden´ (Apostolien teot 24:15). Lisäksi monet nykyään elävät voivat vielä alkaa palvella Jumalaa, ja hekin pelastuvat. Meidän tehtävänämme ei kuitenkaan ole ratkaista, ketkä pelastuvat ja ketkä eivät. Se tehtävä on ainoastaan Jeesuksella (Johannes 5:22, 27)”. Tässä vastauksessa jätetään ilmeisen tarkoituksellisesti kertomatta, miten harmagedonissa tulee kuolemaan miljardeja ihmisiä. Sen sijaan tarjotaan selitystä, että useimmat harmagedonia ennen kuolevat tulevat saamaan ylösnousemuksen siitä huolimatta, ovatko he olleet Jehovan todistajia, vai eivät. Tässä ei kylläkään vastattu kysymykseen kysyjän tarkoittamalla tavalla, vaan herätetään monille tuttu oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden ristiriita kahden ei-Jehovan todistajan kesken, joista toinen on sattunut kuolemaan ennen harmagedonin alkua, ja toinen ei. JT-pelastusopin mukaan ennen harmagedonin alkua kuollut tulee saamaan ”epävanhurskaiden” ylösnousemuksen, mutta se huono-onninen, joka ei ole ehtinyt kuolemaan ennen harmagedonia tullaan surmaamaan siinä. Ja ei epäilystäkään, että ylösnousemuksen saaneella on nyt aika paljon todistusaineistoa sen puolesta, että Jumala on olemassa. Toki tästä huomautettaessa monet todistajat muistavat mainita, ettei kaikkia israelilaisiakaan pelastanut suorat todisteet Jumalan olemassa olosta, vaan he silti toimivat väärin – ja lopullinen tuominta on kuitenkin edessä kun Saatana päästetään tuhatvuotisesta vankeudestaan. Sanoisin silti, että ennen harmagedonia kuollut olisi kuitenkin aikamoisessa etulyöntiasemassa ylösnousemuksen saatuaan. Tämän epäloogisuuden kanssa olen painiskellut lapsuudesta asti siitä alkaen kun jaksan muistaa.
Muistan myös poteneeni huonoa omaatuntoa siitä, että minulla on tässä ”asiainjärjestelmässä” asiat hyvin, enkä osannut kaivata uutta järjestelmää niin paljon kuin monet ympärilläni. Ajattelin, etten osaa olla tarpeeksi empaattinen, koska niin monet veljet ja sisaret ympäri maailmaa todella tarvitsevat lopullista helpotusta murheisiin, sairauksiin ja vainoon, jonka vain Jumalan valtakunta voi tarjota. Yritin pystyä samaistumaan tunteeseen, että mitä nopeammin se tulisi, sitä parempi. Mutta sitten sain ahaa-elämyksen! En ollut ymmärtänyt, että Jumalan valtakunta sellaisena, minä Jehovan todistajat sen opettavat ei tarjoaisi helpotusta kuin n. 0,1%:lle maapallon väestöstä (ne järjestön yhteydessä olevat, jotka tulisivat selviytymään elossa harmagedonista). Se ei tulisi auttamaan harmagenoniin asti elävää Intialaista lapsityöläistä, Etelä-Afrikkalaista koditonta tai sodan jaloissa elävää Syyrialaista, koska nämä eivät ole kastettuja Jehovan todistajia tai heidän lapsiaan. Koska suurimmalla osalla maailman väestöstä ei ole edes realistisia mahdollisuuksia kuulla ”elämää pelastavaa” JT –opetusta, tälläinen pelastusjärjestely olisi myös ristiriidassa sitä toimeenpanevan Jumalan kanssa, joka raamatun mukaan ”ei ole puolueellinen” (Apostolien teot 10:34).
Minusta elämä on niin arvokasta ja erityistä, että jokaista hetkeä, jonka saa tietoisena kokea ympärillään olevaa maailmaa, täytyy arvostaa ja kunnioittaa. Tiedän, että suurimmalla osalla maailman populaatiosta asiat eivät ole yhtä hyvin kuin minulla, ja jotkut suoranaisesti kärsivät monin eri tavoin. Mutta jos ei satu kuulumaan Jehovan todistajien järjestön yhteyteen, tulee kuolemaan harmagedonissa, ja se on vielä huonompi vaihtoehto. En koe voivani kannattaa tälläistä oppia.
Palaan takaisin aiemmin esittämääni ajatukseen siitä, että pelastusopin tarkasteleminen riippumatta siitä, osoittautuuko se oikeaksi vai vääräksi, saa minut oikeudentuntoisena ihmisenä vahvasti kyseenalaistamaan haluni identifioitua Jehovan todistajaksi. Miksi?
1. Jos Jehovan todistajien pelastusoppi ei ole totta
• Sen opettaminen totuutena synnyttää luottamuspulan myös muita opetuksia kohtaan, joita opetetaan totuutena. Mihin lopulta voi uskoa? Jos pelastusoppi ei ole totta, se myös pudottaa pohjan monilta teoilta, joita Jehovan todistajilta vaaditaan, mm. kenttäpalvelukselta, jos kerran muutkin, kuin järjestön yhteydessä olevat ihmiset pelastuvat.
2. Jos Jehovan todistajien pelastusoppi on totta
• Tuleva paratiisi tullaan rakentamaan 7.5 miljardin ihmisen ruumiin päälle, joista suurin osa ei ole edes kuullut kyseisestä pelastusopista mitään. En voisi syödä vesimelonia rannalla tyytyväisenä tai grillailla maissintähkiä henkeseitäni paukutellen tietoisena siitä, mitä on käynyt niin monelle hyvälle ja viattomalle ihmiselle, joista useat ovat olleet myös vilpittömiä ja omistautuneita uskovia. Tälläisen ”pelastuksen” järjestänyt Jumala ei olisi rakkauden Jumala, jota haluan palvoa. (Henkilökohtaisesti olen kyllä vakuuttunut siitä, että Hän ei ole sellainen, vaan rakkauden Jumala. JT –pelastusopin mukainen tuomitseva Jumala on kuitenkin yksi syy siihen, miksi niin monesta entisestä Jehovan todistajasta valitettavasti tulee ateisti tai agnostikko.)
Mitä minä ajattelen pelastuksesta? Haluan vastata kahdella raamatunkohdalla, joita pidän oman elämäni ohjenuorana, ja vastauksena siihen kysymykseen, mitä Jumala minulta odottaa pelastuakseni. Jumalan nimen ystävänä, miten se sitten lausutaankin, otan lainaukset Uuden Maailman käännöksestä.
”Hän on ilmoittanut sinulle, oi ihminen, mikä on hyvää. Ja mitä muuta Jehova vaatii sinulta takaisin kuin että noudatat oikeutta ja rakastat huomaavaisuutta ja olet vaatimaton vaeltaessasi Jumalasi kanssa?” (Miika 6:8 UM)
”’Sinun on rakastettava Jehovaa, Jumalaasi, koko sydämelläsi ja koko sielullasi ja koko mielelläsi.’ Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, sen kaltainen, on tämä: ’Sinun on rakastettava lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ Näistä kahdesta käskystä riippuvat koko Laki ja Profeetat.” (Matteus 22:37-40 UM, kursivointi minun)