Veljesseura.org

Hei,

Mitenkäs tämä nyt menee jos olen sivussa ja toimettomana ollut jo jonkin aikaa niin kuinka tilivelvollinen olen seurakunnalle? En siis ole seurakunnan kanssa missään tekemisissä, enkä oikeastaan todistajaystävienkään. Ainoastaan perheeni kanssa.

Jos esimerkiksi seurustelen maailmallisen kanssa, tai vietän jotain juhlapyhää, ja todistajaperheenjäseneni tästä tietäisivät niin saako alkaa pelkäämään soittoa seurakunnasta? Vai saanko vapaasti touhuta mitä touhuan omassa elämässäni. Ei toki tarkoitus ole kovin avoimesti heidän edessään mitään kiellettyä tehdä, mutta ei nyt pysty ihan kaksoiselämääkään viettämään.

vierailija__ kirjoitti:Hei,

Mitenkäs tämä nyt menee jos olen sivussa ja toimettomana ollut jo jonkin aikaa niin kuinka tilivelvollinen olen seurakunnalle? En siis ole seurakunnan kanssa missään tekemisissä, enkä oikeastaan todistajaystävienkään. Ainoastaan perheeni kanssa.

Jos esimerkiksi seurustelen maailmallisen kanssa, tai vietän jotain juhlapyhää, ja todistajaperheenjäseneni tästä tietäisivät niin saako alkaa pelkäämään soittoa seurakunnasta? Vai saanko vapaasti touhuta mitä touhuan omassa elämässäni. Ei toki tarkoitus ole kovin avoimesti heidän edessään mitään kiellettyä tehdä, mutta ei nyt pysty ihan kaksoiselämääkään viettämään.

Riippuu siitä uskotko yhtään asiaan. Jos et usko yhtään niin voit olla rauhallisin mielin. Jos olet kastettu ja toimeton niin omista tekemisistä ei kannata paljon puhella, jos tekemisesi ovat ristiriidassa vt-seuran vaatimusten kanssa.

Seurustelu maailmallisen kanssa kyllä tuo vanhimmat ovelle ennemmin tai myöhemmin. Mutta ei sinun tarvitse mennä oikeuskomiteaan. Voit sanoa sanoa heti siinä ovellasi vanhimmille että Suomessa on uskonnonvapauslaki joka takaa jokaiselle vapauden uskoa tai olla uskomatta.

Tämä voi johtaa erottamiseen tai voi itse erota siinä heti ovellasi ja sanoa sen siinä vanhimmille, kun kerran ovat siinä käymäsillään. Mutta ei kannata mennä oikeuskomiteaan, eikä sallia vanhimpien tulla sisälle teidän taloon muka "auttamaan" sinua, koska se on nöyryyttävää .

Suomen lain mukaan kenenkään ei tarvitse mennä uskontonsa uskonnolliseen tuomioistuimeen. Suomessa on oma kansallinen oikeusistuin, eikä periaatteessa mitään kilpailevia uskonnollisia oikeusistuimia saisi edes olla Suomessa. Jehovantodistajien oikeuskomitea on juuri tällainen kilpaileva ns. tuomioistuin.

Eli vanhimmilla ei ole mitään oikeita valtuuksia sinuun ja elämääsi. Jos he yrittävät saada sinua tulemaan oikeuskomiteaan muka auttamisesi varjolla, niin alä suostu. Kieltäydy siitä. Elämäsi on sinun omasi, ei minkään uskonnollisen järjestön omaisuutta.

Suomen lain mukaan on ihan sallittua seurustella maailmallisen kanssa. Ja Suomen lakiahan me noudatamme Suomessa, vai mitä.

Eli mielestäni et ole tilivelvollinen, jos et usko enää jt-asiaan, etkä halua olla seurakunnan toiminnoissa mukana.

Vanhimmat kyllä yrittävät antaa sinulle kuvan että olisit tilivelvollinen heidän kauttaan Jehovalle, ikäänkuin he olisivat välimiehiä sinun ja Jehovan välissä. Mutta tämä on uskonnollista ajattelua, ei sen kummempaa.

Kiva että kyseenalaistat asioita! Siitä se ihan oma elämä lähtee.

Riippuu ihan siitä oletko kastettu vai et. Kastamattomana ei ole yhtään väliä mitä teet silloin kun et enää käy kokouksissa. Jos kävisit niin nuhteita tulisi ja edut lähtee mutta ei voida erottaa. Jos olet kastettu niin tilanne on eri. Periaatteessa olet tilivelvollinen, mutta sen käytäntöönpano vaihtelee synnin, sinun aktiivisuustason, maan (kulttuuri), seurakunnan ja vanhinten innostustason mukaan.

Vanhinten salainen ohjekirja (= ei näytetä rivijäsenille, ja osa - allekirjoittanut mukaan lukien ennen oikeuskomiteaa - ei edes tiedä että sellainen on olemassa) puhuu suoraan tästä tapauksesta että ollaan toimettomana ja sanoo että ei välttämättä tarvitse muodostaa oikeuskomiteaa jos on tapahtunut "vakavaa syntiä".

Kiinnittäkää huomiota itseenne ja koko laumaan (1991) kirjoitti:Kastetut, jotka eivät ole olleet seurakunnan yhteydessä vähään aikaan.

Jos saatte tietää tällaisen ihmisen vakavasta väärinteosta, asia tulisi tutkia, jos se uhkaa seurakunnan puhtautta ja hyvinvointia tai aiheuttaa julkisen skandaalin.

Harkitkaa seuraavia seikkoja:

Tunnustautuuko hän yhä Jehovan todistajaksi?
Tunnustetaanko hänet yleensä todistajaksi seurakunnassa ja/tai yhdyskunnassa?
Onko tuo henkilö siinä määrin yhteydessä seurakuntaan tai siihen kuuluviin, että hän voi vaikuttaa siihen hapatuksen tavoin turmelevasti?
Miten asia vanhinten tietoon?
Onko henkilö halukas tapaamaan komitean, mikä antaa ymmärtää, että hän myöntää olevansa tilivelvollinen kristilliselle seurakunnalle?
Se, kuinka kauan henkilö on ollut toimettomana, ja muut edellä esitetyt seikat vaikuttavat siihen, päättävätkö vanhimmat ehkä jättää asian lepäämään.

Tällaisessa tapauksessa seurakunnan arkistoon tulisi tehdä kirjallinen selostus henkilön kyseenalaisesta käytöksestä, niin että kaikki merkille pannut asiat voitaisiin selvittää, kun henkilö ilmaisee haluavansa tulla jälleen mukaan toimintaan.

Jos syntinen käytös on vain uskovien perheenjäsenten tiedossa eikä seurakunta ryhdy mihinkään toimiin edellä esitettyjen seikkojen vuoksi, uskovat sukulaiset päättävät varsin todennäköisesti vähentää yhdessäoloa hänen kanssaan suuresti ja pitää tuota sukulaista huonona seurana. (1. Kor. 15:33)

Jos yksilö yhä tunnustautuu Jehovan todistajaksi ja on halukas tapaamaan oikeuskomitean, asia tulisi käsitellä normaalilla tavalla. Jos asiaan liittyy esimerkiksi mahdollinen oikeudenkäynti, on kuitenkin parasta neuvotella Seuran kanssa ennen asiassa etenemistä. (w87 1/9 s. 15)

Toisin sanoen, sinusta edelleen pidetään kirjaa jos tietoon tulee asioita, vaikka oletkin toimeton. Aika pelottavaa... Juhlista saa ainakin synttäreitä viettää, siitä ei minun tietääkseni voida edes erottaa. Joulukuusikin saa kotona olla jos on Geoffrey Jacksonin (hallintoelin) todistajanlausuntoa uskominen. Epäilen tosin tuota kuudetta kohtaa käytännön tasolla oikeassa elämässä. Kyseisessä tilanteessahan häntä tenttasi "maailmalliset" virkamiehet pedofiiliasioista joten en olisi edes yllättynyt jos yritti antaa iloisempaa kuvaa todistajien säännöistä (jos kiinnostaa enemmälti niin todistajalausunto löytyy kokonaisuudessaan YouTubesta [Osa 1, Osa 2]).

Joka tapauksessa, jos korttinsa on oikein pelannut niin periaatteessa pitäisi olla kohtuu vapaa nauttimaan normaalista elämästä. Jatka vaan omaa elämistä äläkä liikaa stressaa muista. Et enää taida uskoa todistajien oppeihin ja uskon että sinullakin on koko ajan onnellisempi olo sen johdosta, vaikka Vartiotorniseura muuta sukulaisille ja kavereillesi väittääkin.

Mitenkäs tämä nyt menee jos olen sivussa ja toimettomana ollut jo jonkin aikaa niin kuinka tilivelvollinen olen seurakunnalle?

Riippuu itsestäsi. Oikeassa elämässä et ole seurakunnalle tai kenellekkään siellä tilivelvollinen yhtään mistään. Tilivelvollinen olet ainoastaan silloin kun tuollaisen oikeuden jollekkin seurakunnalle tai siellä olevalle annat.
Ei ole pakko nöyristyä kenenkään toisen ihmisen alaisuuteen tilivelvolliseksi , ei ainakaan minkään uskonnon "johtajien" alaiseksi.

Ehkä se tuntuu siltä että se on normaalia, varsinkin jos on kasvanut siihen. Totuus on toinen, se ei ole normaalia.

Jos esimerkiksi seurustelen maailmallisen kanssa, tai vietän jotain juhlapyhää, ja todistajaperheenjäseneni tästä tietäisivät niin saako alkaa pelkäämään soittoa seurakunnasta?

Soittohan voi tulla mutta ei sitä pelätä tarvi kun langan toisessa päässä ei ole ketään jolle on tilivelvollinen.
Sinulla on oikeus omaan elämääsi ja omiin tapoihisi tehdä asioita. Soittajalle voi sanoa että pitää huolen omista asioistansa.

Vai saanko vapaasti touhuta mitä touhuan omassa elämässäni.

Saat. Ei sitä ainakaan mikään" uskonnollinen johto " päätä. Se että teet itse asioita on normaalia.

Se että teet mitä muut määrää, ei ole normaalia.
Ei ole normaalia antaa valtaa taholle jolla ei ole valtaa.

Ei kai naapurillakaan ole oikeuksia määrätä mitä teet yhtään sen enempää kuin postimiehellä, putkimiehellä tai puhelinmyyjälläkään.

Saatko vapaasti päättää ostatko puhelinmyyjältä lehdet?
Annappa valta heille niin kusessa olet.

Ei vanhimmillakaan mitään oikeaa valtaa ole, siihen on vain kasvatettu ja opetettu

Ei toki tarkoitus ole kovin avoimesti heidän edessään mitään kiellettyä tehdä,

Mikä on kiellettyä , mikä ei?

Jotkut vtseuran kiellot ovat sellaisia missä ei ole päätä eikä häntää. jotkut asiat taas sellaisia mihin normi/maalaisjärkikin kertoo ettei kannata tehdä.

Joskus sitä sortuu tekemään vääriä valintoja joka sotii normi/maalaisjärkeä vastaan, sehän on inhimillistä, silloinkaan ei ole oikeassa elämässä mitään "uskonjohtoa" jolla on oikeutta asettaa sanktioita, ellei tuota valtaa heille itse anna.

Kukaan seurakunnassa ei ole yläpuolellasi, kenelläkään siellä ei ole tekemisiisi mitään valtaa, oikeasti.

Ne vallat on vaan siellä jt-maailmassa jaettu.
Elä, ole hyvä ja kulje nätisti..se riittää kaikille muille ihmisille ihan hyvin.

Mieti kuka on pomosi ja miksi, mieti ketkä eivät ole pomojasi.

Shamaani kirjoitti:...

P.S.

Henkilökohtaisesta mielestäni sinun ei edes kannata harkita kaksoiselämää.
Se ei ole reilua ketään kohtaan, mukaan lukien sinut itsesi, ja jos siihen ajautuu niin se polttaa sinut puhki pidemmällä aikavälillä ja vääjäämätön tulee tapahtumaan ennemmin tai myöhemmin. Sitä tuskin enää haluat sen enempää sen jälkeen kun näistä piireistä olet eroon päässyt tähän asti.

Jos ihmisillä on oikeasti yhtään itsenäistä ajattelua niin luulisi älyävän jossain vaiheessa että "et ole enää todistaja" vaikka "toimeton" vielä papereiden mukaan olisitkin. Siinä vaiheessa tosin toivottavasti olet jo niin pitkällä omassa elämässäsi että sillä mitä muut on sinusta mieltä, ei ole enää yhtään mitään väliä.

Henkilökohtaisesta mielestäni sinun ei edes kannata harkita kaksoiselämää.

Paremmin menee kun elää sitä yhtä elämää mikä meillä on. Se pitää vaan elää hienosti ja oikein tärkeimpänä se miten itse haluaa eikä niin kuin joku toinen määrää.

Elämä ilman vtseuraa ei ole mitään huonompaa tai syntisempää.

Toisin sanoen se on yhtä huonoa ja syntistä vtseuran sisällä ja ulkopuolellakin, riippuu miten itse tekemisensä valitsee.

Minä tunnen maailmallisia perheitä "sataseitsemänkymmentäkaksi ja puoli", joissa elämä on jopa hienompaa kuin monissa jt perheissä.

Elämä on valintoja, valitaan viisaasti.
Tarvitaanko siihen vtseuraa tai paikallisia perunankyntäjiä (vanhimpia)? - Ei -

Kiitos vastauksista kaikille

En tosiaan usko mihinkään järjestön oppeihin tai itse henkilökohtaisesti pidä itseäni heille tilivelvollisena. Lähinnä mietin juuri tuosta näkökulmasta, että kuinka paljon vielä voi tulla seuraamuksia jos teen jotain heidän mielestään kiellettyä.
Perheen tähden en halua erota/joutua erotetuksi.
Tämä voi toki myös herättää erinäisiä mielipiteitä, mutta perheeni tilanteessa mielestäni tämä on parempi järjestely näin.

Täällä tulikin jo hyviä vastauksia.
Otsikkoa ohimennen sivuten; Tällaiset harhat kun meille kaikille aikanaan on juntattu selkärankaan, ilmeni se mielestäni yhtenä vastenmielisimmistä piirteistä jt-lahkossa. Jatkuvaa kyttäystä, käräyttelyä, perään soittelua, aikuisten ihmisten puhuttelua puhuteltavaa nuoremman wanhimman toimesta yms. Koomista ja samaan aikaan surullista. Lapset (vanhimmat, rivitodistajat) ne siellä hiekkalaatikolla leikkivät roolileikkejänsä.

Ei edes hallintoelimen bisnismiehillä ole sinuun minkään sortin valtaa, olit sitten toimeton tai aktiivinen. Ei merkitystä - heillä ei ole ihmisiin mitään todellista valtaa. Se on vain uskoteltu meille aikanaan.

Mainitsemasi karttamisen pelko on tietysti se päällimmäinen syy miksi lahkolaiset alistuvat vastentahtoisesti. Erosin itse järjestöstä 2014 ja aloin tietoisesti irrottautumaan kaikesta jt-lahkolaiselle tyypillisistä tuntemuksista. Hermoille käyvää elämäähän se oli. Perhe tietysti katkoi välit täysin, mutta päästessäni eroon sisältä kuolleista "ystävistä", ehdollisesta rakkaudesta sekä sinua kaupungilla kyttäävistä jt-vakoojista, sain tilalle ihan oikeita ystäviä.

Nähdessäni itse totuuden lahkosta, ei mikään karttaminen enää siinä vaiheessa kiinnostanut vähääkään. Sain tilaisuuden lähteä pois. Helpotus voitti heittämällä eron myötä langetetut rangaistukset. Nämä on toki vain minun ajatukseni. Nykyään jt-"ystävieni" karttaminen on minulle sama kuin jonkun kaverisi kissa tai muu lemmikki karttaisi sinua, pysyttelemällä mahdollisimman kaukana sinusta. Tsemppiä sinne!

Ai niin, eihän mitään karttamista ole. Eiku

Ei toki tarkoitus ole kovin avoimesti heidän edessään mitään kiellettyä tehdä, mutta ei nyt pysty ihan kaksoiselämääkään viettämään.

Tee vain kaikessa rauhassa tavallisten ihmisten asioita. Heidän määrittely kielletylle on mitätön. Moni lahkosta poistuva on varmasti painiskellut samojen tuntemusten kanssa; arkailla elää normaalia, vapaata elämää koska kyttäys. Toisinsanoen: uskallanko elää vai tyydynkö olla vankilassa. Katkeroitumisen kynnys madaltuu mitä kauemmin siellä lahkossa kuluttaa elinvuosia.

vierailija__ kirjoitti:En tosiaan usko mihinkään järjestön oppeihin tai itse henkilökohtaisesti pidä itseäni heille tilivelvollisena. Lähinnä mietin juuri tuosta näkökulmasta, että kuinka paljon vielä voi tulla seuraamuksia jos teen jotain heidän mielestään kiellettyä.

Ymmärtäen tilanteesi, et ole siinä todellakaan yksin. Samassa tilanteessa painii moni muu kaltaisesi. Mielestäni pahinta ei ole se, millaisia sanktioita seurakuntasi Sinulle asettaa tai voi asettaa. Pahinta on se sisäinen ristiriita (kognitiivinen dissonanssi), mikä aiheutuu kaksoiselämästä. Tämä pitemmän päälle sairastuttaa ihmisen, Sinut. Tämän pahoinvoinnin ehkäisemiseksi lienee aihetta jo hyvissä ajoin kääntyä ammatillisen avun puoleen, ettei mitään pahempaa tapahtuisi Sinulle.

Sinuun nähden seurakunnallasi ja sen vanhimmilla ei ole yhtään enempää valtaa kuin mitä haluat heille suoda, mikä on tullut useampaan kertaan todettua. Viime kädessä valinta on Sinun, mutta joskus, pelastaakseen itsensä, on tehtävä vaikein ratkaisu tästä näkökulmasta käsin. Helppoa se ei ole, mutta apua on tarjolla.