Vaarini oli kommunisti, ja siksi jo lapsena huomasin tiettyä samanlaisuutta Neuvostoliiton ja Paratiisin välillä. Erityisesti kun pääsin tutustumaan lehtiin joissa kuvattiin sosialistisen järjestelmän ihanuutta. Nyt sitten pääsen tutustumaan kommunismin jälkeiseen todellisuuteen. Jotain samaa siinä on kuin jehovantodistajuuden jälkeisessä todellisuudessa.
Täällä sijaitsevat yhteistyökumppanit eivät tunnu kauheasti vanhoja aikoja kaipailevan. Muutamat isot rakennukset muistuttavat vanhasta vallasta, joulukoristeetkin ovat vielä esillä, pakkasukon juhla on tammikuussa, joulu kun oli länsimaista hapatusta. Uuden rakentaminen on vielä vaiheessa, vähän kuin entisellä Jehovan todistajalla. Osa rakennuksista on ihan uusia, mutta suurin osa vielä rapistuvia sosialismin tuotoksia.
Lapsuuteni ensimmäisessä Jehovan todistajien seurakunnassa vanhimmistossa oli ainakin yksi entinen kommunisti. Muutenkin sain sen kuvan, että kommunisteista sai aika hyviä Jehovan todistajia, koska aatteet ovat vähän samanlaisia. Onko muilla samoja kokemuksia? Molemmissa uskonnoissa odotettiin tulevaa järjestelmää, jossa kaikki on hyvin. Molemmissa uskonnoissa käytäntö ei vielä ollut tulevan järjestelmän tasalla. Molemmissa uskonnoissa oli keskusjohto, joka päätti kaikesta (Kreml/Brooklyn). Molemmissa uskonnoissa oli hienot kuvat ja ankea todellisuus.