Kirjoittaja ryhdistäytynyt » 11.03.2015 23:44
Polyester kirjoitti:Arvelen, että Veikko ja muut Vartiotornin johtomiehet kuitenkin jollain tasolla uskovat asiaansa itsekin. Olisi henkisesti liian raskasta olla tuollaisessa asemassa, jos ei yhtään uskoisi,
Minä en usko, että he uskovat asiaansa. He ottavat kritiikin liian vakavasti, eivätkä he siedä yhtäkään poikkipuolista sanaa. He eivät siedä huumoria itsestään. He kieltävät seuraajiltaan oman opin menneisyyden penkomisen. Virheitään he eivät tunnusta, vaan vierittävät vastuun seuraajien harteille.
Heidän suhtautuminen oppinsa puolustamiseen kirkuu valtavasta luottamuksen puutteesta, joka kielii siitä, että he pelkäävät seuraajansa huomaavan jotakin? Porukka joka lakaisee asioita maton alle ja samalla pelkää, että joku nostaa mattoa ei usko asiaansa. Jehovantodistajien johto on samanlaisessa tilanteessa, kuin kuningas ilman vaatteita. Kaikki näkevät mikä on totuus, mutta siitä huolimatta heidät on saatu hymisemään maailman onnellisimmasta kansasta. Tämä onnistuu, koska tämä VT-kuningas onnistuu tukkimaan suut samalla tavalla, kun kuningas jolla ei ollut vaatteita.
Jehovantodistajuuden nykytila on tämä
-No niin minähän olen kunnossa! virkkoi keisari. - eivätkö ne nyt sovi hyvin? Ja hän kääntyi vielä kerran peilin edessä kuin ihaillakseen komeuttaan. Kamariherrat joiden piti kantaa laahusta, hapuilivat käsillään lattiaa muka tarttuen laahukseen ja sitten he kulkivat kädet ojolla. Kukaan ei saanut huomata, etteivät he nähneet mitään. Ja keisari asteli asteli juhlakulkueessa kauniin kunniakatoksen alla, ja kaikki ihmiset kaduilla ja ikkunoissa sanoivat: - Herranen aika, kuinka koreat keisarin uudet vaatteet ovat! Kylläpä tuo laahus on ihana... Ei kukaan tahtonut ilmaista ettei nähnyt mitään, sillä silloinhan olisi huomattu hänen olevan typerä ja kelvoton kuninkaaksi. Ikinä ennen ei keisarin vaatteita oltu näin ihasteltu.
Samalla tavalla Jehovantodistajat ihastelevat ja kehuvat sellaista, mitä ei ole olemassa. VT-seuran johtomiehet ovat näytelmässä mukana ja kaikki sujuu, kun ohjatussa näytelmässä. Pelko ja sanktiot tekevät tehtäväänsä, eikä erimieliset pysty huutamaan lapsen tavoin.
- Mutta eihän hänellä ole vaatteita ensinkään! sanoin pieni lapsi. Herranen aika, kuulkaa nyt, mitä tuo viaton lapsi sanoo! virkkoi lapsen isä, ja sanoja kuiskattiin suusta suuhun. - Hänellä ei ole vaatteita ensinkään! huusi vihdoin koko kansa. Keisarin selkää karmi, sillä hänestäkin kansa oli oikeassa, mutta hän ajatteli:- Kyllä minun täytyy kestää tämä loppuun asti. Ja hän ojentui entistä ylpeämmäksi ja kamariherrat kantoivat laahusta, jota ei ollut ensinkään.
H.C.Andersen
Näin ei käy, koska VT-seuran johto onnistuu eristämään tehokkaasti nuo lapsenkaltaiset totuuden huutajat, eikä paljastava totuus tule esille, kun ollaan keskellä näytelmää.
[quote="Polyester"]Arvelen, että Veikko ja muut Vartiotornin johtomiehet kuitenkin jollain tasolla uskovat asiaansa itsekin. Olisi henkisesti liian raskasta olla tuollaisessa asemassa, jos ei yhtään uskoisi,
[/quote]
Minä en usko, että he uskovat asiaansa. He ottavat kritiikin liian vakavasti, eivätkä he siedä yhtäkään poikkipuolista sanaa. He eivät siedä huumoria itsestään. He kieltävät seuraajiltaan oman opin menneisyyden penkomisen. Virheitään he eivät tunnusta, vaan vierittävät vastuun seuraajien harteille.
Heidän suhtautuminen oppinsa puolustamiseen kirkuu valtavasta luottamuksen puutteesta, joka kielii siitä, että he pelkäävät seuraajansa huomaavan jotakin? Porukka joka lakaisee asioita maton alle ja samalla pelkää, että joku nostaa mattoa ei usko asiaansa. Jehovantodistajien johto on samanlaisessa tilanteessa, kuin kuningas ilman vaatteita. Kaikki näkevät mikä on totuus, mutta siitä huolimatta heidät on saatu hymisemään maailman onnellisimmasta kansasta. Tämä onnistuu, koska tämä VT-kuningas onnistuu tukkimaan suut samalla tavalla, kun kuningas jolla ei ollut vaatteita.
Jehovantodistajuuden nykytila on tämä
-No niin minähän olen kunnossa! virkkoi keisari. - eivätkö ne nyt sovi hyvin? Ja hän kääntyi vielä kerran peilin edessä kuin ihaillakseen komeuttaan. Kamariherrat joiden piti kantaa laahusta, hapuilivat käsillään lattiaa muka tarttuen laahukseen ja sitten he kulkivat kädet ojolla. Kukaan ei saanut huomata, etteivät he nähneet mitään. Ja keisari asteli asteli juhlakulkueessa kauniin kunniakatoksen alla, ja kaikki ihmiset kaduilla ja ikkunoissa sanoivat: - Herranen aika, kuinka koreat keisarin uudet vaatteet ovat! Kylläpä tuo laahus on ihana... Ei kukaan tahtonut ilmaista ettei nähnyt mitään, sillä silloinhan olisi huomattu hänen olevan typerä ja kelvoton kuninkaaksi. Ikinä ennen ei keisarin vaatteita oltu näin ihasteltu.
Samalla tavalla Jehovantodistajat ihastelevat ja kehuvat sellaista, mitä ei ole olemassa. VT-seuran johtomiehet ovat näytelmässä mukana ja kaikki sujuu, kun ohjatussa näytelmässä. Pelko ja sanktiot tekevät tehtäväänsä, eikä erimieliset pysty huutamaan lapsen tavoin.
- Mutta eihän hänellä ole vaatteita ensinkään! sanoin pieni lapsi. Herranen aika, kuulkaa nyt, mitä tuo viaton lapsi sanoo! virkkoi lapsen isä, ja sanoja kuiskattiin suusta suuhun. - Hänellä ei ole vaatteita ensinkään! huusi vihdoin koko kansa. Keisarin selkää karmi, sillä hänestäkin kansa oli oikeassa, mutta hän ajatteli:- Kyllä minun täytyy kestää tämä loppuun asti. Ja hän ojentui entistä ylpeämmäksi ja kamariherrat kantoivat laahusta, jota ei ollut ensinkään.
H.C.Andersen
Näin ei käy, koska VT-seuran johto onnistuu eristämään tehokkaasti nuo lapsenkaltaiset totuuden huutajat, eikä paljastava totuus tule esille, kun ollaan keskellä näytelmää.