Kirjoittaja Mistress » 04.08.2008 09:15
Ajattelin tänne vielä kirjoittaa kuulumisia jos vaikka joku olisi kiinnostunut.
Perheeni on nyt jo vähitellen alkanut hyväksymään päätöksemme, eikä ole enää riitojakaan ollut. Alussa kyllä oli vähän hankalaa ja piti jo tosissaan miettiä pois muuttamista jne., muttei onneksi tarvinnut siihen turvautua vielä. Olemme kyllä muutaman vuoden sisällä tältä seudulta muuttamassa joka tapauksessa, se on ollut suunnitelmissa silloinkin, kun vielä itsekin olin "kiinnostunut totuudesta".
Se on tosiaan jännä huomata, miten paljon enemmän aikaa jää normaaliin elämiseen ja tekemiseen, kun ei miehenikään nyt tarvitse miettiä kokouksia, puheita ja kentällä käymisiä. Olemme käyneet paljon ulkoilemassa ja tehneet muutenkin kaikenlaista yhdessä. Mieheni on saanut paljon lisää energiaa ja on muutenkin ollut selvästi iloisempi ja levollisempi, nukkuukin paremmin. Vähän kuin iso kivi olisi pudonnut harteilta.
Hän on itsekin sanonut nyt useaan otteeseen, että on päätökseensä tyytyväinen. Ainakin tällä hetkellä siis näyttää siltä, että ratkaisu oli oikea ja sopiva.
Meille silloin n. pari viikkoa sitten, kun ilmoitimme erosta, soitti puoli seurakuntaa ja haukkui pystyyn. Varsinkin minä olen saanut kaikkien vihat päälleni, mikä tietysti oli odotettavissakin. Seurakuntamme esivalvoja, joka on Betelissä korkeassa asemassa, ei ole koskaan minusta pitänyt ja nyt oli sitten oiva tilaisuus sanoa suoraan, mitä minusta ajattelee. Hän mm. soitti ja sanoi, että olen "samanlainen kuin Eeva paratiisissa", viekoittelen mieheni "pahoille teille ja tietäähän sen, miten Adamille kävi, jaksatko elää sen kanssa loppuikäsi?".
Sen jälkeen hän on lähettänyt monta sähköpostia isosiskolleni, joissa on haukkunut ja syyttänyt minua kaikesta mahdollisesta. Niitä sähköposteja tulee ilmeisesti edelleen. En tiedä, haluaako hän sitten erottaa siskoni minusta, vai mikä lienee taustalla, ei noista jt:sta koskaan tiedä.
Olemme sitä vähän yhdessä mieheni kanssa ihmetelleet, että mitä tuollainen solvaminen ja haukkuminen ketään hyödyttää, vai ovatko jt:t sitten niin "aivottomia", että jos mister esivalvoja jotain sanoo niin tottakai se ja se ihminen on Saatanasta.
Tässä odottelemme nyt innolla syksyä ja lomia, silloin pääsemme useaksi viikoksi pois täältä mökkeilemään ja ajelemaan ja miettimään tätä uutta lehteä elämässämme oikein kunnolla.
Kiitos kaikista linkeistä, neuvoista ja kommenteista! Kirjoittelen tänne ehkä vielä myöhemmin ja kenties jaksan sepustaa jossain vaiheessa tarkemman historiikin itsestäni tuonne kirjoittajien esittelyyn.
*kumartaa* <- ounou, palvontateko
Ajattelin tänne vielä kirjoittaa kuulumisia jos vaikka joku olisi kiinnostunut. :wink:
Perheeni on nyt jo vähitellen alkanut hyväksymään päätöksemme, eikä ole enää riitojakaan ollut. Alussa kyllä oli vähän hankalaa ja piti jo tosissaan miettiä pois muuttamista jne., muttei onneksi tarvinnut siihen turvautua vielä. Olemme kyllä muutaman vuoden sisällä tältä seudulta muuttamassa joka tapauksessa, se on ollut suunnitelmissa silloinkin, kun vielä itsekin olin "kiinnostunut totuudesta".
Se on tosiaan jännä huomata, miten paljon enemmän aikaa jää normaaliin elämiseen ja tekemiseen, kun ei miehenikään nyt tarvitse miettiä kokouksia, puheita ja kentällä käymisiä. Olemme käyneet paljon ulkoilemassa ja tehneet muutenkin kaikenlaista yhdessä. Mieheni on saanut paljon lisää energiaa ja on muutenkin ollut selvästi iloisempi ja levollisempi, nukkuukin paremmin. Vähän kuin iso kivi olisi pudonnut harteilta. :) Hän on itsekin sanonut nyt useaan otteeseen, että on päätökseensä tyytyväinen. Ainakin tällä hetkellä siis näyttää siltä, että ratkaisu oli oikea ja sopiva.
Meille silloin n. pari viikkoa sitten, kun ilmoitimme erosta, soitti puoli seurakuntaa ja haukkui pystyyn. Varsinkin minä olen saanut kaikkien vihat päälleni, mikä tietysti oli odotettavissakin. Seurakuntamme esivalvoja, joka on Betelissä korkeassa asemassa, ei ole koskaan minusta pitänyt ja nyt oli sitten oiva tilaisuus sanoa suoraan, mitä minusta ajattelee. Hän mm. soitti ja sanoi, että olen "samanlainen kuin Eeva paratiisissa", viekoittelen mieheni "pahoille teille ja tietäähän sen, miten Adamille kävi, jaksatko elää sen kanssa loppuikäsi?". :D Sen jälkeen hän on lähettänyt monta sähköpostia isosiskolleni, joissa on haukkunut ja syyttänyt minua kaikesta mahdollisesta. Niitä sähköposteja tulee ilmeisesti edelleen. En tiedä, haluaako hän sitten erottaa siskoni minusta, vai mikä lienee taustalla, ei noista jt:sta koskaan tiedä. :mrgreen: Olemme sitä vähän yhdessä mieheni kanssa ihmetelleet, että mitä tuollainen solvaminen ja haukkuminen ketään hyödyttää, vai ovatko jt:t sitten niin "aivottomia", että jos mister esivalvoja jotain sanoo niin tottakai se ja se ihminen on Saatanasta. :lol:
Tässä odottelemme nyt innolla syksyä ja lomia, silloin pääsemme useaksi viikoksi pois täältä mökkeilemään ja ajelemaan ja miettimään tätä uutta lehteä elämässämme oikein kunnolla. :)
Kiitos kaikista linkeistä, neuvoista ja kommenteista! Kirjoittelen tänne ehkä vielä myöhemmin ja kenties jaksan sepustaa jossain vaiheessa tarkemman historiikin itsestäni tuonne kirjoittajien esittelyyn. :wink: *kumartaa* <- ounou, palvontateko :mrgreen: