Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

Lähetä vastaus


Tämän kysymyksen tarkoitus on estää roskapostitusta foorumille.
Hymiöt
:D :) :( :o :shock: :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen: :geek: :ugeek: :angel: :clap: :crazy: :eh: :problem: :shh: :shifty: :sick: :silent: :think: :thumbdown: :thumbup: :wave: :wtf:

BBCode on Käytössä
[img] on käytössä
[url] on käytössä
Hymiöt ovat käytössä

Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

Re: Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

Kirjoittaja Tony » 19.07.2008 14:10

Vieras kirjoitti:Jaa, että järjestö sanoo niin? Raamatussahan ei sitten mitään siihen viittavaa olekaan? Mitenköhän
tähän sopii tapaus Korintissa, kun Paavali siitä kirjoitteli?
Keskustellanpas tästä tapauksesta enemmän. Viitsisitkö laittaa esille mitä tarkkaanottaen tarkoitit, niin jatketaan sitten.

Re: Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

Kirjoittaja Vieras » 19.07.2008 08:17

ShangDi kirjoitti:
sirpa-leena kirjoitti:Maailman kamalinta on käskystä rakastaa tai olla rakastamattta jotakuta. Siinä voi lopulta mennä sen verran sekaisin ettei varalta rakasta ketään eikä mitään?
Sinäpä sen sanoit! Se on juuri näin. Tosiasiassahan järjestö sanoo, että meidän tulee rakastaa kaikkia seurakunnan ystäviä erotuksetta, mutta kun joku lähtee pois, tunteet häntä kohtaan tulee jäädyttää, oli tämä sitten miten läheinen ihminen hyvänsä. Ei ihminen ole mikään robotti, jumalauta! Tämä ei ole omiaan edistämään aitoa yhteyttä ihmisten välillä.

Jaa, että järjestö sanoo niin? Raamatussahan ei sitten mitään siihen viittavaa olekaan? Mitenköhän
tähän sopii tapaus Korintissa, kun Paavali siitä kirjoitteli?

Re: Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

Kirjoittaja SonOfJesus » 18.07.2008 19:01

sirpa-leena kirjoitti:...

JT-näkökulmasta varmaan noin onkin. Ainakin omien huomioideni mukaan seurakunnasta on helpompi päästä eroon vääriteon turvin, sillä jos alkaa vauhkoomaan oppikysymyksistä, niin siitä tulee vaan loputon painennuskäyntien suo, supina ja sipinä sekä leimaaminen ja pian huomaa olevansa kartettujen listalla, vaikka ei olis erotettukaan. Kätevämmin pääsee, jos todella niin on päättnyt, seurakunnasta eroon, kun tekee jonkun väärinteon.
Minä pääsin kyseenalaistamalla eroon kerralla koko porukasta! Ei ole koira perään haukkunut - tai siis vanhin.

Ehkä toimintatavat ovat muuttuneet? Ehkä kyse on siitä, mitä kyseenalaistaa?

Minä sain muutama vuosi erottamiseni jälkeen tietää, että vanhimpia satutti erityisesti kirjeessäni ollut kohta: "Jos hierarkian ylimmät alistuvat Paavalin neuvon mukaan hierarkian alimmille, niin syntyy verkko. Verkko on organisaationa tunnustetusti tehokkaampi kuin hierarkia." (Lainaus kirjeestäni ulkomuistista, viittaus raamatunkohtaan tietysti oli siinä myös, mutta en viitsi etsiä)

Lensin kuin leppäkeihäs ja alta aikayksikön. Hallintoelinkin tai kuka heidän puolestaan vastaakaan vastasi valitukseeni erottamisestani: "Emme näe mitään virhettä tapahtuneen". No sittemmin huomasin, että se oli parasta, mitä minulle on tapahtunut!

ps. 'Väärintekoahan' ei tarvitse tehdä, vaan voi väittää tehneensä! Ups, silloin syyllistyy valehtelemiseen. :oops:

Re: Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

Kirjoittaja Nightderanger » 13.07.2008 15:43

Markku Meilo kirjoitti: Jos oikein muistan, niin kyseessä oli jokin Koivikkotien kuuluisista bileistä, joista jouduin kuulusteluun.
Maunula Helsingissä?

Re: Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

Kirjoittaja Vieras » 13.07.2008 12:57

"Minun poika katsos olisi kuollut siinä vaiheessa kun antoi itsensä Saatanan maailmalle."

Erikoista lastenhankintaa. Vie lapsen lahkoon ja jää seuraamaan minkälaisia sääntöjä milloinkin lahkossa on voimassa ja suostuuko lapsi noudattamaan. Se saa sitten ratkaista tuohon lapseen suhtautumisen. Kuten kaikki säännöt, on tupakkisääntökin lahkon muuttunutta normistoa. Se oli siis lahkon alkuvaiheissa tuntematon. Ja jos kysytään että rakastooko asianomainen lastaan, niin hänhän voi olla muistiltaan epävarma jolloin lahkon kirja auttaa, siinä on aina sisällysluettolo ja hakemisto apuna ja nopeastihan sieltä se vastaus löytyy: Kyllä rakastan.

Re: Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

Kirjoittaja Pehmoluopio » 13.07.2008 08:10

Markku Meilo kirjoitti:kyseessä oli jokin Koivikkotien kuuluisista bileistä, joista jouduin kuulusteluun. Kerroín rehellisesti läsnäolijat ja viinan määrän, johon P.K. (ei siis kuuluisa Espoosta uudelleensijoitettu P.K.) totesi, että "eihän siitä viinamäärästä edes riittänyt kaikille" ja asia oli sillä käsitelty.
Mietin, miten viinamäärästä ei riitä kaikille, mutta jos kerta kerroit osallistujatkin rehellisesti, niin sitten ymmärrän... :lol:
ShangDi kirjoitti: Läheisten kallisarvoisen toveruuden menettäminen voi saada hänet "tulemaan järkiinsä" , tajuamaan väärintekonsa vakavuuden ja ottamaan tarvittavat askeleet voidakseen palata Jehovan luo
Näin kun on toista kymmentä vuotta ollut erotettuna, niin täytyy sanoa, että rangaistuksen teho on laimentunut.
Vieras kirjoitti:Niin no. Ei mulla olisi ainakaan ongelmia karttaa omaa poikaani tarpeen tullen. Jos se alkaisi ilmestyä kotiin tupakanhajuisena, naamaan ja kieleen ilmestyisi lävistyksiä, kuuntelisi jotain paskaheviä ja hengailisi homokavereiden kanssa (tai alkaisi itse homoksi) ja sen takia erotettaisi.. olisin kyllä itse etunenässä heittämässä sen talosta ulos ja pyyhkimässä nimen sukupuusta. Ei olisi ongelmia. Minun poika katsos olisi kuollut siinä vaiheessa kun antoi itsensä Saatanan maailmalle.
Minulla ovat omat vanhemmat niin "edisyksellisiä" että tekevät sen ihan ilman Jehovan todistajien "Totuutta" tai uskoa minkäänlaiseen Raamattuun. Eikö ole ihme kuinka maailmalliset toimivat "oikein" ilman Jehovan todistajajien ohjausta.

Re: Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

Kirjoittaja sirpa-leena » 12.07.2008 14:43

"Nimittäin puheessa, jonka yhteydessä uusi kirja julkaistiin, esitettiin ajatus siitä, että jokaisen seurakunnan yhteydestä poisjäännin taustalla on aina ko. henkilön väärinteko, eikä milloinkaan oppikysymykset."

JT-näkökulmasta varmaan noin onkin. Ainakin omien huomioideni mukaan seurakunnasta on helpompi päästä eroon vääriteon turvin, sillä jos alkaa vauhkoomaan oppikysymyksistä, niin siitä tulee vaan loputon painennuskäyntien suo, supina ja sipinä sekä leimaaminen ja pian huomaa olevansa kartettujen listalla, vaikka ei olis erotettukaan. Kätevämmin pääsee, jos todella niin on päättnyt, seurakunnasta eroon, kun tekee jonkun väärinteon.

Eli puhuja varmaan sanoi asian teknisesti aika oikein? Sitäpaitsi tuossa tilanteessa on altis ihastumaan, vaikka variksenpelättimeen, kun on aika heikossa hapessa ja tympiikin ihan satasella! Ja ihastuksen avulla sitten voi rantautua tavalliselle maaperälle. Ja sehän on JT-direktiiveissä yhtä kuin moraalittomuus, vaikka se olis yhden illan juttu, jos sitä ei kadu.

Re: Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

Kirjoittaja rippeli » 12.07.2008 10:34

Analysoija kirjoitti:
kirjallisuusveli kirjoitti: Nimittäin puheessa, jonka yhteydessä uusi kirja julkaistiin, esitettiin ajatus siitä, että jokaisen seurakunnan yhteydestä poisjäännin taustalla on aina ko. henkilön väärinteko, eikä milloinkaan oppikysymykset. Mielestäni tuo on pahimman laatuista panettelua jo sellaisenaan. Vielä valitettavampaa se on sen vuoksi, että kyseinen lausahdus on järjetön ja valheellinen.
Toistettakoon tähän se oma kokemukseni ja käytäntö, jota moni pois jäävä toteuttaa: Vaikka olisi sitä mieltä, että lahklo on opillisesti hakoteillä, on turvallisempaa hankkiutua erotetuksi jonkin "synnin" vuoksi. Haureus tai tupakka on paljon helpompi saada anteeksi kuin epäusko, tai oppia vastaan hyökkääminen. Toisaalta komiteanauhoitteet paljastavat, että tupakka on lahkojohtajille helppo juttu, mutta oppien epäileminen ylitsekäymätön vaikeus. Uskoisin että suurin osa pois jääneistä ei ole todellisuudessa synninhimoisia irstailijoita, mutta lahkon säännöt ja käytännöt ohjaavat pois jääviä tekemään lopullisen ratkaisunsa synnin avulla. Tämä tietysti ruokkii myyttiä siitä että kaikki ex-lahkolaiset ovat homoraiskaajia tms.

Re: Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

Kirjoittaja Analysoija » 12.07.2008 05:54

kirjallisuusveli kirjoitti:Tää juttu on niin lähellä tota erotettuihin suhtautumista, että päätin pistää tähän topickiin, enkä avata uutta sitä varten:

Nimittäin puheessa, jonka yhteydessä uusi kirja julkaistiin, esitettiin ajatus siitä, että jokaisen seurakunnan yhteydestä poisjäännin taustalla on aina ko. henkilön väärinteko, eikä milloinkaan oppikysymykset. Mielestäni tuo on pahimman laatuista panettelua jo sellaisenaan. Vielä valitettavampaa se on sen vuoksi, että kyseinen lausahdus on järjetön ja valheellinen.

Asiaa muutamien kavereiden kanssa puntaroituani, olen jopa taipuvainen sille kannalle, että srk:n yhteydestä poisjäämisen taustalla on aina opillisia kysymyksiä - jos ei pinnalla, niin ainakin taustalla. Mahdolliset väärinteot tulevat sitten kylkiäisinä, kun luottamus oppirakennelmaan on alkanut horjua tai on mennyt kokonaan.

Lainataan Mr. Kirjallisuusveljeä (Tai mistä tiedämme onko hän rouva? Emme voi sanoa sitä. Hän on voinut olla esimerkiksi "kirjallisuudesta huolehtivana" pienessä seurakunnassa jossa ei ole ollut riittävästi "veljiä.") uudestaan.

Tuossa syntiketjussa mainitaan noita "väärintekoja."

Ne jotka omalle kohdalle osuu ja mitä monet muutkin ovat kertoneet niin liittyvät nimenomaan siihen aikaan kun toi usko JT-opetuksiin alkoi horjua. Ennen lopullista pesäeroa Jehovan todistajista (eroa/erottamista) ehtii vaikkapa kolmessa viikossakin saati sitten kolmessa kuukaudessa kokeilla kaikenlaista.

Re: Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

Kirjoittaja Vieras » 12.07.2008 02:19

Ikävää luettavaa erityisesti siinä mielessä, että viittauksia tehtiin 80-luvun vartiotorneihin, joissa JT:n erottamiskäytäntö kiristyi. Tältä osin ei siis "uutta valoa" ole odotettavissa, ainakaan lähiaikoina. Toisaalta mikäli kaikki puheet pitävät paikkanssa Jehovat ovat kohtaamassa suurinta muutosta sitten kun tittelistä "Raamatuntutkijat" luovuttiin. Tavallaan on helppo asettua omaa napaansa puolustavan lahkojotajan saappaisiin ja nähdä, miksi vanha epäraamatullinen ja epäinhimillinen toiminta muoto halutaan jättää tässä vaiheessa voimaan.

Re: Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

Kirjoittaja Analysoija » 11.07.2008 20:59

kirjallisuusveli kirjoitti: Nimittäin puheessa, jonka yhteydessä uusi kirja julkaistiin, esitettiin ajatus siitä, että jokaisen seurakunnan yhteydestä poisjäännin taustalla on aina ko. henkilön väärinteko, eikä milloinkaan oppikysymykset. Mielestäni tuo on pahimman laatuista panettelua jo sellaisenaan. Vielä valitettavampaa se on sen vuoksi, että kyseinen lausahdus on järjetön ja valheellinen.
Tähän yhteyteen olis voinut lainata Jakenkin kommentin, mutta pohjimmainen syy niillä jotka eroavat / erotetaan / tulevat toimettomiksi on 85 prosenttisesti usko siihen että tämä ei taida olla Ainoa Oikea Totuus.
Tämän seurauksena toimintamalli voi olla sitten hiukkasen erilainen kuin JT-elämäntapa.

15 prosenttia sijoittaisin ryhmään eronneet / erotetut / toimettomiksi tulleet joilla pääsyynä on ollut tuossa vaiheessa Jehovan todistajien mielestä (ja omasta mielestäänkin) epäraamatullinen toimintatapa. Myöhemmin on tullut vasta ajatelleeksi oppikysymyksiä.


Jehovan todistajien yleinen mielipide on että 50% erotetuista / eronneista tulee takaisin. Osa tulee kiristämisen (lue: karttaminen) avulla ja osalle erilaiset ajatukset opeista eivät ole niin vahvoja / tärkeitä että ne estäisivät paluuta. Samalla he pettävät itseään.

Re: Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

Kirjoittaja kirjallisuusveli » 11.07.2008 20:39

Vieras kirjoitti:Vartiotorni 15.11.1981 s.20-
OSATON PAHOIHIN TEKOIHIN
Jos kristitty kuitenkin liittyisi väärintekijän seuraan, jonka Jumala on hylännyt ja joka on erotettu tai joka on itse eronnut, niin se olisi samaa kuin sanoisi: 'En minäkään halua sijaa Jumalan pyhällä vuorella.' Jos vanhimmat näkisivät hänen kulkevan siihen suuntaan pitämällä jatkuvasti seuraa jonkun erotetun kanssa, niin he yrittäisivät rakkaudellisesti ja kärsivällisesti auttaa häntä saamaan takaisin Jumalan näkemyksen. (Matt.18:18; Gal.6:1) He neuvoisivat häntä vakavasti ja tarvittaessa 'ojentaisivat häntä ankarasti'. He haluavat auttaa häntä pysymään 'Jumalan pyhällä vuorella'. Mutta jos hän ei lakkaa seurustelemasta erotetun kanssa, hän tekee siten itsestään "osallisen hänen pahoihin tekoihinsa" (kannattamalla niitä tai osallistumalla niihin), ja hänet täytyy poistaa seurakunnasta, eli erottaa. -Tiit.1:13; Juud.22,23; vrt. 4:Moos.16:26.
Entäs jos erotettu, jonka kanssa lainauksesi esimerkin kristitty seurustelee jatkuvasti, olisikin erotettu vain siksi, että hänen kommenttinsa eivät ole olleet sellaisia, joita veljet seurakunnassa haluavat kuulla? Vastaavanlaisesta esimerkistä käynee Joh. 9. luvun sokeana syntynyt mies, jonka Jeesus paransi, ja jonka fariseukset heittivät ulos synagogasta, koska eivät tykänneet hänen vastauksistaan.

Re: Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

Kirjoittaja Vieras » 11.07.2008 11:56

Vartiotorni 15.11.1981 s.20-
OSATON PAHOIHIN TEKOIHIN
Jos kristitty kuitenkin liittyisi väärintekijän seuraan, jonka Jumala on hylännyt ja joka on erotettu tai joka on itse eronnut, niin se olisi samaa kuin sanoisi: 'En minäkään halua sijaa Jumalan pyhällä vuorella.' Jos vanhimmat näkisivät hänen kulkevan siihen suuntaan pitämällä jatkuvasti seuraa jonkun erotetun kanssa, niin he yrittäisivät rakkaudellisesti ja kärsivällisesti auttaa häntä saamaan takaisin Jumalan näkemyksen. (Matt.18:18; Gal.6:1) He neuvoisivat häntä vakavasti ja tarvittaessa 'ojentaisivat häntä ankarasti'. He haluavat auttaa häntä pysymään 'Jumalan pyhällä vuorella'. Mutta jos hän ei lakkaa seurustelemasta erotetun kanssa, hän tekee siten itsestään "osallisen hänen pahoihin tekoihinsa" (kannattamalla niitä tai osallistumalla niihin), ja hänet täytyy poistaa seurakunnasta, eli erottaa. -Tiit.1:13; Juud.22,23; vrt. 4:Moos.16:26.

Re: Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

Kirjoittaja Kaarmis » 10.07.2008 23:25

Markku Meilo kirjoitti:
kirjallisuusveli kirjoitti:Asiaa muutamien kavereiden kanssa puntaroituani,.....
Veli väkevästi todistaa. Nyt jo vainaa silloinen seurakunnanpalvelija antoi suhtautumisellaan minulle oivaa työntöapua. Tuo nokka suhtautui kaikkiin nuoriin hyvin nuivasti, apulainen taas koitti paikata tuota nuivuutta. Hilpeintä asiassa on, että kyseinen nokka on unohtanut eläneensä sen verran värikkään nuoruuden itsekin, että on päässyt Ruotsin Hjälpkällanissa olevaan muisteloon.
.
Näinhän se menee, että jos joku on itse ollut "kovin railakas" nuorena, sitten epäilee kaikien nykynuorienkin olevan samanlaisia kaksinaamaisia rellestäjiä.

Re: Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

Kirjoittaja Markku Meilo » 10.07.2008 21:23

kirjallisuusveli kirjoitti:Asiaa muutamien kavereiden kanssa puntaroituani, olen jopa taipuvainen sille kannalle, että srk:n yhteydestä poisjäämisen taustalla on aina opillisia kysymyksiä - jos ei pinnalla, niin ainakin taustalla. Mahdolliset väärinteot tulevat sitten kylkiäisinä, kun luottamus oppirakennelmaan on alkanut horjua tai on mennyt kokonaan.
Veli väkevästi todistaa. Nyt jo vainaa silloinen seurakunnanpalvelija antoi suhtautumisellaan minulle oivaa työntöapua. Tuo nokka suhtautui kaikkiin nuoriin hyvin nuivasti, apulainen taas koitti paikata tuota nuivuutta. Hilpeintä asiassa on, että kyseinen nokka on unohtanut eläneensä sen verran värikkään nuoruuden itsekin, että on päässyt Ruotsin Hjälpkällanissa olevaan muisteloon.

On tietysti mahdotonta sanoa olisinko toisenlaisen kohtelun jälkeen edelleen jehovantodistaja, mutta siitä olen vakuuttunut, että lähtölaskenta ei olisi tuolloin alkanut jos vaikka silloinen apulainen olisi ollut nokkana. Hänestä minulle jäi ainoastaan positiivisia muistoja, joista voisi yhden kertoa (ties monennenko kerran?) Jos oikein muistan, niin kyseessä oli jokin Koivikkotien kuuluisista bileistä, joista jouduin kuulusteluun. Kerroín rehellisesti läsnäolijat ja viinan määrän, johon P.K. (ei siis kuuluisa Espoosta uudelleensijoitettu P.K.) totesi, että "eihän siitä viinamäärästä edes riittänyt kaikille" ja asia oli sillä käsitelty.

Ylös