Kirjoittaja HannaJo » 04.01.2013 12:37
Mun mielestä tossa "Jumalan siunausta"-toivotuksessa näkyy taas vahvasti sanaan "jumala" sisältyvä ongelma -varsinkin meillä uskonnollisissa kodissa kasvaneilla sen merkitys on todella suppea; se on se luoja kaiffari, joka pelaa shakkia ihmisillä jos sitä huvittaa tai sitten jättää ihmispolot tykkänään vaille huomiota, jos ihmiset ei pelaa sen säännöillä.
Kuitenkin jokaisella meistä on "jumala", jokin johon turvaamme ja jonka kanssa keskustelemme, vaihdamme ajatuksia ja neuvottelemme tiukan paikan tullen. Kutsumme sitä vain eri nimillä. JOllekkin se on omatunto, jollekkin se löytyy juurikin mietiskelystä, jollekkin se löytyy keskusteluista tiettyjen ihmisten kanssa. JOku siis käyttäisi sanaa ystävät, joku universumi, joku puhuu maailmankaikkeuden hengestä, mutta yhtäkaikki se voidaan sanopa sanalla "jumala" joka on juuri se oma korkeampi voima ja turvan tuoja.
Musta vaan tuntuu, että jos presidentin uudenvuodenpuhe suomalaisessa kulttuurissa päättyisi vaikkapa sanoihin "universumin siunausta", voisi presidentin ura jäädä melkoisen lyhyeksi... turvallisempaa pitäytyä kulttuurisesti totutuissa ilmaisuissa.
Hassua muuten on, että kun tiede on alkanut tutkia mietiskelyä ja meditaatiota henkisen huonovointisuuden hoitona, sille on pitänyt keksiä uusi nimi; mindfulnes, koska meditaatio ja mietiskely liitetään uskontoihin. Pitää keksiä joku kaupallinen nimi, jotta voidaan kirjoittaa kirjoja ja tehdä tv-ohjelmia suurelle yleisölle. Meditaatio ja mietiskely sitten on niille itämaisia uskontoja harjoittaville hörhlille, vaikka kummassakin on kysymys samasta asiasta.
Lopulta koko psykiatria on aika pitkälle rakentunut juurikin erilaisten vanhojen filosofioiden tapaan. Pyörä on siis keksitty uudelleen luullakseni siksi, että jos ihmiset olisivat olleet aidosti läsnä ja kohdanneet elämänsä tänään tässä ja nyt, ei kirkot olisi voineet alkaa hallita ihmisiä. Kaikkinaisesta mietiskelystä ja aidosta läsnäolosta piti siis tehdä syntiä jakoko homma uusin nimityksin piti keksiä uudelleen.
Mun mielestä tossa "Jumalan siunausta"-toivotuksessa näkyy taas vahvasti sanaan "jumala" sisältyvä ongelma -varsinkin meillä uskonnollisissa kodissa kasvaneilla sen merkitys on todella suppea; se on se luoja kaiffari, joka pelaa shakkia ihmisillä jos sitä huvittaa tai sitten jättää ihmispolot tykkänään vaille huomiota, jos ihmiset ei pelaa sen säännöillä.
Kuitenkin jokaisella meistä on "jumala", jokin johon turvaamme ja jonka kanssa keskustelemme, vaihdamme ajatuksia ja neuvottelemme tiukan paikan tullen. Kutsumme sitä vain eri nimillä. JOllekkin se on omatunto, jollekkin se löytyy juurikin mietiskelystä, jollekkin se löytyy keskusteluista tiettyjen ihmisten kanssa. JOku siis käyttäisi sanaa ystävät, joku universumi, joku puhuu maailmankaikkeuden hengestä, mutta yhtäkaikki se voidaan sanopa sanalla "jumala" joka on juuri se oma korkeampi voima ja turvan tuoja.
Musta vaan tuntuu, että jos presidentin uudenvuodenpuhe suomalaisessa kulttuurissa päättyisi vaikkapa sanoihin "universumin siunausta", voisi presidentin ura jäädä melkoisen lyhyeksi... turvallisempaa pitäytyä kulttuurisesti totutuissa ilmaisuissa.
Hassua muuten on, että kun tiede on alkanut tutkia mietiskelyä ja meditaatiota henkisen huonovointisuuden hoitona, sille on pitänyt keksiä uusi nimi; mindfulnes, koska meditaatio ja mietiskely liitetään uskontoihin. Pitää keksiä joku kaupallinen nimi, jotta voidaan kirjoittaa kirjoja ja tehdä tv-ohjelmia suurelle yleisölle. Meditaatio ja mietiskely sitten on niille itämaisia uskontoja harjoittaville hörhlille, vaikka kummassakin on kysymys samasta asiasta.
Lopulta koko psykiatria on aika pitkälle rakentunut juurikin erilaisten vanhojen filosofioiden tapaan. Pyörä on siis keksitty uudelleen luullakseni siksi, että jos ihmiset olisivat olleet aidosti läsnä ja kohdanneet elämänsä tänään tässä ja nyt, ei kirkot olisi voineet alkaa hallita ihmisiä. Kaikkinaisesta mietiskelystä ja aidosta läsnäolosta piti siis tehdä syntiä jakoko homma uusin nimityksin piti keksiä uudelleen.