http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2011736
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2011810
En esiinny 587/607-aihepiirin asiantuntijana, koska en todellakaan sitä ole. Syy, miksi kirjoitin muutaman sanan on se, että Jehovan todistajien järjestö on viime aikoina ollut tavallista enemmän esillä valehtelun, sanakikkailun ja kielellisen manipulaation takia. Varmaan muitakin esimerkkejä on, mutta tämä artikkeli on kiinnittänyt huomioni.
Artikkeli on kielellisen manipuloinnin näkökulmasta mielestäni taitavasti kirjoitettu. Omat näkemykset esitetään varmoin sanankääntein, kuten "Raamatun ajanlasku osoittaa", "todisteet osoittavat selvästi", "painavia todisteita sen puolesta". Vastakkaiset näkemykset pyritään saattamaan huonoon valoon esim. ilmaisuilla "ovat yleensä sitä mieltä", "historiantutkijat sanovat" ja "monet asiantuntijat pitävät kiinni". Lukijaa pyritään hämäämään ja väsyttämään suurella määrällä epäolennaisia yksityiskohtia, jotka äkkiä saattavat luoda asiantuntevan vaikutelman. Mutta kun tätä sanahelinää alkaa kuoria päältä pois, alta paljastuu lopulta pelkkää vihjailua siitä, että historiallinen todistusaineisto voisi olla puutteellista, väärin tulkittua tai jopa vääristeltyä. Esimerkki:
Tästä "ilmeisestä ristiriidasta" tehdään sitten pitkälle meneviä vihjailuja sen suhteen, että nuolenpääaineisto olisi laajemminkin epäluotettavaa.Tutkittuaan lukuisia uusbabylonialaisen kauden liikeasiakirjoja R. H. Sack kirjoitti vuonna 1972, että uudet, julkaisemattomat British Museumin kokoelmiin kuuluvat tekstit, jotka hän oli saanut käyttöönsä, ”romuttivat täysin” aiemmat johtopäätökset vallan siirtymisestä Nebukadnessar II:lta hänen pojalleen Amel-Mardukille (tunnetaan myös nimellä Evil-Merodak).6 Sack tiesi, että nuolenpääaineisto osoitti Nebukadnessar II:n hallinneen vielä viimeisen (43.) vuotensa kuudennessa kuussa, mutta uudet taulut hänen seuraajansa Amel-Mardukin valtaannousuvuodelta oli päivätty neljännessä ja viidennessä kuussa sinä vuonna, jota oli pidetty Nebukadnessarin viimeisenä vuotena.7 Kyseessä oli ilmeinen ristiriita.
Oliko mahdollisesti? Jos oli, niin sitä ja tätä, mutta ei taaskaan mitään kättä pidempää omien vihjailujen tueksi. Jokainen historiantutkija tietää, että aineisto voi olla puutteellista ja ratkaisevat uudet todisteet voisivat muuttaa käsityksiä suurestikin, mutta sillä aineistolla mennään, mitä käytettävissä on. Vartiotornin lähestymistapa muistuttaa sitä, mikä tupakkateollisuudella on vuosikymmenien ajan ollut, kun he ovat hyökänneet tupakan haitallisuudesta todistavaa aineistoa vastaan tarttumalla hanakasti aineistossa oleviin heikkoihin kohtiin ja ristiriitaisuuksiin. Vartiotorni sentään myöntää:Miksi nämä ristiriidat ovat merkityksellisiä? Kuten edellä mainittiin, babylonialaisten aikakirjojen kuvaamassa historiassa on aukkoja, joten ne eivät ehkä tarjoa yhtäjaksoista kronologista esitystä. Oliko noiden kuninkaiden välissä mahdollisesti muita hallitsijoita? Jos oli, uusbabylonialaiseen kauteen pitäisi lisätä vuosia. Voidaan näin ollen sanoa, ettei babylonialaisista aikakirjoista eikä liiketoimiin liittyvistä teksteistä voida päätellä varmasti, että Jerusalem olisi tuhottu vuonna 587 eaa.
No shit, Sherlock. Eiköhän ne hallitsijat yleensä peräkkäin laiteta, jos ei ole selkeää syytä tehdä toisin. Tuossakin pistää silmään vähättelevä ilmaisu "on ollut tapana lukea", koska uusbabylonialainen kausi hahmotetaan yleensä eri tavalla kuin Vartiotorni sen tekee. Miksei Vartiotorni sanonut "kaikilta niiltä vuosilta, jotka kuuluvat uusbabylonialaisten kuninkaiden kauteen", kun kyseessä kumminkin on vakiintunut käsite? Olisiko se ilmaissut tukea historiantutkijoille? Ja ilmeisesti jotkut tutkijat ovat ihan oikeutetusti vetäneet herneen nenään väärinlainauksista, joten Vartiotorni on nyt varovaisempi:Liikeasiakirjoja on kaikilta niiltä vuosilta, jotka on ollut tapana lukea uusbabylonialaisten kuninkaiden kauteen. Kun heidän hallituskautensa lasketaan yhteen ja suoritetaan laskutoimitus heistä viimeisestä, Nabunaidista, lähtien, Jerusalemin tuho olisi tapahtunut vuonna 587 eaa. Tämä ajoitustapa toimii kuitenkin vain siinä tapauksessa, että kukin kuningas seurasi edellistä samana vuonna eikä välissä ollut muita hallitsijoita.
Ja jos joku maallinen tutkija tukisi Vartiotornin kantaa, hänet epäilemättä olisi kaivettu esiin. Eli Vartiotornin kantaa tukevia tutkijoita ei taida olla olemassakaan. Miksiköhän, jos kerran Vartiotorni on oikeassa? Ei sitten kukaan kunnianhimoinen tutkija ole tarttunut aiheeseen ja tehnyt sensaatiomaista tutkimusta asiasta? Artikkeli kannattaa lukea kokonaisuudessaan (vaikka en minäkään sitä ole jaksanut jokaista yksityiskohtaa myöten tankata), sillä kyseessä on erinomainen kusetuksen tunnistamisharjoitus myös maallisempaa käyttöä varten. Vielä kuitenkin yksi lainaus:Kukaan tässä kirjoituksessa mainituista maallisista tutkijoista ei ole sillä kannalla, että Jerusalem olisi tuhottu vuonna 607 eaa.
Professorit eivät kai ole tiedemiehinä täysin tyrmänneet mahdollisuutta, että aineistoa olisi voitu tehdä myös jälkeenpäin. Enpä silti usko, että heidän paras arvauksensa olisi, että aineisto on jostain oudosta syystä tehty jopa satoja vuosia myöhemmin. Vartiotorni takertuu hanakasti tähänkin teoreettiseen mahdollisuuteen, vaikka kuka pervo haluaa väärentää tähtikarttoja koskien satoja vuosia vanhoja tapahtumia? Vartiotorni kai ajattelee, että kaikki maailman tutkijat ja viisaat kautta aikojen ovat salaliitossa heitä vastaan, vain jotta saisivat pohjan pois Vartiotornin vaalimalta 1914-opetukselta. Melkoinen vaivannäkö ja nerokas suunnitelma asian vuoksi, joka on useimmille täysin yhdentekevä.Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että babylonialaiset olivat oppineet laatimaan yksityiskohtaisia taulukoita ja luetteloita ennustaakseen pimennysten todennäköisiä ajankohtia.12
Mutta pystyivätkö he laskemaan taaksepäin menneiden pimennysten ajankohtia? Professori John Steele sanoo: ”On mahdollista, että osa varhaisimpia pimennyksiä koskevista ennusteista laadittiin laskemalla ajankohdat taaksepäin tekstin kirjoitushetkellä.”13 (Kursivointi meidän.) Professori David Brown uskoo, että noissa tähtitieteellisissä taulukoissa on ennusteita, jotka laadittiin vähän ennen ilmiöiden havainnoimista, mutta hän myöntää olevan mahdollista, että jotkin niistä olisivat kuitenkin olleet ”laskelmia, jotka kirjurit tekivät jälkikäteen 300-luvulla eKr. ja myöhempinä vuosisatoina”.14 Jos kyse on jälkikäteen tehdyistä laskelmista, voidaanko niitä pitää ehdottoman luotettavina, ellei niille löydy vahvistusta muista lähteistä?