Eronneiden/erotettujen kohtelusta jälleen.. uutta?

Yleistä keskustelua Jehovan todistajista.

Valvoja: Moderaattorit

Utsi.
Viestit: 4
Liittynyt: 20.07.2015 20:30

Eronneiden/erotettujen kohtelusta jälleen.. uutta?

Viesti Kirjoittaja Utsi. »

Moikka, pitkästä aikaa! :)
Meikäläinenhän on eronnut seurakunnasta jo useita vuosia sitten. Vanhempani ovat kummatkin todistajia, mutta olleet kuitenkin kanssani tekemisissä (vähän sillä perusteella kun on lastenlapsia, ja isäpuoleni on vanhin) koko ajan enemmän tai vähemmän. No nyt sitten mieheni kertoi, että äitini oli soittanut hänelle ja kertonut että eivät enää ole kanssani tekemisissä, ilmeisesti tullut jotain uutta tähän asiaan seurakunnan taholta. Yritin googlettaa ja lukea valtakunnan palveluksemme netistä, mutta en kyllä löytänyt asiasta mitään uutta. Oisko kenelläkään täällä tietoa enemmän, eli onko tullut jotain tarkennusta lähiaikoina?
Avatar
Tony
Viestit: 7521
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Re: Eronneiden/erotettujen kohtelusta jälleen.. uutta?

Viesti Kirjoittaja Tony »

Tasaisin väliajoinhan tuosta todistajia muistutetaan. Viimeksi kesäkuun lopulla.

http://veljesseura.org/foorumi/viewtopic.php?f=1&t=7260
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
Utsi.
Viestit: 4
Liittynyt: 20.07.2015 20:30

Re: Eronneiden/erotettujen kohtelusta jälleen.. uutta?

Viesti Kirjoittaja Utsi. »

Kiitokset!
Itseäni hieman jurppii tuo, miten aina puhutaan erotetuista, eikä tunnuta ottavan huomioon sitä että on myös olemassa meitä itse eronneita.
Love_is_a_lie
Viestit: 138
Liittynyt: 03.05.2014 22:43

Re: Eronneiden/erotettujen kohtelusta jälleen.. uutta?

Viesti Kirjoittaja Love_is_a_lie »

Ja voihan myös olla että heille on salilla asiasta huomautettu, ilman että mitään "uutta valoa" asiaan on tullut.
I'm not Jesus
I will not forgive
Utsi.
Viestit: 4
Liittynyt: 20.07.2015 20:30

Re: Eronneiden/erotettujen kohtelusta jälleen.. uutta?

Viesti Kirjoittaja Utsi. »

Tuli vaan semmonen "aha, vai niin" -olo, kun ihan yhtäkkiä monien vuosien jälkeen näin. :/ Voi kun kuitenkin ymmärtäisivät, että tämä ei ole mulle mikään tie takaisin seurakuntaan...
Avatar
Tony
Viestit: 7521
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Re: Eronneiden/erotettujen kohtelusta jälleen.. uutta?

Viesti Kirjoittaja Tony »

Utsi. kirjoitti:Kiitokset!
Itseäni hieman jurppii tuo, miten aina puhutaan erotetuista, eikä tunnuta ottavan huomioon sitä että on myös olemassa meitä itse eronneita.
Itse eronneet ovat jopa jonkinlainen tabu seurakunnissa. Eron syyt pyritään vääntämään vaikka väkisin niin että lähtijä teki jotain väärin. Eihän kukaan nyt vapaaehtoisesti Totuudesta™ lähde.

Syy löytyy yksinkertaisesta psykologiasta. Kun lähtijään ladataan negatiivisia piirteitä, hänet on helpompi unohtaa ja karttaminenkin luonnistuu ilman erityisiä ponnisteluja.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
Avatar
Tony
Viestit: 7521
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Re: Eronneiden/erotettujen kohtelusta jälleen.. uutta?

Viesti Kirjoittaja Tony »

Utsi. kirjoitti:Tuli vaan semmonen "aha, vai niin" -olo, kun ihan yhtäkkiä monien vuosien jälkeen näin. :/ Voi kun kuitenkin ymmärtäisivät, että tämä ei ole mulle mikään tie takaisin seurakuntaan...
Asiasta kannattaa jossain välissä huomauttaa. Toki karttamisen perimmäinen syy on näissä usein huono omatunto siitä, että on laiminlyönyt karttamisen. Tämäkin Vartsikan karttamiskirjoitus käsiteltiin hetikohta konventin jälkeen. Todistajat saattavat olla konventtien jälkeen eräänlaisessa teokratiapöllyssä, ja esimerkiksi juuri karttaminen voi korostua tänä aikana. Joskus efekti laimenee jo syksyyn tai alkutalveen mennessä.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
Masterpiece
Viestit: 333
Liittynyt: 09.10.2011 22:15

Re: Eronneiden/erotettujen kohtelusta jälleen.. uutta?

Viesti Kirjoittaja Masterpiece »

Kysympä tätä täällä, koska en nyt jaksa yhtä kysymystä varten perustaa uutta aihetta:

Te, jotka joskus olitte Jehovan todistajia, mutta sittemmin eronnut siitä lahkosta, niin oletteko olleet yhteydessä entisiin keskustelukumppaneihinne? Niihin, joiden kanssa kävitte esim. Raamatuntutkiskelua tai muita väittelyitä? Kerroitteko koskaan, että "hei, olit silloin oikeassa ja minä väärässä", tai jotain muuta vastaavaa?

Itse ajattelen, että olisi mukava, jos joku entinen Jehovan todistaja ottaisi yhteyttä ja kertoisi kuulumisiaan sen jälkeen kun huomasi, miten paljon paskaa tuo uskonto sisältää. Olisi mielenkiintoista kuulla rehelliseltä ihmiseltä mitä hän silloin ajatteli keskustelujemme aikana ja mitkä ovat hänen ajatuksensa nyt.
Olsmo
Viestit: 11
Liittynyt: 18.11.2009 00:04

Re: Eronneiden/erotettujen kohtelusta jälleen.. uutta?

Viesti Kirjoittaja Olsmo »

Utsi. kirjoitti:Kiitokset!
Itseäni hieman jurppii tuo, miten aina puhutaan erotetuista, eikä tunnuta ottavan huomioon sitä että on myös olemassa meitä itse eronneita.
Tätä epäkohtaa itsekkin tulee joskus harmiteltua.Olen aina pyrkinyt korjaamaan ,että olen nimenomaan itse eronnut. 8)
”Onko Jumala todellakin sanonut: ’Älkää syökö kaikista paratiisin puista’?”
Avatar
Verilettu
Moderaattori
Viestit: 1862
Liittynyt: 06.07.2014 17:30
Viesti:

Re: Eronneiden/erotettujen kohtelusta jälleen.. uutta?

Viesti Kirjoittaja Verilettu »

Tony kirjoitti:
Utsi. kirjoitti:Kiitokset!
Itseäni hieman jurppii tuo, miten aina puhutaan erotetuista, eikä tunnuta ottavan huomioon sitä että on myös olemassa meitä itse eronneita.
Itse eronneet ovat jopa jonkinlainen tabu seurakunnissa. Eron syyt pyritään vääntämään vaikka väkisin niin että lähtijä teki jotain väärin. Eihän kukaan nyt vapaaehtoisesti Totuudesta™ lähde.

Syy löytyy yksinkertaisesta psykologiasta. Kun lähtijään ladataan negatiivisia piirteitä, hänet on helpompi unohtaa ja karttaminenkin luonnistuu ilman erityisiä ponnisteluja.
Juuri näin. Tästä syystä eronneesta ilmoitettaessa seurakunnalle sanotaan vain että "Timo Todistaja ei ole enää Jehovan todistaja". Mitään eroa ilmoituksessa ei ole vaikka olisi lähtenyt itse tai olisi erotettu. Mielestäni tämä on väärin, mutta juuri tuossa ylempänä Tony sen syyn tähän käytäntöön kertoikin.

Toisaalta, olisihan se ehkä erikoista jos ilmoitettaisiin että "Timo Todistaja ei ole enää Jehovan todistaja, koska harrasti selvitystemme mukaan haureutta" :D
Lothar II
Viestit: 412
Liittynyt: 08.12.2009 10:52

Re: Eronneiden/erotettujen kohtelusta jälleen.. uutta?

Viesti Kirjoittaja Lothar II »

Verilettu kirjoitti:Toisaalta, olisihan se ehkä erikoista jos ilmoitettaisiin että "Timo Todistaja ei ole enää Jehovan todistaja, koska harrasti selvitystemme mukaan haureutta" :D
Entäs jos ilmoitettaisiin: "on ruvennut ajattelemaan omilla aivoilla."
Avatar
Verilettu
Moderaattori
Viestit: 1862
Liittynyt: 06.07.2014 17:30
Viesti:

Re: Eronneiden/erotettujen kohtelusta jälleen.. uutta?

Viesti Kirjoittaja Verilettu »

Niin silloin kun näin olisi. Tuo minun esimerkki oli tilanteesta jossa vaikka vanhimmat olisivat kytänneet jonkun asunnon lähistöllä että ketä sinne menee ja milloin :D

Minun kohdalla ne olisivat joutuneet mainitsemaan tuon sinun ehdotuksen mukaan :)
Utsi.
Viestit: 4
Liittynyt: 20.07.2015 20:30

Re: Eronneiden/erotettujen kohtelusta jälleen.. uutta?

Viesti Kirjoittaja Utsi. »

Masterpiece kirjoitti:Kysympä tätä täällä, koska en nyt jaksa yhtä kysymystä varten perustaa uutta aihetta:

Te, jotka joskus olitte Jehovan todistajia, mutta sittemmin eronnut siitä lahkosta, niin oletteko olleet yhteydessä entisiin keskustelukumppaneihinne? Niihin, joiden kanssa kävitte esim. Raamatuntutkiskelua tai muita väittelyitä? Kerroitteko koskaan, että "hei, olit silloin oikeassa ja minä väärässä", tai jotain muuta vastaavaa?

Itse ajattelen, että olisi mukava, jos joku entinen Jehovan todistaja ottaisi yhteyttä ja kertoisi kuulumisiaan sen jälkeen kun huomasi, miten paljon paskaa tuo uskonto sisältää. Olisi mielenkiintoista kuulla rehelliseltä ihmiseltä mitä hän silloin ajatteli keskustelujemme aikana ja mitkä ovat hänen ajatuksensa nyt.
Niin siis tarkoitatko niitä ei-todistajia, kenen kanssa on pidetty tutkiskeluja (en vieläkään voi käsittää että "tutkistelu" on sana, btw hah :D )? Jos oikein muistan, niin laitoin kirjeen/meilin eräälle tytölle jonka kanssa tutkin, ja kerroin miten asia on omalla kohdallani. Olin tutkistelun jo laittanut eteenpäin eräälle sisarelle, jonka tiesin varmasti olevan tälle tytölle hyväksi.

En koe, että tämä uskonto on paskaa, todellakaan. Siellä on sellainen hyvä ydin.. mutta se on peitetty ihan hirvittävällä määrällä pieniä asioita, jotka orjuuttavat vilpittömyyttä etsiviä ihmisiä. :( Minä lähdin omista syistäni.. jos jollekin sopii olla jt, niin ei minua haittaa. Toivottavasti ovat oikeasti onnellisia valitsemallaan tiellä (en nyt lähde asiaa enempää analysoimaan, olen sen varmasti tällä forumilla tehnyt), hyvä heille!

Usein sitä jopa toivoo, että olisi hieman yksinkertaisempi ihminen.. voisi olla paljon, paljon onnellisempi.. :?
Kivikko
Viestit: 650
Liittynyt: 10.01.2011 21:08

Re: Eronneiden/erotettujen kohtelusta jälleen.. uutta?

Viesti Kirjoittaja Kivikko »

eikä tunnuta ottavan huomioon sitä että on myös olemassa meitä itse eronneita
Tämäpä juuri, toki uskollinen JT ei uskalla edes ajatella että joku haluaisi ulos omasta tahdostaan. Pois "ajautuneet" mainitaan, mutta pois ajaneet jätetään mainitsematta.
Lasken itseni itse eronneeksi, vaikka vielä srk:n kirjoilla olenkin, ja jos äkkitilanne eteen tulee niin painan kyllä ihan itse sitä heittoistuinnappia.

Masterpiecen kysymykseen; exänä on aikalailla turhaa koittaa saada yhteyttä saatikka sitten kunnollista keskustelua, kun sitä on vaikeaa saada aikaan edes JT:na. Useimmiten ainakin JT:t torppaavat keskustelut heti alkuunsa jos suostuvat vastaamaan yhtään mitään. En ole itse ainakaan edes yrittänyt saada keskusteltua sellaisten ihmisten kanssa joiden kanssa on joistain uskonkysymyksistä joskus tullut juteltua.

Toki olen ns. syntymä-jt, joten mitään "kääntymistä" ei ole kohdallani tapahtunut, ja näinollen mitään todellisia, kunnollisia keskusteluja edes ennen kastetta ei ole tullut käytyä kenenkään kanssa. Kanssani ei ole kukaan koskaan tutkinut mitään kirjaa yksityisesti, eikä kanssani olla käyty henkilökohtaisia keskusteluja uskontoa koskien millään tavoin. Minulle on saneltu asiat "niin kuin ne ovat", eikä vastavuoroista keskustelua olla suvaittu.

Muutama vuosi sitten vielä keskustelin ihmisten kanssa lyhyehkösti ja jopa kaunistelen omista ajatuksistani, muttei siitä tullut mitään koska JT on aina oikeassa, vaikka se väittäisi vihreän olevan mustaa. Nyt ei edes kiinnosta kun tiedän ettei heitä sanottavani, mielipiteeni tai näkökulmani kiinnosta tippaakaan. Keskustelen mieluummin paremmassa seurassa nykyään.
Polyester
Viestit: 2973
Liittynyt: 11.05.2007 22:11

Re: Eronneiden/erotettujen kohtelusta jälleen.. uutta?

Viesti Kirjoittaja Polyester »

Utsi. kirjoitti:En koe, että tämä uskonto on paskaa, todellakaan. Siellä on sellainen hyvä ydin..
Mikäpä ettei. Onhan siellä asioita, jotka muodostavat ihan hyvääkin pohjaa elämälle, toki ongelmakohdissakin löytyy. Siitä kaikkia Jehovan todistajia voi kuitenkin yhteisesti moittia, että he syyllistyvät vääristellyn informaation levittämiseen. Tämä voi tapahtua joko tietoisesti (lähinnä johtajat ja muut todella perehtyneet) tai laiminlyönnin seurauksena, kun ei jakseta, viitsitä, ymmärretä, nähdä tarvetta, uskalleta tai ole nöyryyttä tutkia perusteellisesti sitä uskontoa, jota Ainoana Oikeana Totuutena toisille markkinoidaan ja jonka nimissä ollaan valmiita toisia suostuttelemaan ja painostamaankin.
Kivikko kirjoitti:Muutama vuosi sitten vielä keskustelin ihmisten kanssa lyhyehkösti ja jopa kaunistelen omista ajatuksistani, muttei siitä tullut mitään koska JT on aina oikeassa, vaikka se väittäisi vihreän olevan mustaa. Nyt ei edes kiinnosta kun tiedän ettei heitä sanottavani, mielipiteeni tai näkökulmani kiinnosta tippaakaan. Keskustelen mieluummin paremmassa seurassa nykyään.
Jopa vanhimmat, joiden periaatteessa kai pitäisi olla keskimääräistä ajattelukykyisempiä ja joilla periaatteessa kai pitäisi olla velvollisuus auttaa toisia hengellisesti, ovat yleensä täysin haluttomia keskustelemaan hankalista kysymyksistä, vaikka ne tulisivat järjestöön uskovalta JT-rivijäseneltä, jota oikeasti vaivaa jokin asia. Kysyjälle lähinnä tehdään selväksi, että ongelma on hänen kysymyksensä, eikä suinkaan se asia, mitä kysymys koskee. Varsinkin nuoremmat ja/tai vähemmän kypsät JT:t saattavat suhtautua kritiikkiin jopa hieman pilkallisesti, samalla toki pelko siellä taustalla.
Vastaa Viestiin